Tämä on suositeltu artikkeli.

Ero sivun ”Turku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 269 muokkausta
p Euroopan unioni
pieni kielioppiviilaus..
Merkkaus: kiroilu
Rivi 24: Rivi 24:
}}
}}


'''Turku''' ({{k-sv|Åbo}}) on [[Suomi|Suomen]] lounaisrannikolla [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla sijaitseva [[Luettelo Suomen kunnista|kaupunki]]. Turku sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]] [[Länsi-Suomen lääni]]ssä. Turun arvioidaan syntyneen [[1200-luku|1200-luvun]] lopulla, mikä tekee siitä [[Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan|Suomen vanhimman kaupungin]]. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja [[1840-luku|1840-luvulle]] saakka se oli myös Suomen suurin kaupunki. Nykyisin kaupungin merkitys ei ole valtakunnallisesti enää yhtä suuri kuin aiemmin, mutta se on yhä alueensa [[Paikallishallinto|paikallishallinnollinen]], [[Talous|taloudellinen]] ja [[kulttuuri]]nen keskus. Kaupunki on sekä Länsi-Suomen läänin että Varsinais-Suomen maakunnan [[pääkaupunki]]. Turussa sijaitsee Suomen [[Turun arkkihiippakunta|arkkipiispanistuin]].
'''Turku''' ({{k-sv|Åbo}}) on [[Suomi|Suomen]] lounaisrannikolla [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla sijaitseva [[anus|perseenreikä]]. Turku sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]] [[Länsi-Suomen lääni]]ssä. Turun arvioidaan syntyneen [[1200-luku|1200-luvun]] lopulla, mikä tekee siitä [[Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan|Suomen vanhimman kaupungin]]. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja [[1840-luku|1840-luvulle]] saakka se oli myös Suomen suurin kaupunki. Nykyisin kaupungin merkitys ei ole valtakunnallisesti enää yhtä suuri kuin aiemmin, mutta se on yhä alueensa [[Paikallishallinto|paikallishallinnollinen]], [[Talous|taloudellinen]] ja [[kulttuuri]]nen keskus. Kaupunki on sekä Länsi-Suomen läänin että Varsinais-Suomen maakunnan [[pääkaupunki]]. Turussa sijaitsee Suomen [[Turun arkkihiippakunta|arkkipiispanistuin]].


Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna [[2011]] Turku toimii [[Turku 2011|Euroopan kulttuuripääkaupunkina]] yhdessä [[Viro]]n pääkaupungin [[Tallinna]]n kanssa. Turku on myös Suomen virallinen joulukaupunki, mikä näkyy kaupungin ohjelmatarjonnassa loppuvuodesta.
Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna [[2011]] Turku toimii [[Turku 2011|Euroopan kulttuuripääkaupunkina]] yhdessä [[Viro]]n pääkaupungin [[Tallinna]]n kanssa. Turku on myös Suomen virallinen joulukaupunki, mikä näkyy kaupungin ohjelmatarjonnassa loppuvuodesta.

Versio 16. joulukuuta 2009 kello 15.30

Turku
Åbo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°27′05″N, 22°16′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 853
Perustettu –
Kuntaliitokset Turun kuntaliitokset
Pinta-ala ilman merialueita 249,10 km²
248:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 306,36 km²
259:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 245,63 km²
– sisävesi 3,47 km²
– meri 57,26 km²
Väkiluku 201 863
6:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 821,8 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 66,5 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 79,3 %
– ruotsinkielisiä 5,4 %
– muut 15,3 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen
Turun kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
  2009 - 2012
 • Kokoomus
 • SDP
 • Vihreät
 • Vasemmistoliitto
 • RKP
 • Keskusta
 • KD
 • PS
 • SKS
20
15
11
10
4
3
2
1
1
www.turku.fi

Turku (ruots. Åbo) on Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla sijaitseva perseenreikä. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Turun arvioidaan syntyneen 1200-luvun lopulla, mikä tekee siitä Suomen vanhimman kaupungin. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja 1840-luvulle saakka se oli myös Suomen suurin kaupunki. Nykyisin kaupungin merkitys ei ole valtakunnallisesti enää yhtä suuri kuin aiemmin, mutta se on yhä alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on sekä Länsi-Suomen läänin että Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Turussa sijaitsee Suomen arkkipiispanistuin.

Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna 2011 Turku toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa. Turku on myös Suomen virallinen joulukaupunki, mikä näkyy kaupungin ohjelmatarjonnassa loppuvuodesta.

Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan sekä Tukholmaan. Lisäksi Turun lentoasema on Suomen viidenneksi suurin ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.

Turun asukasluku 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 oli 201 863,[2] mikä tekee siitä asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurimman kaupungin. Turun seudulla oli vuoden 2007 lopulla 303 492 asukasta. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 5,2 %.[6]

Turun naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko.

Historia

Pääartikkeli: Turun historia

Keskiajan Turku

Pääartikkeli: Turku 1200-luvulla, Turku 1300-luvulla, Turku 1400-luvulla
Koroisten raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.

Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin.[7] Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne.

Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Perustamisvuotta ei kuitenkaan tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa ’toria’.[8]

Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.

Turku 1500-luvulta Ruotsin vallan loppuun

Pääartikkeli: Turku 1500-luvulla, Turku 1600-luvulla, Turku 1700-luvulla
Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, osa Albert Edelfeltin teosta.
Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.

Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä,[9] mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus, Turun hovioikeus vuonna 1623.[10] Valistunut hallitsija kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640.[11] Turussa asui 1600-luvulla noin 3000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[12]

1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721 suuren Pohjan sotaan ja sitä seuranneeseen isoonvihaan eli venäläiseen miehitykseen. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina 1742–1743, hattujen sodan aikana, kaupunki miehitettiin jälleen pikkuvihan myötä. Pikkuviha päättyi Turun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen.[13] 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla Åbo Gamla Skeppswarf -telakalla, ja telakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.[14] Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771. Vuonna 1790 Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura.

Venäjän vallan aika

Pääartikkeli: Turku 1800-luvulla
Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.
Vuonna 1876 avattu rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.

Turussa ei ryhdytty minkäänlaiseen vastarintaan venäläisten marssiessa kaupunkiin lokakuussa 1809 Suomen sodan yhteydessä. Elämä Turussa jatkui miehityksestä huolimatta rauhallisena. Turun hovioikeus jatkoi venäläisten saapuessa istuntoaan ja myöhemmin keväällä Turun piispa Jacob Tengström ja Turun akatemian opettajakunta vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.[15]

Turusta tuli 1809 Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikka eli autonomisen Suomen pääkaupunki. Turussa oli historiallisen asemansa vuoksi entuudestaan tärkeitä virastoja. Turun tuomiokapituli ja piispa olivat maan johtava kirkollinen auktoriteetti. Turussa sijaitsi yliopisto, ja kaupunki oli Suomen kaupan ja merenkulun keskus. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. Myöhemmin Carl Erik Mannerheim, jota pidetään Suomen ensimmäisenä pääministerinä, kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset "onnenonkijat ja projektimaakarit".[16]

Arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827 Turun suuren palon jälkeen. Pohjoismaiden historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina vielä 1840-luvulle asti.[17] 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, fennomania. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa Turun romantiikassa.

Suomen itsenäistymisen jälkeen

Pääartikkeli: Turku 1900-luvulla
Aurakatu Turun keskustassa 1910-luvulla.
Turun linna kesällä 1941 Neuvostoliiton pommitusten jälkeen.

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt, ja kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa, ja sen lähialue sekä Martin kaupunginosa pommitettiin lähes täysin maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkiin 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikin Viipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.[18] Presidentti, marsalkka Mannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutui Moskovan välirauhassa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestä Porkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.[19]

Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasi keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla, mitä kutsuttiin myöhemmin Turun taudiksi.[20] 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkaessa Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.

Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle.[21] Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat Kaarinaan, etelä- tai itäpuoliset Maariaan. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien kirkonkylätkin liitettiin Turkuun, samoin kuin Nummenmäen, Vähä-Heikkilän ja Raunistulan taajaväkiset yhdyskunnat, joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin Kakskerran saaristokunta ja vuonna 1973 Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan Wärtsilän telakan vuoksi.[22] Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta.[23][24]

Kaupunkikuva

Ympäristö

Näkymä Ruissalosta Pikisaareen syksyllä.

Turun pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 tekemien mittausten mukaan 306,36 km², josta 245,63 km² on maata, 3,47 km² sisävesialueita ja loput 57,26 km² merivesialueita.[1] Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Kaupunkia ei virallisesti ole koskaan perustettu, vaan se on syntynyt hyvien maantieteellisten olosuhteiden johdosta teiden ja jokien risteykseen Koroisiin, muutaman kilometrin päähän nykyiseltä Turun torilta. Tällä historiallisella paikalla käytiin kauppaa jo 1150-luvulla ja 1229 sinne siirrettiin piispanistuin. Vuosilukua pidetään myös Turun kaupungin perustamisajankohtana.[25] Kaupungin alkuvaiheista on samantapaista perimätietoa kuin Rooman synnystä, koska kaupunki on rakennettu seitsemälle kukkulalle. Mäet ovat etelästä pohjoiseen Kakolanmäki, Puolalanmäki, Samppalinnanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Vartiovuorenmäki ja Kerttulinmäki.[26]

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta.[27] Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Saarten metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoisia. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.

Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Lisäksi Turun kaupunki omistaa puolet Pähkinäisten saaresta Naantalissa.[28]

Vesistöt

Joet

Aurajoen yläjuoksua Halisissa.

Turku sijaitsee Saaristomeren rannalla Aurajoen suulla. Kaupungin keskustan halki virtaava Aurajoki on Suomen merkittävimpiä ja Varsinais-Suomen suurimpia jokia. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle), ja siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Siksi Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja Kauppatorin puoli "tois pual jokke". Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi ("täl pual") ja Turuksi ("tois pual") kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Joen ylittää Turun alueella yhdeksän siltaa sekä lisäksi lautta, Föri. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä Tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat karit.[29] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

Aurajoen lisäksi kaupungissa on useita pienempiä jokia ja ojia. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Ruissaloa vastapäätä Artukaisissa. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.

Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.[30]

Merialue ja saaret

Saari ja kesämökki Turun saaristossa.

Turun merialue ulottuu lännessä Airiston selälle. Sen ja keskustan välissä ovat Turun suurimmat saaret Hirvensalo ja Ruissalo sekä Hirvensalon eteläpuolella Satava ja Kakskerta. Turun satama sijaitsee pääosin Aurajoen suun ja Ruissalon sillan välisellä aleella, ja sinne johtava laivaväylä kulkee Hirvensalon ja Ruissalon välistä Pukinsalmea pitkin. Pohjoispuolisesta manneralueesta Ruissalon erottaa pitkä ja paikoitellen kapea Pohjoissalmi, jonka manteren puoleisella rannalla on myös osa Turun rahtilaivasatamaa.

Turun vesistöt olivat vuonna 2007 pääosin hygieeniseltä tilaltaan erinomaisessa kunnossa. Poikkeuksena ovat Ruissalon ja Hirvensalon välinen Airistolta Pukinsalmen kautta Linnanaukolle ulottuva alue, jonka tila oli välttävä. Linnanaukolla sjaitseva Turun satama ja sieltä kulkeva päivittäinen laivaliikenne ja sen aiheuttamat päästöt vaikuttavat alueen hygieniaan. Myös Hirvensalon ja Uittamon kaupunginosan väliin jäävä kapea Pitkäsalmi oli tilaltaan vuonna 2007 välttävä. Pitkänsalmen rannalla Uittamon puolella sijaitsee yksi Turun suosituimmista uimarannoista, Uittamon uimaranta. Puhtaimmat vesialueet olivat Kakskerran ja Satavan saarten ympärillä sekä Ruissalon saaren lounaisimmissa osissa.[31]

Ilmasto

Halisten alue talvella.

Turun ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C, ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa.[32] Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla, ja valkea joulu tulee vain 6–8 kertaa kymmenestä.[33] Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua.[34][35][36] Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800: jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Vaihtelua kuitenkin esiintyy: vuonna 1875 jäät lähtivät vasta toukokuussa ja 1990 jo helmikuussa. Vuosi 2008 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa koko seuranta-aikana Aurajoki ei varsinaisesti jäätynyt lainkaan.[37]

Turussa on mitattu myös Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila: 35,9° 9. heinäkuuta 1914.[38] Vuonna 1914 koettiin Turussa myös toinen harvinainen ilmiö, kun 21. elokuuta tapahtui Lounais-Suomessa hyvin näkynyt täydellinen auringonpimennys. Turun alueella oli tällöin selkeä sää, joten auringonpimennys oli selkeästi havaittavissa.[39]

Turku on asettanut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.[40] Kaupunki pyrkii esimerkiksi vähentämään energian ja veden kulutusta, pienentämään työmatkaliikennettä ja tehostamaan kuljetuksia. Vuonna 2003 lasketun kasvihuonekaasutaseen perusteella kasvihuonekaasupäästöt olivat Turussa vähentyneet vuodesta 1997, mutta kokonaisuudessaan päästöt olivat yhä suuremmat kuin vuonna 1990. Turun rakennusten energiansäästötavoitteeksi on asetettu lämmön ominaiskulutuksen aleneminen 11 prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 2010 mennessä.[41]

  • Turun tilastollinen keskilämpötila kuukausittain.[42]
    Turun tilastollinen keskilämpötila kuukausittain.[42]
  • Turun keskimääräinen sadanta kuukausittain.[42]
    Turun keskimääräinen sadanta kuukausittain.[42]
  • Turun keskimääräinen auringonpaistetuntien lukumäärä kuukausittain.[42]
    Turun keskimääräinen auringonpaistetuntien lukumäärä kuukausittain.[42]
  • Turun pinta-alan kehitys 1930–2007.
    Turun pinta-alan kehitys 1930–2007.

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat
Turun tuomiokirkon ympäristö muodostaa I kaupunginosan, joka on Turun kaupunginosista vanhin.
Martti tai IV kaupunginosa rakentui työläiskaupunginosaksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134. Turun kaupunginosien rajat poikkeavat joissain tapauksissa tilastointiin käytettyjen alueiden rajoista. Kaupunginosajako ei kaikissa tapauksissa seuraa tarkkaan edes suuralueita. Ydinkeskustan kaupunginosat tunnetaan roomalaisten numeroiden perusteella; muille kaupunginosille on annettu nimet.[43]

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Teräsrautela, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä Iso-Heikkilä on kaikkein vanhin, ja Länsinummea rakennetaan edelleen. Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu varsinkin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille, ja toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.[44]

Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827. Silloisessa kaavassa rakennettu kaupunkialue rajautui pohjoisessa nykyiseen rautatiehen, idässä yliopistonmäkeen, etelässä itäiseen Pitkäkatuun ja lännessä Turun linnaan. Engelin kaavan kattama alue saatiin rakennetuksi pääosiltaan 1800-luvun loppuun mennessä täyteen. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. Länteen Turun saarilleon kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 90-luvuilla, ja etenkin Hirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.[45]

Nykyinen Turun keskustan alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan, joissa asuu yhteensä noin 42 000 ihmistä. Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkeimmat rakennukset Turun keskustassa ovat Puutarhakatu 11-13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 43 m korkeat kaksoistornit.[46] Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.[47]

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi, Raunistula ja Vähäheikkilä), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua. Nykyisin alue on hyvin arvostettu, ja se valittiin Radio Sadan järjestämässä äänestyksessä Turun parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2008.[48]

Arkkitehtuuri

Turun keskustaa kuvattuna Tuomiokirkon tornista 1800-luvun lopussa.
Sama näkymä kuin ylemmässä kuvassa vuodelta 2008.

Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Turun kaupungin vanhin asemakartta on 1600-luvun alkupuolelta. Vanhan asemakaavan pohjalta kaupungille laati ensimmäisen ruutukaavan Hannu Hannunpoika vuonna 1652 Pietari Brahen käskystä. C. L. Engel uusi ruutukaavan vuonna 1828 heti Turun suuren palon jälkeen. Kaupungin alueella on myös alkuperäisiä Turun palosta selvinneitä rakennuksia, joista tunnetuin kokonaisuus lienee Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon alue. Uuden vuoden 1828 asemakaavan pääkadut oli tehtävä 45 kyynärää ja sivukadut 30 kyynärää leveiksi. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen samoin kuin torien ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitaloja.

Venäjän kaupunkitaiteessa korostettiin 1800-luvun alussa kaupungin leveitä pääkatuja usein määräämällä, että niiden varrelle sai rakentaa vain kivitaloja. Lisää venäläisiä vaikutteita palon jälkeiseen kaupunkikuvaan toi se, että Turun harrastaja-arkkitehdit, muun muassa poliisimestari C. Jonsson, kauppias P. J. Gylich, kasööri C. F. Bäck ja muurari E. J. Wennerqvist, käyttivät rakennusten suunnitteluun venäläisiä mallikirjoja. Kaupunkiin rakennettiin suuria puistoalueita ja kaduista rakennettiin aiempaa leveämpiä mahdollisten uusien kaupunkipalojen estämiseksi. Uudessa asemakaavassa keskustan suurimmat rakennukset tuomiokirkko ja Akatemiatalo kunnostettiin, ja joitakin muitakin rakennuksia, kuten Vanha Raatihuone sekä entinen sokeritehdas, kunnostettiin vanhoille muureille. Pääosin kaupunki kuitenkin rakennettiin kokonaan uudelleen.

Engel on asemakaavan lisäksi suunnitellut kaupunkiin myös tunnettuja yksittäisiä rakennuksia, kuten Vartiovuoren tähtitornin sekä Ortodoksisen kirkon. Palon jälkeen uudelleen rakennettu Tuomiokirkonpuiston ja Vanhan Suurtorin ympäristö on laajin Uusklassisen arkkitehtuurin kokonaisuus kaupungin alueella. Siihen kuuluvat esimerkiksi Brinkkala, vanha raatihuone, Hjeltintalo sekä Juseliuksen talo. Uusklassismia kaupungissa edustaa myös Suomen vanhin teatteri, kauppatorin laidalla sijaitseva Åbo Svenska Teater.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkin Alvar Aalto sekä Erik Bryggman. Heidän suunnittelemien töidensä ansiosta Turku oli aikoinaan merkittävä funktionalistisen arkkitehtuurin keskus. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelema Turun Sanomien lehtitalo sekä Lounais-Suomen Maalaistentalo humalistonkadulla ja Bryggmanin suunnittelemat Hospits-Betel Yliopistonkadulla sekä Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli.[49][50]

Sotien jälkeen kaupungin arkkitehtuurin suunta ja painopiste muuttuivat. Arkkitehtien sijaan kaupungin kehitystä alkoivat hallita rakennusyhtiöt, kun tarvittiin nopeasti paljon uusia asuntoja. Tällöin kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset lähiöt, esimerkiksi Iso-Heikkilä, Uittamo ja Pääskyvuori. Turusta purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia. Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien ja rumempina pidettyjen rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista kulttuuria, jossa valta on harvojen käsissä. Käsitettä "Åbo smitta", Turun tauti, on käytetty helsinkiläisessä lehdistössä ainakin jo vuonna 1916, kun kaupunkiin rakennettiin uusia jugend-taloja.[51] 1950- ja 1960-luvulla käsite herätettiin uudestaan henkiin, kun moderni kaupunkiarkkitehtuuri valtasi tilaa.[20]

1980-luvulla painopiste siirtyi takaisin kaupunkikuvan kehittämiseen ja arkkitehdit palasivat suunnittelemaan Turkuun rakennuksia. Arkkitehti Benito Casagrande on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia 1970-luvulta lähtien. Tunnetuimpia kaupunkikuvassa lienevät kauppakeskus Hansakortteli sekä esimerkiksi Turku Science Parkin alueen rakennukset Data-City ja Bio-City. Uusimpia arkkitehtonisia kokonaisuuksia kaupungissa ovat esimerkiksi uusi Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, jonka on suunnitellut arkkitehti Asmo Jaaksi, Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala, Turun korkein asuinrakennus Airiston Tähti[52] ja IF-toimitalot.

Puistot

Puolalanmäki ja sitä ympäröivä Puolalanpuisto kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.

Turun linnassa viljeltiin Suomen ensimmäiset puutarhakasvit.[53] Turun vanhimpina puistoina voidaan pitää Ruissaloa sekä Kupittaanpuistoa, joita on käytetty virkistykseen jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäiset lehtipuuistutukset tehtiin 1700-luvun aikana Aurajoen rantaan sekä suurtorin alueelle.[54] Eniten kaupunki panostaa Rautatien aukion ja Vanhan Suurtorin ympäristön hoitoon. Turun kaupunki käyttää kuitenkin puistoalueiden hoitoon rahaa vähemmän kuin muut Suomen kaupungit. Viheralueiden ylläpito ja investoinnit veivät vuonna 2007 kaupungin budjetista 0,5 prosenttia eli vajaat 6 miljoonaa euroa. Kaupungissa rakennetaan silti uusia puistoja, joista on kuitenkin tehty aikaisempaa helppohoitoisempia.[55]

Turun kaupungin viherlaitoksen huolehdittavana on noin 400 rakennettua puistoaluetta, jotka vaihtelevat leikki- ja koirapuistoista maisemaniittyihin ja ajoväylien suoja-alueisiin. Kaupungin hoidossa olevien erilaisten viheralueiden määrä kasvaa lähes vuosittain: vuonna 2007 viheralueita oli metsät ja niityt mukaan lukien 2345, kun vielä vuonna 2002 niitä oli 2061.[56] Turun Linnan puisto oli aiemmin yksi Turun harvoista edustuspuistoista, mutta nykyisin puisto on päässyt rapistumaan.

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia merkittäviä henkilöitä, ja sen haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.[57]

Kunnalliset asiat

Päätöksenteko

Turun kaupungintalo Aurajoen rannassa.
Turun kaupunginvaltuuston paikkajako 1918-2008.

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2006 Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Maija Kyttä (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jarkko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja).[58] Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Aleksi Randell.[59] Turun 67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan.

Turun politiikalle on ollut sen historian aikana ominaista jatkuva rakennemuutos. 1920-luvulla kaupunkia hallitsi vielä kolme yhtä suurta puoluetta: RKP, SDP ja Kansanpuolue. 1940-luvun lopulla RKP:n kannatus oli laskenut vastaamaan ruotsinkielisen väestön määrää kaupungissa ja vasemmistopuolueiden kannatus oli noussut lähelle 60 prosenttia. Suurimpana puolueena oli pitkään Kansandemokraatit, mutta myös kommunistien jyrkällä siivellä, taistolaisilla, oli vahva asema Turun hallinnossa. 1970-luvulta lähtien Turun politiikkaa alkoi kuitenkin hallita Kokoomuksen ja SDP:n liittouma eli niin sanottu aseveliakseli ja kansandemokraatit menettivät 70-luvulta alkaen kannatustaan. Puolue häipyi kokonaan poliittiselta kartalta 1980-luvun lopussa, mutta sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kaupungissa laajahko kannatus. Viime vuosien merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreiden nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen sekä toisaalta Olavi Mäenpään johtama maahanmuuttajavastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua.[60]

Turun hallinnollisessa historiassa puolueiden sisäiset erimielisyydet ovat usein korostuneet. Tämä on vaikeuttanut etenkin erityisen tärkeiden päätösten tekemistä, ja niitä onkin Turun historiassa lykätty usein eteenpäin yli seuraavien vaalien. Ongelmana Turulle ovat lisäksi olleet liikenneyhteydet ja poliittisten kumppanien löytäminen Suomen muista kaupungeista. Siinä missä useat muut saman kokoluokan suomalaiset kaupungit ovat maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa, Turku sijaisee rannikolla ja sen tärkeät liikenneyhteydet kulkevat ulkomaille. Tämän vuoksi kotimaan päätöksenteon yhteydessä muut alueelliset hankkeet ovat usein saaneet tukea Turun jäädessä syrjään. Esimerkiksi Turun moottoritien rakentaminen lykkääntyi useita kertoja, ja alueen raideliikenteeseen on panostettu muita alueita vähemmän.[61]

Vuoden 2009 alussa kaupunginvaltuuston puolueet olivat suuruusjärjestyksessä (suluissa muutos vuoden 2004 kunnallisvaaleista): Kokoomus 20 paikkaa (+1), SDP 15 paikkaa (-3), Vihreät 11 paikkaa (+2), Vasemmistoliitto 10 paikkaa (-), RKP 4 paikkaa (-), Keskusta 3 paikkaa (-1), Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (+1), Perussuomalaiset 1 paikka (+1) ja SKS 1 paikka (-1). Viime vuosina poliittisen keskustelun keskiössä ovat olleet maahanmuuttajat, kultuurihankkeet, kuntaliitokset sekä erityisesti kaupungin taloudellinen tilanne. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat kaupungissa suunnilleen 6 % vuosittain, ja kaupungilla on paljon omaisuutta. Tästä huolimatta menot ovat kasvaneet enemmän kuin tulot. Vuoteen 2008 Turku lähti budjetilla, joka oli valmiiksi 18 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloudellisista vaikeuksista on syytetty vasemmiston ja oikeiston huonoa yhteistyötä kaudella 2005-2008.

Kuntaliitokset

Pääartikkeli: Turun kaupunkiseutu
Aurajoenrannan ympärillä sijaitseva Turun keskusta on myös Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.[62] Raision ja Kaarinan kaupunginjohdot ovat kuitenkin olleet haluttomia tekemään kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa Turun seudulla tulee tapahtumaan lisää kuntaliitoksia jo tapahtuneiden lisäksi.[23][63]

Turun Sanomien kesäkuussa 2008 teettämässä ja MC-Info Oy:n toteuttamassa kyselyssä Turun kaupunkiseudun asukkaista 52 % vastasi ”kyllä” kysymykseen ”Kuinka kotikuntanne tulisi mielestänne edetä kuntaliitoskysymyksissä, kannatatteko kuntaliitoksia”. Eniten intoa kuntauudistuksiin oli Naantalissa (69 %) ja Kaarinassa (56 %). Kaarina yhdistyi Piikkiön ja Naantali Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kanssa vuoden 2009 alusta. Turussa kuntaliitoksiin suhtautui myönteisesti 53 %, Liedossa 50 % ja Raisiossa vain 39 % vastaajista. Turkulaisista vastaajista puolet sanoi kuntaliitoksen olevan järkevintä Raision ja Kaarinan kanssa. Vain 17 prosenttia Raision, 16 prosenttia Kaarinan, 10 prosenttia Liedon ja viisi prosenttia Naantalin vastaajista mainitsi Turun. Kyselyn mukaan Turun seudun asukkaat eivät kuitenkaan halua oman kotikuntansa eristäytymistä ja jäämistä vahvojen ympäryskuntien väliin. Yhteensä 76 % vastasi ”kyllä” kysymykseen ”entä jos kuntaliitoksia ei tehdä, niin kannatatteko väljempää sopimuspohjaista yhteistyötä”.[64]

Väestö

Vapun viettoa Turun keskustassa keväällä 2007.
Turun väestökehitys 1891–2005.[65]

Turun asukasluku 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 oli 201 863.[2] Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut noin 12 000 enemmän kuin miehiä.[66] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[67] Turun suuralueiden väkiluvut ovat: Keskusta 49 011, Hirvensalo-Kakskerta 8 911, Skanssi-Uittamo 23 513, Varissuo-Lauste 18 148, Nummi-Halinen 19 857, Runosmäki-Raunistula 14 347, Länsikeskus 19 787, Pansio-Jyrkkälä 9 294 ja Maaria-Paattinen 8 964.[68]

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on noin 240 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as/km². Väestömäärä Lounaisessa Suomessa ei ole kasvanut samaa tahtia kuin esimerkiksi Pirkanmaalla. Yhtenä syynä onkin pidetty juuri alueen kuntien yhteistyön vaikeutta. Kuntien keskinäinen kilpailu kostautuukin alueen kehityksessä. Turun heikon kehityksen vastapainona on naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan, reipas kasvu.[69]

Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Seutukunnassa on runsaat 300 000 asukasta, ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja 140 000, opiskelijoita 40 000 ja yrityksiä yli 15 000.[70]

Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa Turun väestöstä on laskenut 1800-luvulta lähtien: kun ruotsia puhuvia oli 1870-luvulla lähes puolet väestöstä, oli heitä 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää kymmenesosa. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut nykyinen noin viisi prosenttia.[6] Ruotsinkielisen väestön osuuden pienenemiseen ovat osaltaan vaikuttaneet kuntaliitokset: Turkuun vuonna 1967 liitetty Maarian kunta ja vuonna 1973 liitetty Paattinen olivat molemmat suomenkielisiä kuntia. Vuonna 2007 kaupungin asukkaista 41,3 % oli Turussa syntyneitä, 18,8 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 33,2 % muualta Suomesta ja 6,7 % ulkomailta.[71]

Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 11 200. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Venäjältä, Virosta, Irakista, Iranista, Ruotsista, Serbiasta, Somaliasta, entisestä Jugoslaviasta, Kiinasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta.[72] Turku käynnisti vuonna 2001 yhdessä Euroopan unionin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien maahanmuuttajien syrjäytyminen. Ohjelmien tavoitteena on järjestää pakolais- ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa omaa kieltä ja kulttuuria ylläpitävää toimintaa sekä samanaikaisesti perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.[73] Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen myönsi vuonna 2008, ettei maahanmuuttajien kotouttamisessa ollut onnistuttu, sillä Turussa tapahtuneista rikoksista 13% oli maahanmuuttajien tekemiä, vaikka he edustavat vain 6% väestöstä. Ryöstöistä he tekivät 37% ja raiskauksista 34%. Eräs merkittävä maahanmuuttajien kotoutumista hidastava tekijä on korkea työttömyysaste. Maahanmuuttajien ammattitaidossa ei kuitenkaan ole nähty olevan vikaa, vaan rekrytointeja Suomessa ohjaavat yhä myös työnantajien asenteet sekä mielikuvat muun muassa kielitaidosta ja maahanmuuttajien kotimaasta.[74]

  • Perheiden koko Turun asuntokunnissa vuonna 2007.
    Perheiden koko Turun asuntokunnissa vuonna 2007.
  • Turun muuttovoitto vuodesta 1994 vuoteen 2008.
    Turun muuttovoitto vuodesta 1994 vuoteen 2008.
  • Turun väestö kielen mukaan 1870–2007.
    Turun väestö kielen mukaan 1870–2007.
  • Turun suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden mukaan vuonna 2007.[75]
    Turun suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden mukaan vuonna 2007.[75]

Koulutus

Korkeakoulut Turussa
Korkeakoulu Opiskelijoita Turussa (2008)[76][77]
Turun yliopisto 15 483
Turun ammattikorkeakoulu 9 213
Åbo Akademi 6 110
Turun kauppakorkeakoulu 2 258
Yrkeshögskolan Sydväst 1 105
Diakonia-ammattikorkeakoulu 251
Humanistinen ammattikorkeakoulu 91
Yhteensä 34 511
Akatemiatalo suunniteltiin alun perin Turun Akatemian, Suomen ensimmäisen yliopiston käyttöön.
Vuonna 2006 valmistuneessa ICT-talossa toimivat yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi.

Turun ensimmäinen koulu oli katedraalikoulu, joka lienee perustettu jo vuonna 1276.[78] Kouluun tuli opiskelijoita ulkomailta, kuten Tallinnasta ja Danzigista, mutta sieltä myös lähti useita opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin. Vasta 1600-luvun alussa kaupunki sai ensin lukion, kimnaasin, joka vuonna 1640 muutettiin yliopistoksi, Turun akatemiaksi.[79]

Ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa 15. tammikuuta 1872 Kauppatorin laidalla Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olleen rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus säilyi koulukäytössä aina vuoteen 1968, jolloin se purettiin. Vuonna 1884 kaupunki rakensi oman, suomenkielisen kunnallisen kansakoulun, Sirkkalan koulun. Vuonna 1927 Turussa toimi kuusi kansakoulua.[80]

Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 19. maaliskuuta 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo. Vuonna 1883 perustettiin Turun Suomalainen Valtiolyseo, ja samalla Yhteislyseo lakkasi ottamasta uusia opiskelijoita. Lyseot sulautuivat vuonna 1887 ja muodostivat Turun Suomalaisen Lyseon, joka siirtyi samalla Linnan- ja Eskelinkadun kulmaan. Samassa paikassa jatkaa yhä toimintaansa Turun klassikon lukio.[81]

Nykyisin huomattava osa turkulaisista on opiskelijoita tai koululaisia. Peruskoululaisia on noin 15 000, lukiolaisia noin 4 600 ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 3 500 nuorta.[82] Kaupungissa on 56 peruskoulua, 12 lukiota[83] ja 6 ammatillista oppilaitosta.[84]

Turussa toimii nykyisin kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Niissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet opiskelee Turun yliopistossa. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, perustettiin Turkuun vuonna 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.[85] Vahvuutena Turun korkeakouluille on sekä tiede- että ammattikorkeakoulujen campus-alueiden sijaitseminen pienellä alueella. Lähes kaikki korkeakoulujen yksiköt, tutkimuslaitokset ja myös Turun ylioppilaskylä sijaitset noin kilometrin säteellä yliopistonmäestä.

Turun yliopisto mielletään Helsingin yliopiston ohella Suomen toiseksi perusyliopistoksi. Ideologisten ja historiallisten seikkojen vuoksi vain Turun yliopisto asettuu keskustelussa vertailuun Helsingin yliopiston kanssa, vaikka muiden suurten suomalaisten kaupunkien yliopistot ovat kooltaan suunnilleen yhtä suuria. Yliopiston erityisinä vastuualueina ovat biotieteet, oppimisen ja koulutuksen tutkimus, matemaattiset menetelmät sekä kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessien tutkimus. Yliopistossa on kuusi tiedekuntaa, joissa opiskelee lähes 18 000 opiskelijaa, jotka tuottavat vuosittain yli 1000 ylempää korkeakoulututkintoa ja yli 100 väitöskirjaa.[86]

Myös Turun ammattikorkeakoulu painottaa koulutuksessaan biotekniikkaa sekä lisäksi kulttuuria ja informaatioteknologiaa. Ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto neljällä alalla. Ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu vuodesta 1999 tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan aloilla.[87]

  • Turun asukkaiden koulutusaste vuonna 2007.
    Turun asukkaiden koulutusaste vuonna 2007.
  • Turun ammatti-instituutin koulutusalojen opiskelijamäärät vuonna 2007.
    Turun ammatti-instituutin koulutusalojen opiskelijamäärät vuonna 2007.
  • Turun ammattikorkeakoulun koulutusalojen opiskelijamäärät vuonna 2007.
    Turun ammattikorkeakoulun koulutusalojen opiskelijamäärät vuonna 2007.
  • Turun tiedekorkeakoulujen opiskelijamäärien kehitys 2002-2007.
    Turun tiedekorkeakoulujen opiskelijamäärien kehitys 2002-2007.

Turussa toimii myös valtakunnallinen aikuiskouluttaja ja kehittäjä JAKK

Talous

Turun World Trade Centerissä toimii vuonna 2008 yli 30 eri alan yritystä.[88]
Maailman suurin risteilijä M/S Oasis of the Seas rakenteilla Turussa. Laivanrakennus on Turun perinteisiä ja vahvoja teollisuuden alueita.
Ruissalon kylpylä on Turun Ruissalon saaressa saaressa sijaitseva kylpylähotelli. Varsinais-Suomi on perinteistä Suomen kylpyläseutua.

Turku on taloudellisessakin mielessä Turun seutukunnan keskus. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Nykyään Turun kaupungin kärkialoja ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote vuonna 2006 oli 30 572 €/as (koko maan keskiarvo 31 719 €/as).[89] Turkuun keskittyy noin puolet Suomen lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.[90] ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan muun muassa koulutuksella. Turun keskustaan ja yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, "OpenSpark". Bio- ja ICT-aloja kehittää Turku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle.[91]

Turun kuntatalous on monien muiden suomalaisten kuntien tapaan ollut heikossa kunnossa 1990-luvun lamasta lähtien. Vuonna 2007 Talouselämä kuvaili Turkua "kuntatalouden kauhukuvaksi". Turun kaupunkikonserni sai vuonna 2006 valtionosuuksia eniten suomalaisista kaupungeista. Ongelmaksi on noussut suurien investointien ja maksukykyisimpien asukkaiden siirtyminen vahvoihin ympäryskuntiin, etenkin Raisioon ja Kaarinaan. Myös korkeakouluista valmistuneiden lähtö on Turun ongelma. Maistereita virtaa pääkaupunkiseudulle, kun Turusta ei löydy koulutusta vastaavaa työtä. Pääkaupunkiseudulle ja ympäryskuntiin muuttaneiden sijaan Turussa asuu paljon opiskelijoita, pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä sekä maahanmuuttajia, jotka pienentävät Turun verokertymää huomattavasti.[92]

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin ja Tampereelle.[93] Yhä tärkeämmäksi elinkeinoksi on muodostumassa myös matkailu, jonka kehittämisestä vastaa Turku Touring.

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on 2006 valmistuneen osaamis- ja elinkeinostrategian mukaisesti suunnattu uudelleen tukemaan meriklusterin menestysedellytyksiä. Meriklusterin kehittämisestä vastaa Koneteknologiakeskus Turku Oy, joka vetää myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman meriklusteriosiota. Vuonna 2005 Turussa oli 93 558 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti:[82]

Sija Ala Osuus Sija Ala Osuus
1. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 16,7 % 8. Julkinen hallinto ja maanpuolustus 6,1 %
2. Teollisuus 14,9 % 9. Muut yhteiskunnalliset palvelut 5,0 %
3. Liike-elämän palvelut 14,7 % 10. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,0 %
4. Tukku ja vähittäiskauppa 11,8 % 11. Rahoitustoiminta 2,1 %
5. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,8 % 12. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,5 %
6. Koulutus 8,7 % 13. Maa- ja metsätalous 0,4 %
7. Rakentaminen 6,4 % 14. Tuntematon 0,8 %

Wärtsilän päätös sulkea Turun dieseltehdas ja siirtää tuotanto Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Turun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Freedom of the Seas ja Liberty of the Seas. Sarjan seuraava alus Independence of the Seas valmistui vuonna 2008. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.[94][95]

Turun työvoimaomavaraisuus vuonna 2005 oli 122,7 % ja Turun seutukunnan 99,5 %. Turun seudun työttömyysaste laski vuoden 2007 aikana 0,9 prosenttiyksikköä 9,3 prosenttiin. Turun seudun työttömyysaste on kymmenestä suurimmasta kaupungista pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen matalin. Yritysten määrä kasvoi lähes tuhannella, ja työllinen työvoima kasvoi 1500 hengellä. Vuoden 2007 lopussa työllisiä oli 145 900.[96] Turun kaupunki työllistää yhteensä noin 14 000 ihmistä.[82]

  • Turun väestö tuloluokan mukaan vuonna 2006
    Turun väestö tuloluokan mukaan vuonna 2006
  • Turun väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2005
    Turun väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2005
  • Turun työttömyyden kehitys 1989–2007
    Turun työttömyyden kehitys 1989–2007
  • Turun yritysten liikevaihto 1997-2006.
    Turun yritysten liikevaihto 1997-2006.

Liikenne

Vetureita Turun rautatieasemalla.
Viking Linen M/S Isabella matkalla Turun saaristossa.

Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen. Laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät jo pitkään. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Tätä risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Turku-Tukholma-välillä harjoittavat Silja Line ja Viking Line. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.[97] Laivaliikennettä Tallinnaan, Riikaan ja Visbyyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut vuodesta 2006 suunnitteilla.[98] Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.[99]

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.[100] Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004) ja tavaraliikennettä on 1,6 miljoonaa tonnia. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, rautatieasema ja Kupittaa).[101]

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Asema on Suomen viidenneksi vilkkain, se palvelee vuosittain yli 300 000:tta matkustajaa.[102] Lentoasemalta on lentoja Gdanskiin, Helsinkiin, Kööpenhaminaan, Maarianhaminaan, Ouluun, Tampereelle ja Tukholmaan. [103] [104]

Tieliikenteen tärkeimmät väylät ovat valtatie 1 Helsinkiin, valtatie 8 Poriin ja sieltä Vaasan kautta Ouluun, valtatie 9 Tampereelle ja edelleen Jyväskylän kautta Kuopioon ja valtatie 10 Hämeenlinnan kautta Tuulokseen sekä Turkua kiertävä kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon valmistui vuonna 1963.[105] Moottoriteitä ovat myös valtatie 1 Turusta Helsinkiin saakka sekä valtatie 9 Turusta Auraan. Myös kantatie 40 on keskiosiltaan moottoritiemäinen kaksiajoratainen eritasoliittymin varustettu väylä.

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti, mutta sen jälkeen ne päästettiin rappeutumaan, kunnes raitiotiet vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattaneen liikennejärjestelmän.[106]

Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Keväällä 2009 tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan Turun seutuliikenteen matkustajamäärät olivat kasvussa, ja suurin osa matkustajista oli tyytyväisiä seutuliikenteen palveluihin. Liki 80 prosenttia vastaajista arvioi, että seutulipun käyttö on lisännyt heidän bussimatkojaan. Joukkoliikenteen käyttö oli tutkimuksen mukaan myös vähentänyt yksityisautoilua.[107] Turun seudulle on myös tehty suunnitelmia kenties lähitulevaisuudessa rakennettavasta pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista.[108]

  • Turun satamaan saapuneiden alusten määrä 1950-2007.
    Turun satamaan saapuneiden alusten määrä 1950-2007.
  • Turun sataman matkustajamäärät 1950-2007.
    Turun sataman matkustajamäärät 1950-2007.
  • Turun lentoaseman rahdin määrä 2003-2007.
    Turun lentoaseman rahdin määrä 2003-2007.
  • Turun rekisteröityjen moottoriajoneuvojen määrä 2002-2007.
    Turun rekisteröityjen moottoriajoneuvojen määrä 2002-2007.

Ystävyyskaupungit

Turun ja Göteborgin ystävyyspatsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia sekä Venäjän Pietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”. Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla, ja niillä on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema omassa maassaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla. Pietari on vahvasti tukenut Turun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanketta ja tulee todennäköisesti myös osallistumaan vuoden 2011 tapahtumiin.[109][110][111] Turun Puolalanpuistossa on Leningradin ja Turun ystävyyden patsas, joka paljastettiin 19. toukokuuta 1969. Teos pystytettiin 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan kunniaksi. Patsaassa kuvataan neljää toisiaan halaavaa ja tervehtivää ihmishahmoa.

Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla Wäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen. Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa vuonna 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.[112]

Unkarin Szegedin kaupungille Turku on tarjonnut asiantuntija-apua Tisza-joen puhdistamiseksi ympäristömyrkyistä.[113]

Turun ystävyyskaupungit[114]

Yhteistyösopimuskumppanit

Kulttuuri

Pääartikkeli: Turun kulttuuri

Imago

Turun linna on yksi Turun suosituimmista nähtävyyksistä.

Turku on tunnettu kulttuurikaupunki. Pitkän historian sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi kaupunki on vaikuttanut lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Turussa toimiikin erilaisia kulttuuria edistäviä yhdistyksiä kaikilta sen saroilta elokuvasta urheiluun.

Viime vuosina Turun merkitys elokuva-alan kaupunkina on kasvanut. Levottomat-elokuvaa ennen Turussa oli kuvattu viimeisimmät elokuvat 1940-luvulla, mutta vuoden 2001 jälkeen elokuvia on kuvattu useita, niiden joukossa muun muassa Tyttö sinä olet tähti, Riisuttu mies, Käsky ja Tummien perhosten koti. Television puolella Turku on saanut näkyvyyttä muun muassa Hovimäki-sarjan kautta, jota kuvattiin Kakskerran Brinkhallin kartanolla. Turussa ei toistaiseksi sijaitse yhtään elokuvien tuotantoyhtiötä, vaan kaupunki osallistuu itse elokuvien kustannuksiin. Tavoitteena on ollut nostaa elokuvien avulla myös kaupungin imagoa ja näkyvyyttä.[116]

Vuonna 2006 Turku valittiin silloisen kulttuuriministerin Tanja Saarelan esityksestä Suomen ehdokkaaksi vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011.[117] Vuonna 2007 Euroopan parlamentti vahvisti hankkeen. Turun kulttuuripääkaupunkihanketta edistämään on erikseen perustettu Turku 2011 -säätiö, joka pyrkii yhdistämään kaikki Turun kulttuurin eri haarat ja markkinoimaan hanketta.[118] Turun kaupunki on budjetoinut kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 55 miljoonaa euroa, jota on kansainvälisissä arvioissa pidetty liian pienenä.[119]

Vuonna 2007 Turku sijoittui kolmanneksi keskikokoisia eurooppalaisia kaupunkeja vertaavassa European Smart Cities -luokituksessa. Ensimmäinen sija meni Luxemburgille ja toinen Turun ystävyyskaupunki Århusille. Tutkimus tehtiin Wienin ja Delftin teknillisten yliopistojen sekä Ljubljanan yliopiston yhteistyönä. Tutkimuksessa oli mukana 70 kaupunkia, joiden väkiluku on 100 000 - 500 000, työssäkäyntialueen väestömäärä alle 1,5 miljoonaa ja joissa on vähintään yksi yliopisto. Suomalaiset kaupungit sijoittuivat muutenkin hyvin, sillä Tampere sijoittui luokittelussa kuudenneksi ja Oulu seitsemänneksi.[120] Kriteereinä tutkimuksessa olivat kaupungin väestöön, talouteen, hallintoon, asumiseen, ympäristöön ja liikenteeseen liittyvät seikat.[121]

Turkulaisuus

Kyltti Förissä antaa näytteen Turun murteesta.

Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1996.[122][123] Turkulaisia onkin nimitetty eräänlaisiksi "Suomen pariisilaisiksi", nurkkapatriooteiksi, joihin jotkut suomalaiset yhdistävät usein lisäksi stereotyyppisen Turun murteen.[124][125]

Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin kansainvälinen ja monikulttuurinen väestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 41,3 % oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2007. Kaupungin asukkaista yli 6% puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja eri kansallisuuksia on yli sata.[126] [127]

Turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset.[128] Tampereen teknillisessä yliopistossa on myös Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.[129] Vuodesta 1998 ETO ry on vuosittain koonnut jäsenistään delegaation, joka kokoontuu Turun ja Auran kunnanrajalla. Tavoitteena on lekaa ja puista kiilaa hyväksi käyttäen irrottaa Turku muusta Suomesta, kuljettaa Turku merelle ja upottaa se.[130] ETO kuitenkin korostaa, ettei yhdistys syrji ketään, vaan sen tavoitteena on pitää hauskaa kaikkialla kaikkien kanssa.[131]

Turkuseura-Åbosamfundet ry on 2 400 jäsenen vuonna 1957 perustettu kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.[132]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Turun nähtävyydet
Brinkhallin kartanon uusklassistinen päärakennus 1790-luvulta on vanhin tyylilajinsa rakennus Suomessa.

Suurin osa Turun tärkeimmistä ja suosituimmista nähtävyyksistä sijaitsee Turun keskustan alueella, mutta myös kaupungin ulkopuolella sijaitsee merkittäviä nähtävyyksiä. Tunnetuimpia Turun nähtävyyksistä ovat keskiaikaiset Turun linna ja Turun tuomiokirkko, vuoden 1827 Turun palosta säilynyt Luostarinmäen käsityöläismuseo sekä keskiaikaa ja nykytaidetta esittelevä museo Aboa Vetus & Ars Nova. Koska suurin osa Turun nähtävyyksistä sijaitsee pienellä alueella, ovat monet niistä nähtävissä yhden päivän aikana kävellen tai pyöräillen. Jokivartta pitkin pääsee kulkemaan kävelykatuja pitkin Turun tuomiokirkolta aina Turun linnalle saakka.

Vuonna 2007 Turun kaupungin alueella sijaitsevista museoista ja nähtävyyskohteista suosituimmat olivat:[133]

Sija Kohde Kävijämäärä Sija Kohde Kävijämäärä
1. Turun tuomiokirkko 198 610 6. Turun taidemuseo 29 925
2. Aboa Vetus & Ars Nova 184 396 7. Wäinö Aaltosen museo 27 143
3. Turun linna 132 263 8. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha 15 900
4. Suomen Joutsen 52 000 9. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo 15 205
5. Luostarinmäen käsityöläismuseo 39 265 10. Biologinen museo 13 455

Tapahtumat

Turun keskiaikamarkkinoita vietetään Vanhalla suurtorilla joka kesä.

Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuotta. Kesällä järjestetään esimerkiksi Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock sekä Suomen vanhin ja suurin kaupunkifestivaali Down By The Laituri, joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin.[134][135] Lisäksi kesään kuuluvat Keskiaikaiset markkinat sekä Turun musiikkijuhlat ja Uuden musiikin festivaali.

Talvella Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu joulurauhanjulistus. Marraskuun alusta Nuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat. Marraskuisin Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata Näkyvissä -festivaalit. Maaliskuussa järjestetään Suomen toiseksi vanhin jazzfestivaali Turku Jazz.

Turun omaa kotiseutupäivää eli Turun päivää juhlitaan Turussa vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Turun päivänä kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa, ja perinteisesti se päättyy suureen ilotulitukseen Aurajoen rannassa.[136]

Turun Urheiluliitto järjestää vuosittain suuria kaikille tarjoitettuja urheilutapahtumia kaupungissa etenkin kesällä. Paavo Nurmi -maraton järjestetään kesä-heinäkuussa, Myllyn Pyöräily elo-syyskuussa ja TS-kortteliajot huhtikuussa.[137] Kaupungin urheiluelämässä onkin viime vuosina korostunut painopisteen siirtyminen ammattiurheilun tukemisesta massojen harrastustoimintaan.

Media ja viestintä

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uusi rakennus valmistui vuonna 2007.

Turun seudun merkittävin mediakonserni on Ketosen suvun omistama TS-Yhtymä. TS-yhtymän omistama Turun Sanomat, joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumaton sanomalehti, on Turun alueen tärkein viestintäkanava. Se on Suomen kolmanneksi suurin päivälehti, jonka levikki vuoden 2007 lopussa oli 112 419. Taloustutkimuksen tekemän Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Turun Sanomilla oli vuonna 2007 noin 258 000 lukijaa.[138][139] TS-yhtymä omistaa myös Turun seudulla kaikille ilmaiseksi jaettavan Aamuset-lehden. Turussa toimii paikallisesti tärkeiden lehtien lisäksi myös useita valtakunnallisten medioiden toimituksia. Kaupungissa sijaitsee muun muassa Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden, Taloussanomien, City-lehden, Kansan Uutisten, Uutispäivä Demarin ja Hufvudstadsbladetin sekä Suomen tietotoimiston alueelliset toimitukset.[140]

Turun seudun luetuin lehti on vuonna 1958 perustettu Turkulainen, joka on Suomen Lehtiyhtymän omistama paikallinen sanomalehti. Lehti jaetaan ilmaiseksi aina keskiviikkoisin ja sunnuntaisin yhteensä 134 535 kotitalouteen. Turun lisäksi lehti jaetaan Raisioon, Kaarinaan, Naantaliin, Lietoon, Länsi-Turunmaalle, Maskuun, Ruskolle ja Nousiaisiin. Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja.[141]

Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti, Åbo Underrättelser, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, Länsi-Turunmaa ja Kemiönsaari. Lehteä julkaisee muun muassa Åbo Akademin säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuoden 2007 lopussa 7 400 kpl. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.[142]

TS-yhtymä omistaa myös useita sähköisen viestinnän kanavia. Näistä tärkein on paikallinen televisiokanava, Turku-TV, joka on Turussa ja 50 Varsinais-Suomen kunnassa näkyvä digi-tv-kanava. Tärkeimpiä ohjelmia kanavalla ovat uutiset sekä paikalliset urheiluottelut ja muut tapahtumat Turussa. Turku-TV tekee yhteistyötä MTV3:n kanssa, joten ajoittain Turku-TV:n tekemiä juttuja näkyy myös valtakunnallisissa uutislähetyksissä.[143] Auran Aallot ja Radio Melodia ovat TS-Yhtymän omistamia paikallisradiokanavia. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavien kuuluvuusalueella asuu noin 400 000 ihmistä.[144]

Turun Radio on Yleisradion Lounais-Suomessa toimiva maakuntaradio, joka palvelee koko alueen väestöä sekä myös Ahvenanmaata. Nimestään huolimatta kanava ei siis ole yksi Turun paikallisradioista, vaan se kattaa koko lounaisen Suomen, jonka kuuluvuusalueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset Radio Suomen kautta.[145]

Urheilu

Paavo Nurmi Marathon juostiin vuonna 2007 16. kerran.
Pääartikkeli: Turun urheilu

Turussa on runsaasti tiloja ja alueita monien eri urheilulajien harrastamiseen. Kupittaan alue sekä keskustan tuntumassa sijaitseva Turun urheilupuisto ovat kaupungin monipuolisimmat liikunta- ja urheilualueet. Kupittaalla sijaitsevat useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi muun muassa liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadion, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui uusi Kupittaan jäähalli. Urheilupuistossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Lisäksi puistossa on kentät pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja useita muita lajeja varten. Urheilupuiston kupeessa sijaitsee Samppalinnan maauimala. Urheilupuistossa on rikottu useita Suomen sekä maailmanennätyksiä.[146]

Kolmannen tärkeän urheiluareenan muodostaa kaupungin jäähalleista suurin, vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon ja Elysée Arena.[147] Areenalla järjestetään urheilun lisäksi muitakin tapahtumia. Kupittaan ja Turkuhallin lisäksi Turussa on useita pienempiä jäähalleja Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa.[148]

Menestynein turkulainen urheiluseura sekä jääkiekossa että jalkapallossa on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut kahdeksan Suomen mestaruutta ja Suomen Cupin kahdesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu FC Inter Turku, joka voitti jalkapallon suomen mestaruuden 2008 ja Suomen Cupin vuonna 2009. Jääkiekossa Turun Palloseura (TPS) on voittanut Suomen mestaruuden kymmenesti. TPS on voittanut SM-liigan mestaruuden kahteen kertaan kolmena perättäisenä vuonna: 1989–1991 ja 1999–2001. Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että seura kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan TPS liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.[149] Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimmin Turun Urheiluliitto, joka on vuosina 2004 ja 2005 ollut Kalevan kisojen toiseksi paras joukkue ja vuonna 2003 paras. Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion. Erityisen tuen kaupungin urheiluelämälle muodostaa Aurajoen urheilulukio, jonka tunnetuimpia opiskelijoita ovat muun muassa jääkiekkoilija Saku Koivu, tennispelaaja Jarkko Nieminen ja koripalloilija Teemu Rannikko.

Kuvagalleria

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.

Näkymiä

  • Aurajokinäkymä pohjoiseen
    Aurajokinäkymä pohjoiseen
  • Aurajokinäkymä yöllä
    Aurajokinäkymä yöllä
  • Jokirantaa kesällä
    Jokirantaa kesällä
  • Yliopistonkadun kävelykatu
    Yliopistonkadun kävelykatu

Nähtävyyksiä

Museoita

Merkittäviä rakennuksia

Katso myös

Turun teemasivu

Aiheesta muualla

Wikisanakirja
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: Turku.

Kirjallisuutta

  • Oscar Nikula: Turun kaupungin historia 1809-1856. Turku: Turun kaupunki, 1972. ISBN 951-99003-2-2.
  • Raimo Ranta: Turun kaupungin historia 1600-1721. Turku: Turun kaupunki, 1975. ISBN 951-95081-7-1.
  • Reino Lento: Sellaista oli elämä vuosisadanvaihteen Turussa. Porvoo Hki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09345-9.
  • Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään. Turku: Turun Sanomat, 1980. ISBN 951-99124-8-7.
  • Erkki Kuujo: Turun kaupungin historia 1366-1521. Turku: Turun kaupunki, 1981. ISBN 951-95083-1-7.
  • Sinikka Uusitalo: Turun kaupungin historia 1918-1970. Turku: Turun kaupunki, 1982. ISBN 951-95083-5-X.
  • Oscar ja Sigrid Nikula: Turun kaupungin historia 1521-1600. Turku: Turun kaupunki, 1987. ISBN 951-9262-23-7 ja ISBN 951-9262-24-5.
  • Eino Penttilä: Turku talvi- ja jatkosodassa 1939-1944. , 1988. ISBN 951-99926-6-9.
  • Auvo Kostiainen: Historiaa Auran rannoilla: turkulaista historiantutkimusta ja historiantutkijoita. Turku, Turun Yliopisto: Turun historiallinen yhdistys, 1998. ISBN 951-29-1374-7.
  • Simo Tuomola: Turun kaupungin selviytymistarina läpi vuosisatojen 8000 eKr - 1600 jKr. Turku: Turun tietotarjonta, 1999. ISBN 951-9129-32-4.
  • Ilkka Järvinen: Lähihistorian lähikuvia: turkulaista muistitietoa 20. vuosisadalta. Turku: Ilkka Järvinen, 2003. ISBN 952-91-5746-0.
  • Jarmo Salmi: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  • Meiju Niskala: Olet tässä (Turku). Helsinki: Avain, 2006. ISBN 952-5524-26-4.
  • Jukka Paaso: Turun kuva: itsenäisyyden ajan Turku. Turku: Jukka Paaso, 2006. ISBN 952-99502-5-X.
  • Rauno Lahtinen: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2006. ISBN 952-99619-2-8.
  • Juri Kurbatov: Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva. Turku: Turun Pietari-seura, 2007. ISBN 978-952-92-2373-2.
  • Markku Heikkilä: Turku: ikikaunis. , 2008. ISBN 978-951-607-694-5.
  • Maarit Ahola, David Gaimster, Mika Kallioinen: Elämää Hansa-ajan Turussa. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-097-X.
  • Maija Mäkikalli, Ulrika Grägg, Rauno Lahtinen: Moderni Turku 1920- ja 1930-luvuilla. Turku: Turun yliopisto, 2004. ISBN 951-29-2714-4.
  • Hannu Laaksonen: Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys ry., 2007. ISBN 978-952-99637-3-7.
  • Vilho Niitemaa, Oscar Nikula, Tapio Sormunen: Turun kulttuurihistoriaa. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 1979. ISBN 951-95100-7-9.
  • Vuokko Valkamo: Lapsuuteni Turku : kertomuksia lapsuusmaisemista 1910- 1960 -luvuilta. Turku: Turkuseura, 2002. ISBN 951-96910-4-9.
  • Jouni Kallioniemi: Entisajan arkea ja juhlaa : turkulaisperinnettä ja perinteistä Turkua. Turku: Kirjatorni, 2004. ISBN 951-96892-9-X.
  • Sanna Kupila: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.
  • Tarja Hautanen: Yksityistilaisuus: turkulaisten homojen ja lesbojen kulttuurihistoriaa. Helsinki: Seksuaalinen tasavertaisuus ry., 2005. ISBN 952-9862-17-2.
  • Markku Heikkilä: Uutissi Turust : ei virallissi, mut torellissi. Turku: Radio Sata, 2005. ISBN 951-97572-9-5. (Turun murre)
  • Rauno Lahtinen: Puoli vuosisataa kotiseudun hyväksi: Turkuseura - Åbosamfundet 1957-2007. Turku: Turkuseura, 2007. ISBN 978-952-99619-4-8.
  • Maritta Flykt: Kaksi joutsenta Aurajoessa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-5-5.
  • Paavo Kallio: Ruissalo: luontoa ja kulttuuria. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05368-X.
  • Johannes Lahti: Ruissalo : auringonkierron saari. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15646-2.
  • Johannes Lahti: Elämää meren sylissä : Turunmaan saaristo. , 2004. ISBN 952-99349-0-4.
  • Eira Karppinen-Ekonen, Martti Puhakka: Turun Linna. Turku: Turun maakuntamuseo, 1987. ISBN 951-9125-63-9.
  • Hilkka Junnila, Iina Paasikivi, Tauno Perälä, Christer Hummelstedt, Timo Raunio: Turun nimistö. Turku: Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-069-4.

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kielen mukaan (pdf) turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  7. ↑ Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. Turun kaupungin historia 1. Turku 1971: 115 - 324
  8. ↑ Turun Sanomat: Pyhän Annan kappeli siunattiin käyttöön turunsanomat.fi. 27.9.2001. Viitattu 24.5.2008.
  9. ↑ Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): Turku uuden ajan alussa teoksessa Turun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
  10. ↑ Oikeusministeriö: Turun hovioikeuden historia oikeus.fi. Viitattu 6.12.2008.
  11. ↑ Helsingin yliopisto: Kuninkaallinen Turun akatemia museo.helsinki.fi. Viitattu 30.3.2008.
  12. ↑ Turun maakuntamuseo: Kreivin aikaan turku.fi. Viitattu 10.7.2008.
  13. ↑ Kankaanpää, Matti J: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset. Virrat: T:mi Toiset aijat, 2001. ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7.
  14. ↑ Turun maakuntamuseo: Silmäys Turun historiaan 5.turku.fi. Viitattu 10.7.2008.
  15. ↑ Turun kaupunki: Turku Suomen pääkaupunkina 5.turku.fi. 2005. Viitattu 22.9.2008.
  16. ↑ Helsingin Sanomat: Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri hs.fi. 27.1.2008. Viitattu 18.7.2008.
  17. ↑ Turun Sanomat: Kun Turku hukkui liekkeihin turunsanomat.fi. 1.9.2002. Viitattu 30.3.2008.
  18. ↑ Ylen elävä arkisto: filmikatsaus vuodelta 1948: Turussa vuonna 1948 yle.fi. Viitattu 10.7.2008.
  19. ↑ Ylen elävä arkisto: Puna-armeija Porkkalassa yle.fi. Viitattu 18.7.2008.
  20. ↑ a b Turun Sanomat, 18.2.2001, Turun tauti ja sen muunnelmat
  21. ↑ Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918-1970, 1. nide, s. 11–37. Turku: Turun kaupunki, 1980. ISBN 951-99267-6-3.
  22. ↑ Turun Sanomat: Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla turunsanomat.fi. 3.4.2006. Viitattu 24.6.2008.
  23. ↑ a b Turun Sanomat: Puheet suur-Turusta syrjään seudun kuntien neuvotteluista turunsanomat.fi. 28.10.2006. Viitattu 24.6.2008.
  24. ↑ Turun Sanomat: Turulle ei heru vastakaikua turunsanomat.fi. 31.5.2008. Viitattu 24.6.2008.
  25. ↑ TURKU TOURING: Turun historia lyhyesti turkutouring.fi. 18.11.2005. Viitattu 28.8.2008.
  26. ↑ Turun Sanomat: Sen seitsemän kukkulaa turunsanomat.fi. 17.7.2002. Viitattu 31.3.2008.
  27. ↑ Kulttuuriympäristöohjelman arvokkaat kohteet: Kuhankuonon rajakivi paikka-maa.utu.fi. Viitattu 31.3.2008.
  28. ↑ Turun luonnonsuojelualueet oppisopimus.turku.fi. 11.4.2007. Viitattu 24.6.2008.
  29. ↑ Aurajoen syvyyskartta (pdf) aurajoki.net. Viitattu 31.3.2008.
  30. ↑ Asemakaavanmuutoksen selostus, asemakaavanmuutos "Mäntymäki 1–8 -korttelit". Asemakaavatunnus: 37/2000, Diarionumero: 10759-2000 5.turku.fi. 3.12.2004. Viitattu 31.3.2008.
  31. ↑ Turun kaupunnki: Turun ympäristön merialueen hygieeninen tila avovesikautena 2007 turku.fi. Viitattu 28.6.2008.
  32. ↑ Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 (pdf) naantali.fi. 2005. Viitattu 30.3.2008.
  33. ↑ Ilmatieteenlaitos: Joulupukin rekimatka Rovaniemeltä Etelä-Suomeen vaarassa fmi.fi. 22.12.2006. Viitattu 30.3.2008.
  34. ↑ Aurajoen jäälle luistinpaana. Turun Sanomat, 9.1.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  35. ↑ Sanna Vaajoensuu: Kulkureitit Aurajoen jäälle joudutaan ehkä sulkemaan. Turun Sanomat, 17.1.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  36. ↑ Aurajoen jäälle pääsee hiihtämään Turun kaupungin tiedotteet. Viitattu 31.3.2008.
  37. ↑ Jäänlähtö Aurajoesta 1800-2008 Turun kaupunki. Viitattu 28.6.2008.
  38. ↑ Ilmatieteenlaitos: Suomen ja maailman sääennätyksiä fmi.fi. Viitattu 23.5.2008.
  39. ↑ Luonnon merkkipäiviä vuoden varrella Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 28.6.2008.
  40. ↑ Turun kaupunki: Turun kestävän kehityksen ohjelma - Turku Agenda 21 oppisopimus.turku.fi. 29.8.2005. Viitattu 24.6.2008.
  41. ↑ Turun kaupunki: Turku ottaa energiansäästön tosissaan oppisopimus.turku.fi. 11.12.2007. Viitattu 24.6.2008.
  42. ↑ a b c Weather statistics theweathernetwork.com. 1961-1990. Viitattu 25.6.2008.
  43. ↑ Turun kaupunki: Vaikuta asuinalueellasi turku.fi. 24.4.2007. Viitattu 30.3.2008.
  44. ↑ Turun kaupunki: Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus käynnistyi turku.fi. 5.3.2008. Viitattu 30.3.2008.
  45. ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 12. Porvoo: Genimap, 2004.
  46. ↑ Turun Sanomat: Mikä on Puutarhakadun talojen korkeus? turunsanomat.fi. 17.6.2006. Viitattu 24.6.2008.
  47. ↑ Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918–1970, s. 33. Turku: Turun Sanomat, 1980.
  48. ↑ Ympäristöministeriön Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelu
  49. ↑ Turun Sanomat: Turun helmet turunsanomat.fi. 22.10.2006. Viitattu 30.3.2008.
  50. ↑ Jarmo Virmavirta: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  51. ↑ Henkilökohtainen haastattelu kulttuurihistorioitsija, filosofian lisensiaatti Hannu Laaksosen kanssa 29.9.2006.
  52. ↑ Yli-Parkas, Hannele: Tikasauto tavoittaa Turun ylimmänkin parvekkeen Turun Sanomat. 24.11.2007. Viitattu 21.11.2009.
  53. ↑ Turku Touring: Turun puistoilla pitkät perinteet turku.fi. 7.4.2007. Viitattu 30.3.2008.
  54. ↑ Turun kaupunki: Turun puistoilla on pitkät perinteet turku.fi. 9.1.2007. Viitattu 30.3.2008.
  55. ↑ Turun sanomat: Viheralueiden ylläpito koettelee köyhää kaupunkia turunsanomat.fi. 1.1.2008. Viitattu 28.6.2008.
  56. ↑ Turun kaupunki: Puistot 2002-2007 turku.fi. 21.8.2007. Viitattu 24.6.2008.
  57. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Hautausmaat Turussa ja Kaarinassa turunseurakunnat.fi. Viitattu 30.3.2008.
  58. ↑ Turun kaupunki: Kaupungin johto turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  59. ↑ Turun kaupunki: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja turku.fi. Viitattu 20.4.2009.
  60. ↑ Turun Sanomat: Ei vasemmistolainen, ei porvarillinen turunsanomat.fi. 17.10.2004. Viitattu 30.3.2008.
  61. ↑ Jarmo Virmavirta: Suomen Turku, s. 115 - 121. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  62. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Kilpailuohjelman taustaa .varsinais-suomi.fi. Viitattu 30.03.2008.
  63. ↑ Turun Sanomat: Turulle ei heru vastakaikua turunsanomat.fi. 31.5.2008. Viitattu 24.6.2008.
  64. ↑ Turun Sanomat: Enemmistö Turun seudun asukkaista kannattaa nykyistä isompia kuntia turunsanomat.fi. 28.6.2008. Viitattu 29.6.2008.
  65. ↑ Turun kaupunki: Väestö: Asukasluku 1.1.1891-1993 ja vuodenvaihteissa 1993/94 - 2007/08 (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 25.6.2008.
  66. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, Turun väkiluku (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  67. ↑ Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  68. ↑ Väestö alueittain 31.12.2005-08 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Luettu 2.8.2009
  69. ↑ Turun Sanomat: Lounaisessa Suomessa kuntien kilpailu asukkaista heikentää maakunnan voimaa turunsanomat.fi. 29.12.2007. Viitattu 29.6.2008.
  70. ↑ Turun seutu: Seudulliset tilastot (ppt) turunseutu.net. Viitattu 1.4.2008.
  71. ↑ Turun kaupunki: Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2007 turku.fi. 18.6.2008. Viitattu 27.6.2008.
  72. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kansalaisuuden mukaan (pdf) turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  73. ↑ Turun sanomat: Maahanmuuttajille tukevampia eväitä syrjäytymistä vastaan turunsanomat.fi. Viitattu 25.6.2008.
  74. ↑ http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-07,104:2:509164,1:0:0:0:0:0:
  75. ↑ Turun kaupunki: Väestö: kansalaisuuden mukaan (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 25.6.2008.
  76. ↑ Turun kaupunki: Ammattikorkeakoulut 2002-2008 turkuamk.fi. 2008. Viitattu 4.11.2009.
  77. ↑ Turun kaupunki: Yliopistot 2002-2008 turkuamk.fi. 2008. Viitattu 4.11.2009.
  78. ↑ Turun Sanomat: Katedraalikoulu valmistautuu 725-vuotisjuhliin turunsanomat.fi. 11.4.2001. Viitattu 30.3.2008.
  79. ↑ Turun kaupungin opetuslautakunta: Esityksen laatiminen Turun kansanopetuksen historia -projektista 5.turku.fi. 12.11.1997. Viitattu 30.3.2008.
  80. ↑ Turun Sanomat: Kansanopetuksen historiaa aletaan tutkia Turussa turunsanomat.fi. 12.11.1997. Viitattu 30.3.2008.
  81. ↑ Turun klassikon lukio: Klassikon päävaiheet tkukoulu.fi. Viitattu 30.3.2008.
  82. ↑ a b c Työpaikat toimialan mukaan 2003-2005 2008. Turun kaupunki. Viitattu 28.6.2008.
  83. ↑ Turun opetustoimi: Opetustoimen organisaatiokaavio turku.fi. Viitattu 1.4.2008.
  84. ↑ Turun kaupunki: Ammatilliset oppilaitokset turku.fi. Viitattu 1.4.2008.
  85. ↑ Turun kaupunki: Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika turku.fi. 28.1.2008. Viitattu 30.3.2008.
  86. ↑ Jarmo Virmavirta: ”8, 9”, Suomen Turku, s. 42. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  87. ↑ Turun yliopisto: Informaatioteknologian laitos it.utu.fi. 10.03.2008. Viitattu 30.3.2008.
  88. ↑ World Trade Center Turku: Tenants (Excel) wtc-turku.fi. Viitattu 24.6.2008.
  89. ↑ Tilastokeskus: Aluetalouden indikaattorit 2000-2006 (Excel) stat.fi. 19.3.2008. Viitattu 31.3.2008.
  90. ↑ Turun kaupungin osaamis- ja elinkeinostrategia 2006-2009
  91. ↑ Turku Science Park Oy: Toimitilat turkusciencepark.com. Viitattu 30.3.2008.
  92. ↑ Talouselämä: Turku on kuntatalouden kauhukuva talouselama.fi. Viitattu 13.5.2009.
  93. ↑ Pilot Turku - Miksi sijoittua Turun seudulle? Pilot Turku Oy. Viitattu 31.7.2007.
  94. ↑ Harri Kavén: Turkulaisella maitopurkilla viimeinen täyttöpäivä. Turun Sanomat, 27.9.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  95. ↑ Timo Anttila: Makeisten teko loppuu Turussa. Turun Sanomat, 25.5.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  96. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin elinkeinopolitiikka takoo tulosta turku.fi. 28.3.2008. Viitattu 1.4.2008.
  97. ↑ Turun satama: Turun satama tänään portofturku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  98. ↑ Turun Sanomat: Kaupunki neuvottelee neljän varustamon kanssa Viron-liikenteen aloittamisesta turunsanomat.fi. 2.9.2006. Viitattu 24.6.2008.
  99. ↑ Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Viitattu 30.3.2008.
  100. ↑ Eino Jutikkala: Turun kaupungin historia 1856–1917, s. 213–248. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  101. ↑ Turun kaupunki: Rautatieliikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  102. ↑ Turun kaupunki: Turun lentoaseman liikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  103. ↑ Helsingin Sanomat: Lentoyhtiö Wingo avaa uusia kotimaanreittejä hs.fi. 25.10.2007. Viitattu 30.3.2008.
  104. ↑ Wizz Air: Wizz Airin Turun reitin aikataulut wizzair.com. Viitattu 30.3.2008. Englanti
  105. ↑ Matti Grönroos: Valtatie 8 mattigronroos.fi. Viitattu 30.3.2008.
  106. ↑ Hanna Sirkiä: Hyvästi ny sitt - Raitsikat, Turun raitiovaunuliikenteen lakkautus 1961-1972 (pdf) kaupunkiliikenne.net. Lokakuu 2003. Viitattu 30.3.2008.
  107. ↑ YLE uutiset: Seutulippuun ollaan tyytyväisiä 209.85.135.132. 13.5.2009. Viitattu 13.5.2009.
  108. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Paikallisen raideliikenteen toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomessa (pdf) .varsinais-suomi.fi. 2004. Viitattu 30.3.2008.
  109. ↑ Turku ja Pietari solmivat yhteistyöohjelman 2006 - 2007 turku.fi. Viitattu 29.6.2008.
  110. ↑ Turku-Pietari yhteistyöpöytäkirja 2006-2007 turku.fi. Viitattu 28.6.2008.
  111. ↑ Turun Sanomat: Turun ja Pietarin yhteistyö lisääntynyt turunsanomat.fi. Viitattu 29.6.2008.
  112. ↑ Wäinö Aaltonen (1894–1966) Kun ystävyyssuhteet solmitaan turku.fi. Viitattu 29.6.2008.
  113. ↑ Turku tarjoaa asiantuntija-apua ystävyyskaupunki Szegedille turunsanomat.fi. Viitattu 29.6.2008.
  114. ↑ Turun ystävyyskaupungit 5.turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  115. ↑ Tartosta tulossa Turun toveri turunsanomat.fi. Viitattu 28.6.2008.
  116. ↑ Turun Sanomat: Kasvaako taimista Turkuwood? turunsanomat.fi. 23.12.2005. Viitattu 24.7.2008.
  117. ↑ Turku 2011- säätiö: Turku 2011 -hankkeen valmisteluprosessin keskeisiä tapahtumia turku2011.fi. Viitattu 30.3.2008.
  118. ↑ Turku 2011 -säätiö: Turku 2011 -säätiö turku2011.fi. Viitattu 30.3.2008.
  119. ↑ Turun sanomat: Turun hakemukselle myönteinen vastaanotto turunsanomat.fi. 5.6.2007. Viitattu 25.6.2008.
  120. ↑ Turku huippusijalle eurooppalaisessa kaupunkivertailussa turku.fi. Viitattu 25. lokakuuta 2007.
  121. ↑ Smart cities – A ranking of European medium-sized cities Smart Cities. Viitattu 25.6.2008.
  122. ↑ Aimo Massinen: Seikossa syntynyt tosi turkulainen? Turun Sanomat, Extra-liite, 24.3.2007. Artikkelin verkkoversio.
  123. ↑ Aimo Massinen: Kuka on paljasjalkainen turkulainen? Turun Sanomat, Extra-liite, 30.9.2006. Artikkelin verkkoversio.
  124. ↑ Turun Sanomat: Suomen Turku -kirja porautuu turkulaisuuteen turunsanomat.fi. 30.5.2004. Viitattu 17.7.2008.
  125. ↑ Turun sanomat: Muu - missä se on? turunsanomat.fi. 11.6.2006. Viitattu 17.7.2008.
  126. ↑ Turun kaupunki: Maahanmuuttajat turku.fi. Viitattu 20.7.2008.
  127. ↑ Turun kaupunki: Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2007 turku.fi. 18.6.2008. Viitattu 27.6.2008.
  128. ↑ Turun Sanomat: Turku vai Tampere? turunsanomat.fi. 17.3.2002. Viitattu 1.4.2008.
  129. ↑ ETO ry: Ei-turkulainen osakunta yhdistys ETO, säännöt students.tut.fi. Viitattu 1.4.2008.
  130. ↑ Turun Sanomat: Turku pois Suomen kartalta turunsanomat.fi. 22.3.2002. Viitattu 1.4.2008.
  131. ↑ Turun Sanomat: Turkulaisuus on iloinen asia - Tampereella turunsanomat.fi. 16.11.2005. Viitattu 17.7.2008.
  132. ↑ Turkuseura: Turkuseuran toiminta personal.inet.fi. Viitattu 1.4.2008.
  133. ↑ Turun kaupunki: Museot ja nähtävyyskohteet 2001-2007 turku.fi. 2007. Viitattu 9.8.2008.
  134. ↑ Teksti: J.A. Kaunisto: Turun Laiturifestareilla yleisöennätys v2.fi. 3.8.2008. Viitattu 3.8.2008.
  135. ↑ Marja Andersson: Ruisrock 1970-2001: Nuorison rockriehasta koko perheen viihdetapahtumaksi soc.utu.fi. 4.10.2007. Viitattu 5.8.2008.
  136. ↑ Turun kaupunki: Turun päivä turku.fi. 7.5.2008. Viitattu 9.8.2008.
  137. ↑ Turun Urheiluliitto: Paavo Nurmi Sports paavonurmisports.com. Viitattu 29.6.2008.
  138. ↑ Kansallinen mediatutkimus (Sivu 3) 4.3.2008. Taloustutkimus.
  139. ↑ TS-yhtymä: TS-yhtymän vuosikertomus 2007 ts-group.fi. Viitattu 30.6.2008.
  140. ↑ Turun kaupunki: Turkulaisia tiedotusvälineitä turku.fi. Viitattu 30.6.2008.
  141. ↑ Turkulainen: Mediatiedot turkulainen.fi. Viitattu 30.6.2008.
  142. ↑ Åbo underrättelser: Mediakortti abounderrattelser.fi. Viitattu 30.6.2008.
  143. ↑ Turku TV: Näkyvyysalue (sivu 3) turkutv.tv. Viitattu 30.6.2008.
  144. ↑ Auran Aallot: Mediatiedot auranaallot.fi. Viitattu 30.6.2008.
  145. ↑ Turun Radio: Turun Radion esittely turunradio.fi. Viitattu 30.6.2008.
  146. ↑ Jarmo Virmavirta: Suomen Turku, s. 106 - 113. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  147. ↑ Oy Turkuhalli: Turkuhallin historia turkuhalli.fi. Viitattu 30.3.2008.
  148. ↑ Turun kaupunki: Liikunta ja ulkoilu turku.fi. Viitattu 20.7.2008.
  149. ↑ Turun Sanomat: TPS-instituutio on osa turkulaisuutta turunsanomat.fi. Viitattu 29.6.2008.
Turku
Turun suuralueet ja kaupunginosat
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I kaupunginosa – II kaupunginosa – III kaupunginosa – IV Martti – V Itäranta – VI kaupunginosa – VII kaupunginosa – VIII Port Arthur – IX Länsiranta – Iso-Heikkilä – Korppolaismäki – Kupittaa – Kurjenmäki – Kähäri 1) – Mäntymäki – Pihlajaniemi 2) – Pitkämäki 3) – Pohjola – Raunistula 4) – Turun satama – Vähäheikkilä – Vätti 1)
2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala – Haarla – Illoinen – Jänessaari – Kaistarniemi – Kakskerta – Kukola – Lauttaranta – Maanpää – Moikoinen – Oriniemi – Papinsaari – Pikisaari – Satava – Särkilahti – Toijainen
3. Skanssi-Uittamo Harittu – Ilpoinen – Ispoinen – Katariina – Koivula – Luolavuori – Peltola – Pihlajaniemi 2) – Puistomäki – Skanssi – Uittamo – Vasaramäki
4. Varissuo-Lauste Huhkola – Itäharju – Kohmo – Kurala – Lauste – Nummi – Pääskyvuori – Vaala – Varissuo
5. Nummi-Halinen Koroinen – Halinen – Nummi – Oriketo – Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula Kaerla – Kastu – Kärsämäki – Raunistula 4) – Runosmäki
7. Länsikeskus Kähäri – Mälikkälä – Pitkämäki 3) – Runosmäki – Ruohonpää – Teräsrautela – Vätti
8. Naantalintie Artukainen – Pahaniemi – Pansio – Perno – Pitkämäki 3) – Ruissalo
9. Maaria-Paattinen Jäkärlä – Metsämäki – Moisio – Paattinen – Saramäki – Lentokenttä – Urusvuori – Yli-Maaria (ks. myös Maaria)
Huomautukset
1): Kähäri ja Vätti kuuluvat osittain keskustaan ja osittain Länsikeskukseen.
2): Pihlajaniemi kuuluu osittain keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
3): Pitkämäki kuuluu osittain sekä keskustaan, Kuninkojaan että osittain Naantalintiehen.
4): Raunistula kuuluu osittain keskustaan ja osittain Runosmäki-Raunistulaan.
Turun historia
Keskiaika Dominikaaniveljien konventti • Hansaliitto • Hämeen härkätie • Kalmarin unioni • Koroinen • Koukku (verotus) • Kuninkaantie • Kuusiston piispanlinna • Manuale Aboense • Piispa Henrik • Piispa Henrikin liturgia • Turun katedraalikoulu • Turun linna • Turun linnalääni • Turun maaoikeus • Turun tuomiokapituli • Turun tuomiokirkko • Turun tuomiokirkon mustakirja • Uskonpuhdistus • Vanha Suurtori • Vanha viha
Uusi aika Codex Aboensis • Graduale Aboense • Eerik XIV • Juhana III • Kaarina Maununtytär • Katariina Jagellonica • Kustaa Vaasa • Mikael Agricola • Missale Aboense • Petrus Särkilahti • Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota • Søren Norby • Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo • Turun akatemia • Turun hovioikeus • Turun rauha
1800-luku Arseni Zakrevski • Carl Ludvig Engel • Fredric von Rettig • Gustav Albert Petrelius • Suomen suuriruhtinaskunta • Turun kaupunginvaltuusto • Turun palo • Turun raitioliikenne • Åbo Svenska Teater • Turun romantiikka • Turun piirustuskoulu • Turun Wiikko-Sanomat • Vartiovuoren tähtitorni • Åbo Underrättelser
1900-luku Aboa Vetus & Ars Nova • Adolf Ehrnrooth • Mauno Koivisto • Paavo Nurmi • Talvisodan pommitukset • Turun Sanomat • Turun taidemuseo • Turun yliopisto • Turun kaupunginteatteri • Turun kauppakamari • Turun tauti • Turun Tiedepuisto • Åbo Akademi • Turun Osuuskauppa
2000-luku Turku 2011 • Turun pikaraitiotie • Turun kaupunkiseutu • Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio
Turun museot
Aboa Vetus & Ars Nova • Apteekkimuseo • Biologinen museo • Brinkhallin kartano • Ett Hem • Forum Marinum • Kuralan Kylämäki • Luostarinmäen käsityöläismuseo • Miinalaiva Keihässalmi • Rannikkovartiovene Rautaville • Sibelius-museo • Sigyn • Suomen Joutsen • Suomen Partiomuseo • TS Auto ja viestintämuseo • Turun kasvitieteellinen puutarha • Turun tuomiokirkko • Turun lasarettimuseo • Turun linna • Turun taidemuseo • Turun terveydenhuoltomuseo • Turun yliopiston eläinmuseo • Tykkivene Karjala • SS Vetäjä V • Wäinö Aaltosen museo
Turun uskonnolliset rakennukset

Betel-kirkko • Henrikin kirkko • Hirvensalon kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Pyhän Katariinan kirkko • Turun moskeija • Turun ortodoksinen kirkko • Turun synagoga • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli • Turun tuomiokirkko • Turun linnan kirkko

Turun saaristo
Hirvensalo Pikku-Vihtilä • Iso-Vihtilä • Kupparkari • Nepo • Montti • Urhatti • Pikku-Urhatti • Mäntysaari • Kuivakari • Haurletto • Pissilinna • Ryttykari • Kauppakari • Leppäkari • Pitkäkari • Ämmäkari • Kommo • Laurinkari • Rautakari
Kakskerta Haapaluoto • Harva • Hinttinen • Hylkeenkari • Iholuoto • Isosaari • Jukoluoto • Kirkkoherra • Kissasaari • Kraakunkari • Kruunukari • Kutukari • Kuusi • Kuusiluoto• Latosaari • Leppäkari • Niittusaari • Ollilansaari • Paljaskari • Peevalinkarit • Pikkusaari • Pitkä • Putki
Satava Järvistensaari • Kulho • Kutuluoto • Liisankari • Porokari • Rajakari • Ristikari • Vepsä • Vähä-Tervi
Ruissalo Isokaskinen • Iso-Pukki • Kaletto • Kukkarokivi • Loistokari • Pikku-Pukki • Pöllönkari • Viittakari • Vähäkaskinen • Äijäkari
Turun luonnonsuojelualueet
Friskalanlahti • Katariinanlaakso • Kulho • Kurjenrahka • Metsäkylä-Kuninkoja • Muhkurinmäki • Nunnavuori • Pomponrahka • Pähkinäinen • Rauvolanlahti • Ruissalo • Toijainen • Kukkarokivi • Äijäkari
Turun vesi- ja suoalueet
Joet Aurajoki • Järvijoki • Paattistenjoki • Raisionjoki • Vähäjoki • Vähäjoki
Ojat ja Purot Haaraoja • Jaaninoja • Kuninkoja • Nunnaoja • Ruokosuonoja • Sikaoja • Varsoja
Järvet Illoistenjärvi • Kakskerranjärvi • Maarian allas
Suot Isosuo • Kurjenrahka • Pikkurahka • Pitkäsuo • Pomponrahka • Riitasuo • Vähä vajosuo
Salmet Haarlansalmi • Höyttistensuntti • Kirkkosuntti • Myllyrauma • Piikasuntti • Pitkäsalmi • Pohjoissalmi • Pukinsalmi • Samppansuntti • Vihtilänsalmi
Lahdet Annalanlahti • Friskalanlahti • Haarlanlahti • Härkälänlahti • Kivelänperä • Kommonaukko • Krottilanlahti • Lemunaukko • Leppälänlahti • Linnanaukko • Mustalahti • Naulalahti • Neponaukko • Raisionlahti • Rauvolanlahti • Santalanlahti • Särkilahti • Valkamalahti
Selät Airisto • Vappari
Kosket Halistenkoski
Turun oppilaitokset
Yliopistot Turun kauppakorkeakoulu • Turun yliopisto • Åbo Akademi
Ammattikorkeakoulut Diakonia-ammattikorkeakoulu • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulu • Yrkeshögskolan Sydväst
Lukiot Aurajoen lukio • Juhana Herttuan lukio • Katedralskolan i Åbo • Kastun lukio • Kupittaan lukio • Luostarivuoren lukio • Luostarivuoren Lyseon lukio • Puolalanmäen lukio • Turun kansainvälinen koulu • Turun klassillinen lukio • Turun Lyseon lukio • Turun Normaalikoulu ja lukio • Turun Steiner-koulu • Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio • Turun iltalukio
Ammattioppilaitokset Aura-instituutti • Turun ammatti-instituutti • Turun Ammattiopistosäätiö • Turun kristillinen opisto • Turun konservatorio • Turun Yksityiset Ammattioppilaitokset
Yläasteet Klassikon koulu • Kupittaan koulu • Luostarivuoren koulu • Mikaelin koulu • Nummenpakan koulu • Pansion koulu • Puolalan koulu • Puropellon koulu • Raunistulan koulu • Rieskalähteen koulu • S:t Olofsskolan • Topeliuksen koulu • Turun kansainvälinen koulu • Turun Lyseon koulu • Turun Normaalikoulu • Turun Steiner-koulu • Turun Suomalainen Yhteiskoulu
Ala-asteet Aunelan koulu • Cygnaeus skola • Haarlan koulu • Hannunniitun koulu • Hepokullan koulu • Ilpoisten koulu • Jäkärlän koulu • Kakskerran koulu • Kerttulin koulu • Kreivilän koulu • Kähärin koulu • Lausteen koulu • Luolavuoren koulu • Martin koulu • Mikaelin koulu • Moision koulu • Nummenpakan koulu • Paavolan koulu • Pallivahan koulu • Pansion koulu • Puolalan koulu • Pääskyvuoren koulu • Raunistulan koulu • Runosmäen koulu • Sirkkala skola • Teräsrautelan koulu • Topeliuksen koulu • Turun Normaalikoulu • Turun Steiner-koulu • Turun kansainvälinen koulu • Uittamon koulu • Varissuon koulu • Vasaramäen koulu • Vähä-Heikkilän koulu • Wäinö Aaltosen koulu
Aikuiskoulutus Auralan kansalaisopisto • Diak • Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi • Paasikivi-opisto • Turun aikuiskoulutuskeskus • Turun ammatti-instituutti • Turun avoin ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskus • Turun Ammattiopistosäätiö • Turun iltalukio • Turun kauppakorkeakoulu, yritystoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus • Turun kesäyliopisto • Turun kristillinen opisto • Turun suomenkielinen työväenopisto • Turun yliopiston täydennyskoulutuskesku • Åbolands folkhögskola • Åbo Svenska Arbetarinstitut
Erityiskoulut C.O.Malmin koulu • Katariinan koulu • Kiinamyllyn koulu • Mikaelin koulu • Samppalinnan koulu • Sirkkalabackens skola • Vuorelan koulu
Muut Turun piirustuskoulu • Turun seudun musiikkiopisto
Turun urheilu
Urheilupaikat Kupittaan jäähalli • Kupittaan urheiluhalli • Paavo Nurmen stadion • Turkuhalli • Turun urheilupuisto • Turun velodromi • Veritas-stadion
Urheilutapahtumat Paavo Nurmi Games • Paavo Nurmi Marathon • Paavo Nurmi -tapahtumaviikko • Turun Sanomien kortteliajot
Urheiluseurat Airisto Segelsällskap i Åbo • Aurajoen Uinti • FC Inter Turku • FC Sinimustat • FC TPS Turku • HC Fenix • HC TPS Turku • Rendaino • TPS Salibandy • Turun Pallokerho • Turun Palloseura • Turun Pursiseura • Turun Pyrkivä • Turun ratagolfseura • Turun Toverit • Turun Urheiluliitto • Turun Weikot • Åbo IFK • Åbo Simklubb-Uintiklubi
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&oldid=7734184”