Oiva Luhtala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oiva Luhtala
Oiva Luhtala vuonna 1943 elokuvassa Jees ja just.
Oiva Luhtala vuonna 1943 elokuvassa Jees ja just.
Henkilötiedot
Koko nimi Oiva Armas Luhtala
Syntynyt 11. helmikuuta 1911
Helsinki
Kuollut 8. marraskuuta 1977 (66 vuotta)
Kööpenhamina
Ammatti näyttelijä, teatterinjohtaja
Lapset Seppo Luhtala
Näyttelijä
Aktiivisena 1937–1965
Merkittävät roolit Kalle Ryhmy
(Ryhmy ja Romppainen, Jees ja just)
Palkinnot

Parhaan miessivuosan Jussi-palkinto
1944 Herra ja ylhäisyys

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Oiva Armas Luhtala (11. helmikuuta 1911 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta8. marraskuuta 1977 Kööpenhamina, Tanska) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja. Luhtalan tunnetuin rooli on Ryhmy ja Romppainen -elokuvien vääpeli Kalle Ryhmy. Hänen aisaparinaan, vänrikki Ville Romppaisena oli Reino Valkama. Elokuvia tehtiin yhteensä kolme vuosina 1941, 1943 ja 1952. Luhtala sai ainoan Jussi-palkintonsa sivuosasuorituksesta elokuvassa Herra ja ylhäisyys (1944)[1], jossa hän näytteli sotilaspalvelija Tlacaa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhtala esiintyi 25 vuoden aikana yhteensä lähes neljässäkymmenessä elokuvassa, joista ensimmäinen oli Koskenlaskijan morsian vuonna 1937. Lisäksi hän teki pieniä sivurooleja muun muassa aatedraamassa Aktivistit (1939) ja sotilasfarssissa Kersantilleko Emma nauroi? (1940). Luhtalan filmiroolit olivat sotilaiden lisäksi muun muassa talonmiehiä, tukkilaisia ja konnia. Hänen viimeinen elokuvaroolinsa oli Vihtori Vainolainen elokuvassa ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli (1962).

Luhtala työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Helsingin Kansanteatterissa 1937–1941 sekä Tampereen Työväen Teatterissa 1944–1950. Hänen taiteellisesti huomattavimpia roolejaan näyttämöllä olivat Loppiaisaaton Narri, Göran Persson näytelmässä Erik IV sekä Hamletin Kuningas. Vuodesta 1950 alkaen hän johti kuuden vuoden ajan Lappeenrannan kaupunginteatteria. Vuosina 1961–1965 hän toimi Kemin kaupunginteatterin johtajana. Luhtalan merkittäviä ohjaustöitä olivat Niskavuoren Heta, Toreadorin valssi, Naimapuuhat, Arkkienkelit eivät vedä höplästä ja Täällä Pohjantähden alla.

1960-luvulla Luhtala oli mukana televisiosarjassa Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Timoa.

Oiva ja Pirkko Luhtalan poika on teatteriohjaaja ja -johtaja Seppo Luhtala.

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1937 Koskenlaskijan morsian Peura-Joopi
1938 Jääkärin morsian jääkäri
1939 Aktivistit Olavi, aktivisti
Punahousut korpraali Kaartinen
1940 Kersantilleko Emma nauroi? rintatautinen reserviläinen
1941 Ryhmy ja Romppainen vääpeli Kalle Ryhmy
1942 Neljä naista Eemel Karlsson
1943 Jees ja just vääpeli Kalle Ryhmy
1944 Kuollut mies vihastuu Lukki
Herra ja ylhäisyys Tlaca, sotilaspalvelija
1946 ”Minä elän” Albert Stenvall, ”Alpertti”
1952 "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy Kalle Ryhmy
1958 Niskavuoren naiset opettaja Vainio
1960 Kankkulan kaivolla Juuso Möhlänen
Oho, sanoi Eemeli tukkilainen
1961 Kaasua, komisario Palmu! talonmies
1962 ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli Vihtori Vainolainen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Terttula, Eugen: ”Jussi-patsaan saajat 1944–50”, Mitä Missä Milloin 1952, s. 333. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.