J. Alfred Tanner

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
J. Alfred Tanner

Johan Alfred ”Affu” Tanner (16. maaliskuuta 1884 Artjärvi27. toukokuuta 1927 Rautalampi) oli suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja. Hänen humoristisiin kuplettiesityksiinsä kuuluivat eri ammattikuntia ja poliittisia tapahtumia parodioivat esiintymisasut sekä eleet. Tanner käytti nimestään muotoja J. Alfred Tanner ja J. Alfr. Tanner.

Alkuperäiseltä ammatiltaan lapsuutensa Helsingissä viettänyt Tanner oli rakennusmestari, mutta hän keskittyi päätoimisesti viihdyttäjän ammattiin vuoden 1909 tienoilla. Syynä ammatinvaihtoon pidetään tapausta, jossa arkkitehti Estlanderin rakennuttama kerrostalo sortui syyskuussa 1907 Helsingin Kaivopuistossa. Vastaavana mestarina ollut Tanner pelastautui hyppäämällä viidennestä kerroksesta lähimpään puuhun. Tanner ei ollut syyllinen sortumaan, mutta tapaus johti siihen, että Tanner vaihtoi alaa.

Vuosisadan alussa kuplettilaulajat huolehtivat elokuvanäytösten väliaikaohjelmasta, mutta vähitellen väliaikaohjelmasta alkoi muodostua itse pääesitys. Tanner esiintyi myös suosituissa ravintoloissa. Tanner poimi melodioita aikakauden suosituista iskelmistä ja kansansävelmistä ja teki niihin itse usein humoristiset sanat. Hän kirjoitti tekstit yli sataan kappaleeseen ja levytti vuosina 1911−1926 yhteensä 65 kuplettia.[1] Tanner käytti esiintyessään erilaisia rooliasuja ja rooliin sopivaa maskeerausta. Taitavana voimistelijana hän saattoi elävöittää esityksiään esimerkiksi voltteja heittelemällä. Suosittuna esiintyjänä hän kiersi ympäri Suomea ja teki kaksi matkaa Yhdysvaltoihin (1922 ja 1924).[1] Tanner myös levytti Yhdysvalloissa kesällä 1924.[2] Tannerin viimeinen äänityssessio oli heinäkuussa 1926 Berliinissä. Tuolloin jo pitkälle edennyt kurkkutuberkuloosi kuului jo hänen äänessään tukkoisuutena ja käheytenä. Elinaikaa Tannerilla oli tuon levytysmatkan jälkeen jäljellä alle vuosi.

Tannerin lauluja julkaistiin myös suosittuina nuottivihkoina.

Myöhemmät sukupolvet ovat sittemmin löytäneet uudelleen monet hänen lauluistaan, joista uusia versioita ovat levyttäneet muun muassa Tapio Rautavaara ja Vesa-Matti Loiri. Tannerin kappaleita ovat muun muassa ”Kulkurin valssi”, ”Kalle Aaltonen”, ”Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani” ja ”Orpopojan valssi”. Reino Hirviseppä julkaisi Tannerin teksteistä kirjan Kuolemattomat kupletit.

Tanner kuoli tuberkuloosiin vain 43-vuotiaana vuonna 1927. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle, kortteliin 28-3-24. Ville Salminen ohjasi Tannerin elämästä musiikkielokuvan Orpopojan valssi (1949), jossa pääosaa näytteli Sakari Halonen.

J. Alfred Tanner suunnitteli Helsingin Jyryn merkin ja oli seuran perustajajäsen. Seuratoverukset Tanner ja Hannes Kolehmainen olivat läheisiä ystäviä. Tanner hankki esiintymisillä varoja yhdessä muiden jyryläisten kanssa Kolehmaiselle, kun tämä valmentautui vuoden 1912 olympiakisoihin.

J. Alfred Tannerin muistokivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1978 artjärveläiset pystyttivät J. Alfred Tannerin muistoksi hänen lapsuudenkotinsa läheisyyteen pienen kivisen muistomerkki muistolaattoineen. Kuusikossa Kulmalan maatilalla olevan muistomerkin oikealla puolella on vieraskirja.

Muistokivessä on teksti:

KUPLETTIMESTARI

J. ALFRED TANNERIN

LAPSUUDEN KOTITANHUA

x 16.3.1884 + 27.5.1927

MUISTOKIVEN PYSTYTTIVÄT 16.7.1978 ARTJÄRVELÄISET

Toinen Orimattilan Artjärvellä oleva muistomerkki on osoitettu Jean Sibeliukselle.

Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajankohta ilmaisee äänityssession ajankohdan. Tiedot perustuvat Suomen Äänitearkiston tietokantaan.

15.9.1911 (Helsinki)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eikö juu
  • Haloska ja ne toiset muijat
  • Hymni keväälle
  • Kerran mä rakastuin
  • Kodistansa karannut
  • Kulkurin heila ja hevonen
  • Liisa ja Lasse
  • Meripoika
  • Meripoikia
  • Miten Aunuksessa kaikki on niin vot-vot-vot
  • Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani
  • Talkoovalssi
  • Useammalla eri tavalla että rakastaa

26.9.1912 (Helsinki)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ei muun mutta sen tähden
  • Kekkerit Mäkelän kanatarhassa
  • Kesäleski
  • Kiperä polkka
  • Kulkijaksi luotu
  • Kävi vaikka kuinka
  • Reissu Helsingissä
  • Rekryytti
  • Silloin kun minä urheilin
  • Viuliulei

28.9.1912 (Helsinki)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouluvalssi
  • Muistoja olympialaisista kisoista 1912 1 ja 2 * Nokipojan laulu
  • Nokipojan serenadi armaallensa
  • Poliisina ollessani
  • Puhkurin ( auton ) kuskina
  • Tytöt ja pojat samasta kylästä

28.1.1913 (Helsinki)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aika poika
  • Kummallinen juttu
  • Mun eukkoni on maalla
  • Posetiivari
  • Römperin tanssit
  • Surullinen laulu

16.1.1914 (Tukholma)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hauska poika
  • Helsingin heppu
  • Helsinkiläisen elämä
  • Juomaveikkojen laulu
  • Kaksi ystävystä
  • Meripojan kotiinpaluu
  • Nykyinen Helsinki
  • Paimenpoika
  • Pikkuinen poika
  • Ystäväni Tanner ja ma

9.6.1924 (Camden, New Jersey, Yhdysvallat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jannen hanuripolkka
  • Kymmenen pientä neekeripoikaa
  • Nujulan talkoopolkka
  • Oi sä hellä Helsinkimme
  • Tuhatjärvien lumien maa
  • Viimeinen lautta

Viulu: John Witzmann, piano Wm. E. Stein

13.7.1926 (Berliini)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siirtolaisen meno
  • Siirtolaisen paluu

14.7.1926 (Berliini)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalle Aaltonen
  • Neuvoja sunnuntaiurheilijoille
  • Puhelimessa 1 ja 2
  • Se on ylösotettu
  • Tattari

15.7.1926 (Berliini)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kantarella ja Jimmy
  • Kulkurin valssi
  • Kymmenen pientä neekeripoikaa (uudelleen)
  • Mamman lellipoika
  • Naissotilas ent. Suomen Pelastusarmeijassa
  • Nujulan kaupungin historia
  • Nujulan talkoopolkka (uudelleen)
  • Orpopojan valssi
  • Pilanlaskija

16.7.1926 (Berliini)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eduskunnasta tammikuulla 1918 1 ja 2

Ääninäytteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Laura Henriksson: J. Alfred Tanner Pomus. Viitattu 8.6.2008.
  2. Einari Kukkonen: Lännen lokarit, s. 109. Kustannuskolmio, 2001.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]