Siirry sisältöön

Erkki Ertama

Wikipediasta

Erkki Ertama (Bertel Erik Ertama, alk. Enbom, 26. marraskuuta 1927 Alavus – 16. syyskuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari sekä musiikkineuvos.[1] Runoja hän kirjoitti nimellä Erkki Leino.

Ertama on säveltänyt musiikin moniin mainoksiin ja elokuviin, muun muassa Mikko Niskasen elokuviin Sissit (1963) ja Kahdeksan surmanluotia (1972). Vuonna 1963 valmistunut valistuksellinen lyhytelokuva Hermoprässi palkittiin Cannesissa dokumenttielokuvien Grand Prix’llä Kaarlo Nuorvalan käsikirjoituksesta ja Ertaman kokeellisesta musiikista.[2][3]

Etelä-Pohjanmaan Alavudelta viulunrakentajasuvusta syntyisin ollut Ertama aloitti jo viisivuotiaana viulunsoiton opinnot Helsingin konservatoriossa, mutta elonkorjuutöissä sirpillä sattunut sormivamma sai hänet vaihtamaan pianoon ja muihin kosketinsoittimiin. Hän pääsi Sibelius-Akatemiaan, soitti illat baaripianistina ja opiskeli päivisin kirkkomusiikkia ja säveltämistä. Hän teki lopputyönsä Béla Bartókin musiikista. Taidemusiikin sävellystyö jäi uran alkuvaiheessa kevyen musiikin tehtävien viedessä kaiken ajan.[3][4]

1950-luvun keskivaiheilla Ertamasta tuli sähköurkujen ensimmäisiä käyttäjiä Suomessa. Hän osti Yhdysvalloista suurten sähköurkujen ohella niitä kuljettamaan sopivan farmariauton.[3]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Something for You (EMI 1971)
  • A Taste of Organ (EMI 1971)
  • and His Golden Electric Orchestra Organ (Sauna-Musiikki 1980)
  • Petteri punakuono – Tutut Joululaulut sähköuruilla (JP-Musiikki 1982)
  • Yhden miehen big band: Suomalaisia ikivihreitä sähköuruilla (JP-Musiikki 1983)

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä elokuviin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooleja elokuvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva Rooli
1953 Kasvot kuvastimessa Vittorio, italialainen merimies
1959 Iskelmäketju pianisti
1961 Nuoruus vauhdissa pianisti
1963 Hopeaa rajan takaa ravintola Balladin orkesteri
Sissit yhtye ravintolassa
1993 Äidin tyttö konserttipianisti

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Musiikkineuvos Erkki Ertama. Helsingin Sanomat, 7.10.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.2.2011.
  2. ↑ Voitokas Hermoprässi. Suomen Kuvalehti, 1963, nro 28, s. 31. Näköislehti (maksullinen). (PDF) Viitattu 30.7.2021.
  3. ↑ a b c Lindfors, Jukka: Erkki Ertama oli Suomen sähköurkupioneeri (teksti ja 35 minuutin radiohaastattelu) Yle Elävä arkisto. 8.9.2006. Viitattu 30.7.2021.
  4. ↑ Immonen, Viljo: Kuvasta sanaan. Suomen Kuvalehti, 1959, nro 38, s. 45. Näköislehti (maksullinen). (PDF) Viitattu 30.7.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sattuma korjaa satoa : monenlaista musiikista, omaelämäkerta, Edico 2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erkki_Ertama&oldid=23318641”