Kulkurin tyttö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kulkurin tyttö
Kulkurin tyttö.jpg
Ohjaaja Valentin Vaala
Käsikirjoittaja Martti Larni
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Väinö Hannikainen
Kuvaaja Erkki Imberg
Leikkaaja Valentin Vaala
Lavastaja Roy
Pääosat Ansa Ikonen
Heikki Heino
Tea Ista
Valtteri Virmajoki
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 1952
Kesto 73 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kulkurin tyttö on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen komediaelokuva vuodelta 1952. Sen on käsikirjoittanut Martti Larni.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on epookkikomedia, jonka tapahtumat sijoittuvat vuoden 1862 tienoille, jolloin avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rata[1]. Ahne metsänvartija hamuaa itselleen torpparin tonttia ja juonittelee tälle häädön mailta. Helsingistä maata kiertämään lähteneet ylioppilaskaverukset sattuvat paikalle, ja toinen heistä rakastuu torpparin tyttäreen. Hämmennystä aiheuttaa maanomistajan paroni Metterin puoliso, vaalea kartanonneito Olivia, joka myös iskee silmänsä komeaan opiskelijakulkuriin. Ylioppilas Vaara keksii juonen torpan pelastamiseksi, ja ihastunut paronitar lupaa auttaa häntä.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Näyttelijä  … Rooli 
 Ansa Ikonen  … Olivia Metter  
 Heikki Heino  … ylioppilas Lauri Vaara  
 Tea Ista  … Marja Luhtala  
 Valtteri Virmajoki  … paroni Metter  
 Tarmo Manni  … ratsumestari Algot Rosendahl  
 Veikko Tyrväinen  … Jeremias  
 Eero Leväluoma  … Luhtala  
 Emma Väänänen  … Luhtalan emäntä  
 Kirsti Ortola  … krouvityttö  
 Kaarlo Halttunen  … metsänvartija Tohko  
 Matti Lehtelä  … Joonas  
 Oke Tuuri     
 Vilho Ruuskanen     
 Paavo Honkamäki     
 Henny Waljus     
 Rauha Rentola     
 Paavo Jännes     
 Uuno Montonen     

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Larni oli aiemmin tehnyt elokuvakäsikirjoituksia muiden teosten pohjalta. Tämän elokuvan käsikirjoitus on Larnin ainoa alkuperäiskäsikirjoitus. Se otettiin tuotanto-ohjelmaan kesällä 1951. Käsikirjoituksessa nimi oli Maantieritari, mutta lopulliseksi nimeksi tuli kulkuriromantiikkaan viittaava Kulkurin tyttö.[1]

Tarinan tapahtuma-ajaksi sanotaan alkuteksteissä 1860-luku, ja eräässä repliikissä viitataan vuoteen 1862, jolloin rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Kahdessa kohtauksessa kuitenkin luetaan Hämeen Sanomia, joka alkoi ilmestyä 1879.[1]

Vaala muokkasi käsikirjoitusta kuvausten aikana poistamalla ja lisäämällä jaksoja. Lisäys on esimerkiksi keskustelu majatalossa. Kulkurin tytössä näyttelivät ensiroolinsa Heikki Heino ja Tea Ista, joka sai torpantytön osan sanomalehti-ilmoituksen kautta. Oopperalaulaja Veikko Tyrväinen teki elokuvassa suurimman roolinsa, ja elokuva oli kuvaaja Erkki Imbergin ensimmäinen pitkä elokuva.[1]

Tuotantoyhtiö anoi elokuvalle verovapautta, mutta 15 prosentin veroa perusteltiin kuitenkin sillä, ettei elokuvassa ollut ”arvoja” vaan se oli lähinnä operettifarssi.[1]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioissa käsikirjoituksen puutteet todettiin melko yksimielisesti. Siitä on kuitenkin taitava ohjaaja hyvien näyttelijöiden avulla saanut kokoon ”viihdyttävän historiallisen draaman”, kuten Jerker A. Eriksson (Nya Pressen) arvioi, ja myös (Modest Savtschenko (Työkansan Sanomat) toteaa, että sitä ”sittenkin katselee mielellään alusta loppuun” aivan loppukohtausta lukuun ottamatta, joka saa ”katsojan hieman kiemurtelemaan tuolissaan”.[2]

Myöhemmin elokuvaa on arvioitu Vaalan välityönä, jossa on turhan pitkiä puhejaksoja.[3] Vaalan roolituskyky ja into nostaa esiin uusia kasvoja on saanut kiitosta[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kulkurin tyttö Elonetissä Taustaa. Viitattu 17.12.2011.
  2. Kulkurin tyttö Elonetissä Lehdistöarvioita. Viitattu 17.6.2013.
  3. Päivän elokuvia. Tv-maailma 50/2011 s. 5.
  4. JK: Kulkurin tyttö. Viikon elokuvia, Tv-maailma 36/2014, s. 11.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.