Reino Valkama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo näyttelijästä. Jalkapalloilijasta katso artikkeli Reino Valkama (jalkapalloilija).
Reino Valkama
Henkilötiedot
Koko nimi Reino Adolf Valkama
Syntynyt4. huhtikuuta 1906
Tampere
Kuollut9. elokuuta 1962 (56 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Puoliso Irja Karin Nissinen (vih. 1930; k. 1962)
Lapset Ritva Valkama
Näyttelijä
Aktiivisena 1939–1962
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Reino Adolf Valkama (4. huhtikuuta 1906 Tampere9. elokuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hänet tunnettiin humorististen tyyppiroolien näyttelijänä Suomi-Filmin komediaelokuvissa ja sotilasfarsseissa. Hänen esittämistään hahmoista tunnetuin lienee Ryhmy ja Romppainen -elokuvien vänrikki Romppainen. Valkama toimi näyttelijä-teatterinjohtajana useilla työväen näyttämöillä ja loi huomattavan uran Radioteatterissa. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1957.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reino Valkama syntyi Tampereella 1906. Hänen vanhempansa olivat vahtimestari Adolf Valkama ja kauppias Matilda Siren. Kauppakoulun ja musiikkiharrastusten jälkeen Valkama sai ensimmäisen kiinnityksensä Jyväskylän Työväen Teatteriin, jossa hän toimi kapellimestari-näyttelijänä 1927–1928. Sieltä hän siirtyi Lahden Teatteriin neljäksi vuodeksi. 1930-luvun aikana hänellä oli kaksivuotiset johtajan pestit Mikkelin ja Joensuun työväen teattereissa.

Valkama työskenteli näyttelijänä Helsingin Kansanteatterissa kaudella 1938–1939. Hänen taiteellisesti merkittäviä näyttämöroolejaan olivat muun muassa Nummisuutarien Esko, Matkan pään Trotter ja Liekin Ferdinand.

Vuonna 1939 Valkama sai kiinnityksen Suomi-Filmiin, jolloin hänestä tuli yhtiön työllistetyimpiä näyttelijöitä. Hän näytteli elokuvissa yleensä koomisia sivuosia, kuten kalakauppias Ape Ketoa ensimmäisessä elokuvassaan Hätävara (1939). Hän teki tunnetuimman elokuvaroolinsa kolmessa Ryhmy ja Romppainen -elokuvassa, jotka ilmestyivät 1941, 1943 ja 1952. Niissä hän näytteli vänrikki Ville Romppaista. Hänen aisaparinaan, vääpeli Kalle Ryhmynä oli Oiva Luhtala. Valkama esitti myös kolmessa Kuollut mies -elokuvassa Joel Rinteen esittämän päähenkilön ystävää kapteeni Vehmeriä. Neljässä Helena -elokuvassa hänen roolinsa oli kanttori Tupanen.

Valkaman elokuvaura kesti 22 vuotta, ja hän esiintyi kaikkiaan noin 70 elokuvassa. Hänen koomisista rooleistaan muistettavimpia ovat suorapuheinen kapteeni Eusebius Winterloo elokuvassa Linnaisten vihreä kamari (1945) sekä Perämies-Jaska elokuvassa Omena putoaa (1952). Näiden lisäksi hänet tunnetaan muun muassa Lystikäs-kääpiön roolista elokuvassa Lumikki ja 7 jätkää.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkama oli vuodesta 1930 kuolemaansa asti naimisissa Irja Nissisen kanssa. Näyttelijä Ritva Valkama oli heidän tyttärensä. ”Isä ei koskaan pitänyt melua itsestään. Maailman hiljaisin mies, joka ei kotona kertonut ainuttakaan vitsiä. Hän ei harrastanut edes ’hiljaista huumoria’”, Ritva Valkama luonnehti isäänsä vuonna 2007.[1] Näyttelijä Emmi Parviainen on Reino Valkaman tyttärentyttärentytär.

Valkama kuoli sydänkohtaukseen 56-vuotiaana. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle (kortteli 9, rivi 22, hauta 747).

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1939 Hätävara Ape Keto
Avoveteen nappikauppias Lehtinen
Punahousut rakuuna Vilhunen
1940 Kyökin puolella Aatu, renki
Poikani pääkonsuli rehtori Severi Takkulainen
1941 Viimeinen vieras varastonhoitaja Aapeli Muhonen
Morsian yllättää tohtori Arijoutsi Roine
Ryhmy ja Romppainen vänrikki Ville Romppainen
1942 Neljä naista valokuvaaja Mattilainen
Kuollut mies rakastuu kapteeni evp. Mikko Vehmer
1943 Jees ja just vänrikki Ville Romppainen
Tositarkoituksella Taneli, Raudanhovin tallirenki
1944 Kuollut mies vihastuu kapteeni evp. Mikko Vehmer
1945 Linnaisten vihreä kamari kapteeni Eusebius Winterloo

Vuosi Elokuva Rooli
1945 Kolmastoista koputus Sorri, Maduran puosu
1946 Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä Saaroisten Matti-isäntä
1948 Hormoonit valloillaan johtaja Aukusti Ärmälä
1949 Kalle-Kustaa Korkin seikkailut Pekka Lipponen, liikemies
1951 Kesäillan valssi pasunisti Manu Kallio
1952 Omena putoaa Jonsson, ”Perämies-Jaska”
Kuollut mies kummittelee kapteeni evp. Mikko Vehmer
"Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy tilanomistaja Ville Romppainen
1953 Lumikki ja 7 jätkää Lystikäs
1954 Kasarmin tytär vääpeli Juuso Levänen
1955 Näkemiin Helena kanttori Tupanen
Ryysyrannan Jooseppi Huhmarniemen Ukko-Paavo
1957 Vääpeli Mynkhausen vääpeli evp Nikanor Ryynänen
1961 Nuoruus vauhdissa johtaja Reinonen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rytkönen Sisko: Reino Valkama Elonet. 19.4.2014. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 2.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]