Nuoruus vauhdissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuoruus vauhdissa
Nuoruus vauhdissa.jpg
Ohjaaja Valentin Vaala
Käsikirjoittaja Usko Kemppi
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Erkki Ertama
Kuvaaja Reijo Lås
Yrjö Aaltonen
Leikkaaja Armas Laurinen
Lavastaja Roy
Koreografi Anna-Liisa Hämeensalo
Pääosat Lasse Liemola
Laila Kinnunen
Anja Haahdenmaa
Rami Sarmasto
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 17. helmikuuta 1961
Kesto 74 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Nuoruus vauhdissa on Valentin Vaalan ohjaama värielokuva vuodelta 1961. Musiikkielokuvaksi luonnehditussa elokuvassa musiikin osuus on pienempi kuin lajityypissä yleensä.

Useat suomalaiset elokuvayhtiöt olivat tehneet menestyksekkäitä musiikkielokuvia, joten Suomi-Filmi ja ohjaaja Vaala halusivat lähteä samalle linjalle. Luontevaa lopputulosta ei syntynyt, kun tekijät Vaala ja Kemppi olivat jo reippaasti keski-ikäisiä.[1]

Iskelmien ja moottoriurheilun varaan rakennetun tarinan keskiössä on neljä nuorta kaupunkilaista kaupallisine, taiteellisine, romanttisine ja urheilullisine pyrkimyksineen. Rami Sarmasto näyttelee kolmesta elokuvaroolistaan viimeisessä.

Johtaja Reinonen (Valkama) ja rouva Hilkkala (Hilkka Helinä).

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan musiikillinen johtoaihe Onnellinen sydämeni esitellään aivan alussa, kun Lasse kehittää uuden iskelmän linnunlaulun inspiroimana. Sen jälkeen esitellään Lassen pitkäaikainen naapuri Laila, Lassen veli Rami ja Anjukka Reinonen, televisioyhtiön johtajan tytär. Anjukka kutsuu autokorjaamolla työskentelevän Ramin ajelulle Porvoon suuntaan. He pysähtyvät eräälle tanssilavalle, jossa Lasse esiintyy Erkki Ertaman orkesterin solistina. Anjukka kiinnittää välittömästi Lassen yhtyeineen isänsä televisiokanavalle, mutta ei tiedä vielä Ramin ja Lassen olevan veljeksiä.

Laila työskentelee rouva Hilkkalan muotisalongissa, jonne Anjukan isä johtaja Reinonen saapuu. Reinonen haluaa Lailan laulamaan samaan televisio-ohjelmaan, jonne Anjukka otti Lassen. Elokuvan subrettipari Sandra Senninen ja Arvidy pääsevät myös esiintymään kyseiseen ohjelmaan. Anjukka saa isänsä ostamaan uuden moottoripyörän Ramille, jolloin nuori mies pääsee osallistumaan moottoripyöräkilpailuun. Laila on ihastunut Ramiin ja pelkää, että Anjukalla ja Ramilla on suhde.

Reinox-TV-mainoksen ohjelma on menestys. Laila tulkitsee ikivihreän kappaleen Tulipunaruusut, Lasse esittää elokuvan johtoaiheena olevan iskelmän ja Sandra näyttelee puistosketsin Arvidynsa kera.

Elokuva huipentuu Turussa, jonne kaikki kerääntyvät seuraamaan Ruissalon ajoja. Rami voittaa kilpailun. Johtaja Reinosen ja rouva Hilkkalan välille on syttynyt rakkaussuhde, Sandra ja Arvidy ovat lämmittäneet vuosikymmenien takaisen suhteensa, Anjukka osoittaa kiinnostusta Lassea kohtaan ja Laila saa Raminsa.[2]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus vauhdissa -elokuvan neljästä pääroolin esittäjästä Anja Haahdenmaa ja Rami Sarmasto olivat ammattinäyttelijöitä, Lasse Liemola ja Laila Kinnunen iskelmälaulajia. Elokuvan televisiomainososuudet ovat tietoista parodiaa televisiotoiminnasta, joka otti Suomessa tuolloin ensiaskeleitaan ja oli noussut kilpailemaan elokuvayleisön huomiosta. Tekijöidensä ”kevyeksi kesäkeitoksi musiikkimaustein” luonnehtimaan elokuvaan lisättiin Pacita Tomás Balletin Pasodoble.[3]

Nuoruus vauhdissa kuvattiin Sovcolor-menetelmällä. Elokuvan yleisömenestys jäi melko huonoksi.[3]

Toisinaan Nuoruus vauhdissa on luettu iskelmäelokuvien joukkoon. Se eroaa muista lajityypin teoksista verraten vähäisen musiikkipitoisuutensa takia: elokuvassa esitetään seitsemäntoista musiikkikappaletta, kun muissa iskelmäelokuvissa niitä on jopa useita kymmeniä. Nuoruus vauhdissa -elokuvan juonenkehittely saa huomattavasti enemmän aikaa kuin tyylipuhtaissa iskelmäelokuvissa.[4]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen värielokuva oli nuori ilmiö 1960-luvun alussa. Kriitikot kiinnittivät huomiota Nuoruus vauhdissa -teoksen onnistuneeseen värien käyttöön, mutta elokuvan tarinaa pidettiin kovin köykäisenä Uuden Suomen Heikki Eteläpää arvioi elokuvan melko huumorittomaksi ”huvinäytelmän tekeleeksi”. Tilanteiden eloisa vaihtelu sai kuitenkin kiitosta. Ylioppilaslehden Risto Hannula teilasi tanssikohtausten koreografian ja heikot lavastukset. Myöskään elokuvan musiikki ei lämmittänyt kriitikoita. Näyttelijöistä kehuja keräsi Senni Nieminen.[2]

Useita kertoja televisiossa esitettyä elokuvaa luonnehti kesäkuun 2012 esityksen aikaan julkaistussa arviossa eräs kriitikko kömpelöksi iltamatyyliseksi hupailuksi.[5]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Lasse Liemola  … Lasse  
 Laila Kinnunen  … Laila  
 Anja Haahdenmaa  … Anjukka Reinonen  
 Rami Sarmasto  … Rami  
 Senni Nieminen  … Sandra Senninen  
 Hilkka Helinä  … rouva Hilkkala  
 Oiva Sala  … ohjaaja  
 Taito Mäkelä  … Arvidy  
 Reino Valkama  … johtaja Reinonen  
 Helvi Aunio  … Lailan äiti  
 Kaarina Vihma  … ompelimon tyttö  
 Merja Keränen  … ompelimon tyttö  
 Jarno Hiilloskorpi  … automekaanikko  
 Eero Maijala  … automekaanikko  
 Lilja Suominen  … ompelimon tyttö  
 Erkki Ertama  … pianisti  
 Seppo Rannikko  … saksofonisti  
 Heikki Laurila  … kitaristi  
 Seppo Kolehmainen  … tanssiin pyytävä poika  
 Sirkka Breider  … nainen tanssilavalla  
 Paavo Pentikäinen  … studioapulainen  
 Paavo Honkamäki  … autonkuljettaja  
 Arttu Suuntala  … mekaanikko  
 Markus Similä  … kuuluttaja  
 Jaakko Talaskivi  … katsoja Ruissalossa  
 Uolevi Lönnberg  … katsoja Ruissalossa  
 Reijo Lås  … mies ravintolassa  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]