Loimaan kunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Loimaan mlk)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loimaan kunta
Loimaa kommun
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Loimaa

vaakuna

sijainti

Loimaan kotiseutumuseo ja Kanta-Loimaan kirkko
Loimaan kotiseutumuseo ja Kanta-Loimaan kirkko
Sijainti 60°52′03″N, 022°59′06″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Kuntanumero 431
Hallinnollinen keskus Hirvikoski
Perustettu ennen 1420
Kuntaliitokset Metsämaa (1976)
Liitetty 2005
– liitoskunnat Loimaa
Loimaan kunta
– syntynyt kunta Loimaa
Pinta-ala 435,6 km²
– maa 434,08 km²
Väkiluku 5 892  [1]
(31.12.2004)
väestötiheys 13,85 as./km²
Loimaan kunnan kunnantalo Hirvikoskella.

Loimaan kunta (ruots. Loimaa kommun, vuoteen 1921 Loimaa tai Loimaan pitäjä ja 1921–1977 Loimaan maalaiskunta, ruots. Loimaa landskommun) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta, joka yhdistyi Loimaan kaupungin kanssa vuonna 2005. Vuonna 2004 Loimaan kunnassa oli 6 049 asukasta ja sen pinta-ala oli 434,08 km², josta 1,52 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 13,85 asukasta/km².

Loimaan kunnan hallinnollinen keskus oli Hirvikoski. Loimaan kunta ympäröi Loimaan kaupungin joka puolelta, ja muut naapurikunnat olivat Alastaro, Humppila, Koski Tl, Mellilä, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero ja Ypäjä.

Loimaan kunnan evankelis-luterilainen seurakunta oli nimeltään Kanta-Loimaan seurakunta, joka yhdistyi vuoden 2005 kuntaliitoksen yhteydessä Loimaan kaupunkiseurakunnan kanssa muodostaen Loimaan seurakunnan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut Loimaa mainitaan ensimmäisen kerran kirkkopitäjänä vuonna 1420.[2] Loimaan pitäjästä erotettiin Alastaro 1869, Metsämaa 1914, Mellilä 1916 ja Loimaan kauppala (myöh. Loimaan kaupunki) 1921, jonka jälkeen kunnasta käytettiin vuoteen 1977 saakka nimitystä Loimaan maalaiskunta. Metsämaa liitettiin takaisin Loimaan kuntaan vuonna 1976. Vuonna 2005 Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta yhdistyivät uudeksi noin 13 000 asukkaan kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Loimaa. Kaupunki otti vaakunakseen Loimaan kunnan vaakunan.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntakeskus Hirvihovi ja uimahalli Vesihovi.

Entisessä keskustaajamassa Hirvikoskella on mm. K-Market, asiamiesposti (postitoimipaikka 32210 Loimaa kk), ravintoloita, kirjasto, terveysasema, yhtenäiskoulu, Loimaan kunnan kunnantalo, Loimaan evankelinen kansanopisto, liikuntakeskus Hirvihovi ja Loimaan uimahalli Vesihovi. Kuntaliitoksen myötä alueen palvelut ovat supistuneet, sillä Hirvikosken ja Loimaan asutuskeskukset ovat lähentyneet toisiaan. Tilastollisesti Hirvikoski ei ole enää taajama, vaan se luetaan osaksi Loimaan keskustaajamaa.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1837 rakennettu Kanta-Loimaan kirkko on alun perin Charles Bassin ja Carl Ludvig Engelin suunnittelma. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1888, ja sen nykyinen ulkoasu on Josef Stenbäckin käsialaa. Kanta-Loimaan kirkko on Loimaan seurakunnan pääkirkko.[3]

Loimaan kotiseutumuseo toimii pitäjän vanhassa, vuonna 1855 rakennetussa kivisessä viljamakasiinissa.[4]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan maalaiskunnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ”porsaanmakkara” eli ryynimakkara sekä ”piapo” eli kauratalkkuna, joka syödään piimän ja sokerin kera.[5]

Tunnettuja Loimaan kuntalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo tunnetuista loimaalaisista sisältää tunnettuja henkilöitä, jotka ovat kotoisin Loimaalta, Loimaan kunnasta, Alastarolta, Mellilästä tai Metsämaalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  2. Loimaa (Loimijoki) Turun hiippakunnan paimenmuisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 13.9.2022.
  3. Kanta-Loimaan kirkko Loimaan seurakunta. Viitattu 2.1.2024.
  4. hannu: Loimaan kotiseutumuseo sijaitsee komean kirkon vieressä Jälkipeli.net. 22.6.2023. Viitattu 2.1.2024.
  5. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.