Gabriel, tule takaisin (elokuva)
|
|
|
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Valentin Vaala |
| Käsikirjoittaja | Valentin Vaala |
| Perustuu | Mika Waltarin näytelmään Gabriel, tule takaisin |
| Tuottaja | Risto Orko |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Kuvaaja | |
| Leikkaaja | Valentin Vaala |
| Lavastaja | Roy |
| Pääosat | |
|
|
|
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi |
| Ensi-ilta | 26. tammikuuta 1951 |
| Kesto | 80 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
|
|
|
| IMDb | |
| Elonet | |
Gabriel, tule takaisin on mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1951. Elokuvan ohjaaja Valentin Vaala teki käsikirjoituksen Mika Waltarin samannimisen näytelmän pohjalta.[1] Gabriel, tule takaisin on ensimmäinen kolmesta Vaalan ohjaamasta Waltari-komediasta, johon kuuluvat muut elokuvat ovat Omena putoaa (1952) ja Huhtikuu tulee (1953).[2] Tarinan taustalla on todellinen henkilö, 1930-luvun naissankari Ruben Oskar Auervaara, joka ottaa vaihdellen erilaisia rooleja ja vie uhriensa rahat.[3]
Sisällysluettelo
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva alkaa Helsingistä, missä Kristiina Anger tapaa Gabriel Vihervuoren. Lyhyessä ajassa Gabriel kietoo Kristiinan pikkusormensa ympärille ja melkein onnistuu taivuttelemaan hänet avioliittoon. Kristiina pitää pikkukaupungissa paperikauppaa isosiskonsa, Ulriika Angerin kanssa. Molemmat ovat naimattomia, ja he asuvat sisarentyttärensä Railin kanssa. Pian heidän luokseen saapuu myös Gabriel, jonka Kristiina on kutsunut vierailulle. Gabrielin huomio kiinnittyy Ulriikaan, kun hän ymmärtää, että pikkuvarakkaiden sisarusten perintörahat ovat tämän takana. Jäykän muodollinen Ulriika alkaa lämmetä Gabrielin korulauseille, vaikka pohjimmiltaan tajuaakin niiden tyhjyyden. Sisarusten välille kehkeytyy huijarimiehestä riita, jonka seurauksena Kristiina on valmis jopa myrkyttämään Ulriikan. Kolmantena naisena Gabriel pyörittää talousvaikeuksissa olevaa vaateliikkeen omistajaa Rosa Pakkalaa.
Angerien sisarentytär Raili huomaa pian, että Gabriel on huijari. Hän käyttää tietojaan hyväkseen Gabrielia vastaan ja onnistuu huijaamaan rahat itselleen poikaystävänsä Eeron kanssa. Herkkäuskoinen Kristiina uskoo katkeraan loppuun asti Gabrielin vilpittömyyteen, Ulriika sen sijaan vain nauttii suloisesta valheesta. Gabriel lähtee, mutta Kristiina ja Ulriika huokaavat huijauksen paljastuttuakin: "Gabriel, tule takaisin".
Eroja näytelmän ja elokuvan välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmään verrattuna elokuvan juoneen on tehty joitakin muutoksia. Näytelmä tapahtuu yhdessä lavastuksessa, mutta elokuva useissa eri paikoissa, kuten Stockmannin tavaratalossa ja pikkukaupungin kaduilla. Pikkukaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa ja Loviisassa. Elokuvaan on lisätty henkilöitä, kuten vaateliikkeen omistaja Rosa Pakkala ja Railin poikaystävä Eero. Elokuvaan on lisätty myös prologi ja epilogi: alussa Gabriel lähtee pois erään naisystävänsä asunnosta, mutta palaa sinne lopussa tervetulleena takaisin.[1]
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikalaisarvioissa elokuvaan suhtauduttiin myönteisesti. Sitä pidettiin lempeämpänä ja ihmisläheisempänä kuin näytelmää, ja varsinkin naiset kuvattiin ymmärtävästi ja myötätuntoisesti. Juha Nevalainen kirjoitti Ilta-Sanomissa: ”Julma tarina, irvokas, rohkea ja pelkistetty ajankuva.” Hans Kutter kiitti Hufvudstadsbladetissa elokuvan hienostunutta näyttelijäntyötä, keskitettyä toimintaa ja tyylikkäitä kuvallisia ylimenoja. Hän piti sitä jopa ehkä parhaana siihen mennessä tehtynä kotimaisena elokuvana ja vertasi ”viiltävää ja tunteilematonta aiheen käsittelyä” Maupassantiin.[1] Katsojia elokuva sai jonkin verran keskiarvoa paremmin, vaikka yleisönsuosio ei ollutkaan samaa luokkaa kuin arvostelut.[2]
Suomen elokuva-arkiston mukaan Gabriel, tule takaisin ”edustaa suomalaista elokuvakomediaa henkevimmillään, hävyttömimmillään ja purevimmillaan”.[4] Panu Rajalan mukaan naisten roolit ovat ”hienosyisiä ja vaikuttavia”, mutta Tarmo Manni toteuttaa Gabrielin roolin teatterimaisin keinoin ja vie sen uskottavuuden rajoille. Vaikka suoritus on taidokas, se on myös yksinäinen ja poseeraava.[1] Kari Uusitalon mukaan elokuva on lievästi teatraalinen, mutta se on kestänyt aikaa hyvin.[2] Televisioesityksen yhteydessä eräs kriitikko totesi "sydämettömän komedian" säilyttäneen sysimustan huumorin tehon,[3] ja kuuluvan suomalaisten komedioiden kärkikaartiin[5].
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan Gabriel, tule takaisin näyttelijöistä saivat Jussi-palkinnon Emma Väänänen naispääosasta ja Salli Karuna naissivuosasta sekä Roy eli Tapio Vilpponen lavastuksesta. Kari Uusitalon mielestä myös Manni olisi ansainnut roolistaan Jussin.[2]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tarmo Manni | … Gabriel Vihervuori |
| Emma Väänänen | … Kristiina Anger |
| Salli Karuna | … Ulriika Anger |
| Ilmi Parkkari | … Raili |
| Ansa Ikonen | … Rosa Pakkala |
| Sakari Jurkka | … Eero |
| Sylva Rossi | … rikas nainen |
| Holger Blommila | … poliisi |
| Varma Lahtinen | … NNKY:n portieeri |
| Olga Tainio | … Stockmannin kassanhoitaja |
| Anton Soini | … postimies |
| Kaarlo Halttunen | … pastori |
| Elli Ylimaa | … ompeluseuralainen |
| Sirkka Sipilä | … hattukaupan myyjä |
| Yrjö Ikonen | … pankinjohtaja Häme |
| Satu Unho | … pankkivirkailija |
| Onni Timonen | … poliisi |
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Panu Rajala: Noita palaa näyttämölle. Mika Waltari parrasvaloissa, s. 203–205. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23014-6.
- ↑ a b c d Kari Uusitalo: Gabriel, tule takaisin Suomalaisen elokuvan festivaali. 20.3.2009. Viitattu 1.3.2011.
- ↑ a b Päivän elokuvia, Tv-maailma, 50/2011 sivu 21
- ↑ Waltari valkokankaalla: Gabriel, tule takaisin Lasipalatsi.fi. Viitattu 1.3.2011.
- ↑ AL: Päivän elokuvia, Tv-maailma, 33/2013 sivu 25
