Hovimäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Hovimäki
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano.[1][2]
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano.[1][2]
Tyyli Draama
Kestoaika 50 min
Luoja(t) TV2 Draamaohjelmat
Pääosissa katso alla
Alkuperämaa Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko Yle TV2
Esitetty 1999 – 2003
Jaksoja 44
Aiheesta muualla
IMDb

Hovimäki on Yle TV2:ssa vuosina 1999–2003 esitetty historiallinen draamasarja, jonka neljä tuotantokautta sijoittuvat vuosille 1798–1907. Se kertoo kuvitteellisen Lindhofin aatelissuvun ja kuvitteellisen Sepän torpparisuvun elämästä Suomen historian merkittävissä vaiheissa. Sarjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Hovimäen kartanoon kuvitteellisessa varsinaissuomalaisessa Hirvikosken pitäjässä, Halikonlahden rannalla.

Hovimäen ovat käsikirjoittaneet Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia, joista viimeksi mainittu sävelsi myös sarjan musiikin. Sarjan ohjaajana toimi Carl Mesterton ja apulaisohjaajana Anna-Lisa Mesterton.[3]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juho Sepän kauppa kesällä 2011.

Hovimäen tarina alkaa kesällä 1798, kun majuri Fredrik Lindhof kutsuu Hirvikosken uuden kappalaisen Henrik Wegeliuksen luokseen ja vaatii, että kappalaisen on ryhdyttävä etsimään majurin veljeä, jonka kanssa hän on ollut riidoissa vuosikymmeniä. Wegelius aloittaa selvitykset. Seuraavana keväänä, majurin jo kuoltua, Wegelius päätyy Viaporiin ja tapaa täällä asuvan luutnantti, myöhemmin kapteeni Magnus Lindhofin, majurin veljenpojan. Magnus perii Hirvikosken pitäjässä sijaitsevan Hovimäen sääntöperintötilan, jonne hän muuttaa yhdessä raskaana olevan Johanna-vaimonsa kanssa.[4] Hovimäen mailla asustaa myös Sepän torppariperhe. Näiden kahden perheen vaiheita seurataan yli sadan vuoden ajalta.

Hovimäki pyrkii kuvaamaan yksityisen ihmisen elämän kautta koko kansakunnan historiaa. Sarjan henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta ajankuvauksessa vaatteineen, sisustuksineen ja työtapoineen on pyritty realismiin.

Hovimäen kartanona kuvauksissa oli Brinkhallin kartano Turun Kakskerrassa. Sepän torppa ja muut rakennukset tehtiin Mouhijärvelle. Hirvikosken kirkkona oli ulkoapäin Sastamalan Pyhän Marian kirkko Vammalassa ja sisältäpäin Messukylän vanha kirkko Tampereella.[1] Turun palo kuvattiin Loimaan Hirvikoskella. Lisäksi sarjaa on kuvattu muun muassa Suomenlinnassa, Punkalaitumella, Helsingissä, Heinolassa, Tampereella, Turussa ja Pietarissa.[1]

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Henkilöiden väliset suhteet kaaviona.
Näyttelijät
Avioliiton kautta 1. kausi 2. kausi 3. kausi 4. kausi
Lindhofit
1. polvi
Fredrik Lindhof, Hovimäen II isäntä, vapaaherra, majuri Leif Wager
2. polvi
Magnus Lindhof, Fredrikin veljenpoika, Hovimäen III isäntä, vapaaherra, luutnantti, myöh. kapteeni Tapani Kalliomäki
Johanna Lindhof, o.s. Sundelius, Magnuksen vaimo, kapteenska, vapaaherratar Nina Hukkinen
3. polvi
Ulla Lindhof, myöh. Ingberg, Magnuksen ja Johannan tytär Essi Kuparinen Karoliina Blackburn
Axel Ingberg, Ullan mies, kotiopettaja, myöh. lääkintäneuvos ja senaattori Riko Eklundh
Wilhelm Lindhof, Magnuksen ja Johannan pienenä kuoleva lapsi eivät esiinny sarjassa
Erik Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika, joka kuolee veljensä tavoin kulkutautiin
Carl Magnus Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika, Hovimäen IV isäntä, vapaaherra Antti Lang Konsta Mäkelä
Marc Gassot
Hanna Sundelius, myöh. Lindhof, Carl Magnuksen 1. vaimo, vapaaherratar Linda Gyllenberg
Ester Annantytär, myöh. Wegelius, myöh. Löwenstierna, myöh. Lindhof, ruhtinas Andrej Ignatiewin ja Anna Antintyttären avioton tytär, myöh. pappilan talousmamselli, myöh. pastori Wegeliuksen 2. vaimo ja ruustinna, myöh. Erik Löwenstiernan vaimo, myöh. Carl Magnuksen 2. vaimo, vapaaherratar Heidi Heiskanen
Minna Haapkylä
4. polvi
Sofia Ingberg, Axelin ja Ullan tytär, opettaja, myöh. postifröökynä Anja Bargum Erja Manto
Johan Ingberg, myöh. Intovuori, Axelin ja Ullan poika, piirilääkäri Arttu Ratinen Lasse Fagerström
Katri Seppä, myöh. Ingberg, myöh. Intovuori, Matin ja Karoliinan tytär, Johanin vaimo, Hovimäen piika, myöh. kansakoulun opettaja Anni Ojanen Kaija Pakarinen
Marjaana Maijala
Wilhelm Lindhof, Carl Magnuksen ja Hannan poika, Hovimäen V isäntä, vapaaherra, kihlakunnantuomari Paavo Westerberg Tapani Perttu
Vava Weckström, myöh. Lindhof, Wilhelmin vaimo, vapaaherratar Mia Hafrén
Marie Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin tytär, taidemaalari, myöhemmin Hovimäen emäntä Hanna Hämäläinen
Martina Roos
Carl Erik Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin nuorena kuoleva poika Saku Kallio
Paul Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin poika, rautatieinsinööri Oskari Halme Johan Storgård
Juha Niemi
Signe Lindhof, Paulin vaimo Eve Saarinen
5. polvi
Felix Lindhof, Wilhelmin ja Vavan poika, Hovimäen VI isäntä, vapaaherra, taidemaalari Tapani Kalliomäki
Lilli Lindhof, myöh. von Platen, Marien ja Otto Jensenin avioton tytär Anna-Leena Härkönen
Aleksander von Platen Kaarlo P. Väinämö
Lennart Lindhof, Paulin ja Signen poika, ylioppilas, myöh. agronomi, Hovimäen VII isäntä Antti Mikkola
Ruth Lindhof, myöh. Haglund, Paulin ja Signen tytär, ylioppilas, myöh. lääketieteen ylioppilas Leena Pöysti
Otto Haglund, Hovimäen pehtoori, myöh. Virranniemen kartanon isäntä, Ruthin aviomies Carl-Kristian Rundman
Sundeliukset
1. polvi
Victoria-täti Rose-Marie Precht
2. polvi
Gustav Adolf Sundelius, Johannan veli, rykmentinsaarnaaja, myöh. varanotaari, myöh. asessori Mikael Andersson
Helena Sundelius, o.s. Gummerus Johanna af Schultén
Johanna Lindhof, o.s. Sundelius; ks. Lindhof
3. polvi
Fredrik Sundelius, Gustavin ja Helenan poika, myöh. huijariparoni von Stackelbaum Roope Salminen Benjamin Laustiola
Hanna Sundelius, myöh. Lindhof, Gustavin ja Helenan tytär; ks. Lindhof
Sepät
1. polvi
Antti Matinpoika, seppä Risto Salmi
Maria Heikintytär, Antin vaimo, lapsenpäästäjä, parantaja Anneli Sauli
2. polvi
Aaron Antinpoika, Antin ja Marian vanhin poika, ruotusotamies, myöh. seppä Pekka Heikkinen
Stina Göranintytär, Hovimäen piika, myöh. Aaronin vaimo ja lapsenpäästäjä Anna Pitkämäki
Iisakki Antinpoika, Antin ja Marian nuorin poika, karkotetaan päällekarkauksen johdosta Siperiaan, myöh. vankikarkuri Eppu Salminen
Anna Antintytär, Antin ja Marian tytär, Ullan lapsenpiika, myöh. Hovimäen talousmamselli Riitta Salminen
3. polvi
Erkki Aaroninpoika, Aaronin vanhin poika, merimies, myöh. pehtoori, myöh. liikemies Kalle Wallin
Esa Latva-Äijö
Matti Aaroninpoika Aaronin poika, seppä Antti Majanlahti
Karoliina, Wilhelmin lapsenpiika, myöh. Matin 1. vaimo Pinja Flink
Matilda, Carl Erikin lapsenpiika, myöh. talousmamselli, myöh. Matin 2. vaimo Laura Jurkka
Liisa Aaronintytär, myöh. Brandt, Aaronin ja Stinan tytär Elisa Salo
Hermann Brandt, lasinpuhaltaja, Liisan mies Niklas Häggblom
Ester Annantytär, myöh. Wegelius, myöh. Löwenstierna, myöh. Lindhof; ks. Lindhof
4. polvi
Antti Seppä Pekka Louhimo Pertti Roisko
Riku Kemppinen
Maija Huttunen, myöh. Seppä, Oskari Huttusen tytär, myyjä, myöh. Antin vaimo Sari Haapamäki Tarja Markus
Katri Seppä, myöh. Ingberg, myöh. Intovuori; ks. Lindhof
Juho Seppä, Matin ja Karoliinan nuorin poika, koululainen, myöh. maakauppias Aarni Pennanen Jukka Leisti
Reino Nordin
Elias Seppä, Matin ja Matildan ottopoika, maisteri, Työmies-lehden toimittaja Emil Kihlström Reidar Palmgren
5. polvi
Toivo Seppä, Antin ja Maijan poika Mikko Bredenberg
Alma Seppä, Antin ja Maijan tytär, Hovimäen piika, myöh. Hirvikosken diakonissa Johanna Kokko
Väinö Seppä, Antin ja Maijan poika Lauri Tilkanen
Sami Markus
Cederit
1. polvi
Abraham Ceder, piirilääkäri Kenneth Battilana
Lovisa Ceder, o.s. von Lilliekranz, Abrahamin vaimo Eija Nousiainen
2. polvi
Antoinette Ceder, Abrahamin ja Lovisan vanhin tytär, opettaja Elina Salovaara Pirkko Uitto
Beatrice Ceder, Abrahamin ja Lovisan tytär Miia Saarinen
Charlotta Ceder, Abrahamin ja Lovisan tytär Susa Kokko
Muita henkilöitä
Henrik Wegelius, pastori, myöh. rovasti Dan Henriksson
Johan Boije, Magnuksen ja hänen lastensa kummisetä, eversti Tom Wenzel
Frieda Siegell, Hovimäen talousmamselli, majurin vihkimätön vaimo Janina Berman
Jonas Stolt, Hovimäen kamaripalvelija Taisto Aho
Matias Flink, Hovimäen förvalttari eli pehtoori Dick Holmström
Sanna, Hovimäen piika Minna Hämäläinen
Matias Liisanpoika, Sundeliusten renki Mats Stenlund
vanha rovasti Asp Oiva Lohtander
Hedvig Asp, ruustinna, rovasti Aspin vaimo, myöh. Henrik Wegeliuksen 1. vaimo Monica Nyman
Leonard Pihlman, kihlakunnantuomari Seppo Kolehmainen
Gustav Wilhelm Finnberg, taidemaalari Mika Kujala
Jakob Modig, ruotusotamies, myöh. Hovimäen pehtoori ja etumies Arto Rintamäki
Matts Rask, ruotusotamies Matti Ristinen
Lars Munter Teppo Karell
Andreij Ignatiew, venäläinen ruhtinas, upseeri, Esterin isä Marcus Groth
Aleksander Ignatiew, Andreijn veljenpoika, Esterin serkku, ruhtinas, eversti Marcus Groth
nimismies Robert Enckell
siltavouti Antti Ahtinen
Esaias Sandberg, armovuodensaarnaaja, pietistipappi Hannu-Pekka Björkman
Martta, rovastilan piika Terttu Juoksukangas
Erik Löwenstierna, kapteeni Oskari Katajisto
Nils von Brasch, Carl Magnuksen ystävä Haminan kadettikoulusta, everstiluutnantti Joonas Mämmelä
Lorenz Backman
Volodja, kapteeni Löwenstiernan ja myöh. Esterin kamaripalvelija Jevgeni Haukka
Ernst Wecksdorff, Vavan veli, Wilhelmin opiskelutoveri, virkamies Niklas Åkerfelt
Jaakko, Hovimäen kuljettaja Lasse Karkjärvi
Ida, Karoliinan sisko, Hovimäen navettapiika Liisa Peltonen
talousmamselli Loviisa Eila Halonen
Oskar Huttunen, kulkukauppias, sittemmin Hirvikosken maakauppias Aimo Räsänen
Emil Asp, pastori Stefan Karlsson
Julius Asp, pehtoori, Emilin veli Mikko Kouki
rovasti Nylund, Hirvikosken rovasti Valtteri Tuominen
kievarin Riikka Irja Matikainen
neiti Fabritius Anna Haaranen
Oskari Leppäkorpi, Hovimäen torppari, myöh. siirtolainen Yhdysvalloissa, myöh. kommunistinen agitaattori Suomessa Otto Kanerva
Oskarin äiti Anja Räsänen
nimismies Svante Martin
Ivar Misa Nirhamo
taloudenhoitaja Hilda Laila Räikkä
diakonissa Hilja Kirsi Kärnä

Muuta väkeä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämeen Eskadroona – Venäläisiä sotilaita
  • Niinisalon Ratsastajat – Venäläisiä sotilaita
  • PLK Tampereen Kotkien seitsikko
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. kausi, Ruotsin vallan iltarusko, vuodet 1798–1809, ensiesitys 10.3.–19.5.1999, uusinta kesällä 2006
    • 1. Hovimäen perillinen[4]
    • 2. Saunassa syntynyt[5]
    • 3. Jo joutui armas aika[6]
    • 4. Kohti uutta vuosisataa[7]
    • 5. Maailman turuilla[8]
    • 6. Kuninkaan miehet[9]
    • 7. Venäläiset tulevat[10]
    • 8. Sodan runtelemat[11]
    • 9. Tuntemattomat ruotusotilaat[12]
    • 10. Paluu rauhan töihin[13]
    • 11. Keisarin uudet alamaiset[14]
  • 2. kausi, Keisarin auringon alla, vuodet 1822–1834, ensiesitys 8.3.–17.5.2000, uusinta 18.4.–1.8.2007
    • Kertausjakso jaksoista 1–11, sisältää lopussa kausien välillä tapahtuneita asioita
    • 12. Kartanon lapset[15]
    • 13. Varjo Pirunloukolla[16]
    • 14. Isänsä tytär[17]
    • 15. Jalkapuussa[18]
    • 16. Unelmat tuhkana[19]
    • 17. Lähdön aika[20]
    • 18. Kotiinpaluu[21]
    • 19. Uuden kynnyksellä[22]
    • 20. Verenperintö[23]
    • 21. Pietarin kellot[24]
    • 22. Luodut toisilleen[25]
  • 3. kausi, Oolannin sodasta nälkävuosiin, vuodet 1851–1869, ensiesitys 2002, uusinta kesällä 2008
    • 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa[26]
    • 24. Jo kuihduit ruusu nuori[27]
    • 25. Saa viime tervehdykset rannat Suomen[28]
    • 26. Ja se Oolannin sota oli kauhia[29]
    • 27. Niin kuin virta vierevä[30]
    • 28. En voi sua unhoittaa poies[31]
    • 29. Arvon mekin ansaitsemme[32]
    • 30. Sä kasvoit neito kaunoinen[33]
    • 31. Pois väistyi laululinnut[34]
    • 32. Hallan kova koura[35]
    • 33. Viel armas päivä nousee[36]
  • 4. kausi, Päin nousevan Suomen rantaa, vuodet 1898–1907, ensiesitys 12.2.–23.4.2003, uusinta kesällä 2009
    • 34. Terveisiä Italiasta
    • 35. Manifesti
    • 36. Tyttörukka
    • 37. Tuhlaajapoika
    • 38. Kapinalliset
    • 39. Kunnianmies
    • 40. Attentaatti
    • 41. Kotiinpaluu
    • 42. Punaiset ja valkoiset
    • 43. Häätö
    • 44. Hyvästi Hovimäki

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovimäen kaikki kaudet on julkaistu DVD:llä.

Lisämateriaalina ovat Hovimäen aikaan -pienoisdokumentit:

1. kausi:

1. Viapori – kaupunki kaupungissa
2. Saunassa syntyneet
3. Kartano – kansakunta pienoiskoossa
4. Varjele pahalta äkkikuolemalta
5. Ruotsalainen sotilasfarssi Pommerissa
6. Tuntematon ruotusotilas
7. Papinvaali – varhaista lähidemokratiaa
8. Matkustus Suomessa
9. Miksi Viapori antautui
10. Jatkosota 1809 – Suomen sodan jälkinäytös
11. Porvoon valtiopäivät

2. kausi:

12. Kaapinpaikka ennen tasa-arvoa
13. Haminan upseerit ja herrasmiehet
14. Siperia opetti?
15. Huoparalli ja jalkapuu
16. Vanha Turku liekkimerenä
17. Kaupunki nousi tuhkasta
18. Yliopisto Helsinkiin
19. Lasihytti kartanon rahasampona
20. Pietari, 1800-luvun suomalainen suurkaupunki
21. Herran ankarat palvelijat
22. Ruotsinlaivalla 150 vuotta sitten

3. kausi:

23. Maamme-laulun säveltäjä tuli Saksasta
24. Valokuvaus - 1800-luvun uusmediaa
25. Kun lääkärit oppivat pesemään kätensä
26. Kauhea Oolannin sota
27. Laukkuryssistä maakauppiaisiin
28. Kansanopetus kiistakapulana
29. Saimaan kanava, 1800-luvun suurhanke
30. Hyvä keisari Aleksanteri II
31. Kun Suomi sai oman rahan
32. Nälkäkatastrofi yllätti Suomen herrat
33. Köyhäinhuolto kriisissä

4. kausi:

34. Kuunteleeko keskus
35. Suuri adressi
36. Kaidalta polulta lavealle tielle
37. Katkera taistelu symboleista
38. Ameriikan raitti
39. Huviksi ja hyödyksi
40. Bobrikov - venäläinen kenraali
41. Terroristeja ja isänmaan miehiä
42. Alkusoitto vuoden 1918 tapahtumille
43. Isännät ja torpparit
44. Liikkuvien kuvien ihme

Hovimäki-kirjasarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tv-sarjan pohjalta on kirjoitettu kuusiosainen kirjasarja. Hovimäki-kirjasarja sisältää enemmän tapahtumia kuin tv-sarja ja kuvaa myös tv-sarjan pääajanjaksojen väliin jäävää aikaa sekä jatkaa tarinaa siitä, mihin tv-sarjassa jäätiin kuvaamalla mm. Suomen sisällissotaa sekä ensimmäistä ja toista maailmansotaa, joista ei tv-sarjassa kerrottu. Kirjasarja siis kertoo Hovimäen vaiheet yhtäjaksoisesti vuodesta 1798 vuoteen 2000. Jokaisen kirjan lopussa tarjotaan lyhyitä katsauksia historiallisiin ilmiöihin. Kirjasarjan ovat kirjoittaneet Anna-Lisa Mesterton, Carl Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia.

Kirjasarjan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Yle: Hovimäen miljööt: totta ja silmänlumetta Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  2. ↑ Hakala, Anna: Brinkhallin kartanon uusi hehku Maininki-lehti. 25.05.2016. Viitattu 23.12.2017.
  3. ↑ Yle: Tekijät Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  4. ↑ a b Yle - Arkisto: Osa 1. Hovimäen perillinen helmikuusta maaliskuuhun 1799 Yle. Viitattu 23.12.2017.
  5. ↑ Yle: Osa 2. Saunassa syntynyt maaliskuussa 1799. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  6. ↑ Yle: Osa 3. Jo joutui armas aika toukokuusta kesäkuuhun 1799. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  7. ↑ Yle: Osa 4. Kohti uutta vuosisataa heinäkuusta joulukuuhun 1799 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  8. ↑ Yle: Osa 5. Maailman turuilta elokuusta syyskuuhun 1807 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  9. ↑ Yle: Osa 6. Kuninkaan miehet syyskuusta lokakuuhun 1807 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  10. ↑ Yle: Osa 7. Venäläiset tulevat marraskuusta 1807 maaliskuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  11. ↑ Yle: Osa 8. Sodan runtelemat maaliskuusta huhtikuuhun 1808 yle.fi. Viitattu 23.12.2017.
  12. ↑ Yle: Osa 9. Tuntemattomat ruotusotilaat huhtikuusta joulukuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  13. ↑ Yle: Osa 10. Paluu rauhantöistä tammikuusta toukokuuhun 1809 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  14. ↑ Yle: Osa 11. Keisarin uudet alamaiset kesäkuusta syyskuuhun 1809 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  15. ↑ Yle: Osa 12. Kartanon lapset - heinäkuu 1822 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  16. ↑ Yle: Osa 13. Varjo Pirunloukolla - heinäkuusta 1822 elokuuhun 1826 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  17. ↑ Yle: Osa 14. Isänsä tytär - lokakuusta 1826 helmikuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  18. ↑ Yle: Osa 15. Jalkapuussa - helmikuusta syyskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  19. ↑ Yle: Osa 16. Unelmat tuhkana - syyskuusta lokakuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  20. ↑ Yle: Osa 17. Lähdön aika - lokakuusta marraskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  21. ↑ Yle: Osa 18. Kotiinpaluu - lokakuusta marraskuuhun 1831 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  22. ↑ Yle: Osa 19. Uuden kynnyksellä -joulukuusta 1831 toukokuuhun 1832 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  23. ↑ Yle: Osa 20. Verenperintö - heinäkuusta syyskuuhun 1833 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  24. ↑ Yle: Osa 21. Pietarin kellot - syyskuusta lokakuuhun 1833 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  25. ↑ Yle: Osa 22. Luodut toisilleen - heinäkuusta syyskuuhun 1834 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  26. ↑ Yle: Osa 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  27. ↑ Yle: Osa 24: Jo kuihduit ruusu nuori. Elokuusta marraskuuhun 1851 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  28. ↑ Yle: Osa 25: Saa viime tervehdykset rannat Suomen. Joulukuusta 1851 kesäkuuhun 1854 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  29. ↑ Yle: Osa 26: Ja se Oolannin sota oli kauhia. Kesäkuusta syyskuuhun 1854 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  30. ↑ Yle: https://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/hovimaki3/osat_23_33/osa_27.html Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  31. ↑ Yle: Osa 28: En voi sua unhoittaa poies. Huhtikuusta 1855 heinäkuuhun 1862. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  32. ↑ Yle: Osa 29: Arvon mekin ansaitsemme. Heinäkuusta 1862 elokuuhun 1863 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  33. ↑ Yle: Osa 30: Sä kasvoit neito kaunoinen. Huhtikuusta 1864 elokuuhun 1865 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  34. ↑ Yle: Osa 31: Pois väistyi laululinnut. Kesäkuusta 1866 kevääseen 1867 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  35. ↑ Yle: Osa 32: Hallan kova koura. Kesäkuusta 1867 kesäkuuhun 1868 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  36. ↑ Yle: Osa 33: Viel armas päivä nousee. Kesäkuusta 1868 elokuuhun 1869 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hovimäki&oldid=22211894”