Maaret – tunturien tyttö
| Maaret – tunturien tyttö | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Valentin Vaala |
| Käsikirjoittaja | Eino Heino Usko Kemppi Valentin Vaala |
| Perustuu | Selim Tapolan ja S. Toivosen alkuperäisaiheeseen |
| Tuottaja | Risto Orko |
| Säveltäjä | Tauno Pylkkänen |
| Kuvaaja | Eino Heino |
| Leikkaaja | Valentin Vaala |
| Lavastaja | Ville Hänninen |
| Erikoistehosteet | Holger Blommila (pyroteknikko) |
| Pääosat | Eila Pehkonen Hilkka Helinä Olavi Reimas William Markus |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi |
| Ensi-ilta | 1947 |
| Kesto | 82 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Maaret – tunturien tyttö on Valentin Vaalan ohjaama elokuva vuodelta 1947. Käsikirjoitus pohjautuu ulkopuolisilta hankittuun alkuperäisaiheeseen, joskin tuotantoyhtiöllä oli ollut valmisteilla saman niminen elokuva. Aiheiden yhtäläisyydet olivat kuitenkin vähäiset.[1]
Elokuvan katsojamäärät olivat vuoden parhaat, ja se myytiin myös Norjaan, Puolaan ja Ruotsiin.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Eila Pehkonen | … | Maaret Oijusvuoma |
| Hilkka Helinä | … | Annele Raitamo |
| Olavi Reimas | … | tohtori Arvo Raitamo |
| William Markus | … | insinööri Brenner |
| Sakari Jurkka | … | Mattis-Niila |
| Ale Porkka | … | Aslak |
| Ester Lindgren | … | Elle-muori |
| Jouko Hälvä | … | Jouni |
| Emma Väänänen | … | Kekke Petäjä |
| Pentti Viljanen | … | Jalle Petäjä |
| Aku Peltonen | … | Susi-Hulkko |
| Maija Nuutinen | … | Britta-Kaisa |
| Urho Lahti | … | tohtori Kallio |
| Kalle Rouni | … | työnjohtaja Korpi |
| Rakel Laakso | … | kotiapulainen |
| Paavo Honkamäki | … | Masa, porovaras |
| Olli Åkerblom | … | hiihdonopettaja |
| Holger Blommila | … | Leksu, porovaras |
| Jaakko Kuusisto | … | mies hiihtomajalla |
| Pekka Halttunen | … | Paavo, Raitamoiden poika |
| Otto Noro | … | mies rakennustyömaalla |
| Aino Lohikoski | … | sairaanhoitaja |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka elokuvaa juonen puolesta pidettiin aikalaisarvioissa yksinkertaisena ja teennäisenä, kriitikot kuitenkin mieltyivät siihen. Niin ohjaaja Vaala kuin kuvaaja Eino Heino – Raoul af Hällströmin mukaan ”kaksi filmitaiteemme huipputekijää” – saivat monelta vuolaat kehut.[2]
Myöhemmin televisioesitysten yhteydessä suhtautuminen viileni, ja elokuvaa käsiteltiin tuomitsevin sanoin. Mikael Fräntin mielestä elokuva on Vaalan heikoimpia, Antti Lindqvist huomautti että avuttomasta käsikirjoituksesta tehty elokuva on ”vaivaannuttavaa katsottavaa”.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Muut tiedot, Elonet.fi. Viitattu 10.1.2013.
- ↑ a b Lehdistöarvioita, Elonet.fi. Viitattu 10.1.2013.