Hovimäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hovimäki
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano..[1][2]
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano..[1][2]
Tyyli Draama
Kestoaika 50 min
Luoja(t) TV2 Draamaohjelmat
Pääosissa katso alla
Alkuperämaa Suomi
Verkko Yle TV2
Esitetty 1999 – 2003
Jaksoja 44
Aiheesta muualla
IMDb

Hovimäki on Yle TV2:ssa vuosina 19992003 esitetty historiallinen draamasarja, jonka neljä tuotantokautta sijoittuvat vuosille 1798–1907. Se kertoo kuvitteellisen Lindhofin aatelissuvun ja kuvitteellisen Sepän torpparisuvun elämästä Suomen historian merkittävissä vaiheissa. Sarjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Hovimäen kartanoon kuvitteellisessa varsinaissuomalaisessa Hirvikosken pitäjässä, Halikonlahden rannalla.

Hovimäen ovat käsikirjoittaneet Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia, joista viimeksi mainittu sävelsi myös sarjan musiikin. Sarjan ohjaajana toimi Carl Mesterton ja apulaisohjaajana Anna-Lisa Mesterton.[3]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juho Sepän kauppa kesällä 2011.

Hovimäen tarina alkaa kesällä 1798, kun majuri Fredrik Lindhof kutsuu Hirvikosken uuden kappalaisen Henrik Wegeliuksen luokseen, ja vaatii, että tämän on ryhdyttävä etsimään hänen veljeään, jonka kanssa majuri on ollut riidoissa vuosikymmeniä. Wegelius aloittaa selvitykset, ja seuraavana keväänä, majurin jo kuoltua, hän päätyy Viaporiin, ja tapaa täällä asuvan luutnantin, myöhemmin kapteeni Magnus Lindhofin, majurin veljenpojan. Magnus perii Hirvikosken pitäjässä sijaitsevan Hovimäen sääntöperintötilan, jonne hän muuttaa yhdessä raskaana olevan Johanna-vaimonsa kanssa.[4] Hovimäen mailla asustaa myös Sepän torppariperhe. Näiden kahden perheen vaiheita seurataan yli sadan vuoden ajalta.

Hovimäki pyrkii kuvaamaan yksityisen ihmisen elämän kautta koko kansakunnan historiaa. Sarjan henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta ajankuvauksessa vaatteineen, sisustuksineen ja työtapoineen on pyritty realismiin.

Hovimäen kartanona kuvauksissa oli Brinkhallin kartano Turun Kakskerrassa. Sepän torppa ja muut rakennukset tehtiin Mouhijärvelle. Hirvikosken kirkkona oli ulkoapäin Sastamalan Pyhän Marian kirkko Vammalassa ja sisältäpäin Messukylän vanha kirkko Tampereella.[1] Turun palo kuvattiin Loimaan Hirvikoskella. Lisäksi sarjaa on kuvattu muun muassa Suomenlinnassa, Punkalaitumella, Helsingissä, Heinolassa, Tampereella, Turussa ja Pietarissa.[1]

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Henkilöiden väliset suhteet kaaviona.

Lindhofit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fredrik Lindhof, Hovimäen II isäntä, vapaaherra, majuri
  • Magnus Lindhof, Fredrikin veljenpoika, Hovimäen III isäntä, vapaaherra, luutnantti, myöh. kapteeni
    • Ulrika Eleonora (Ulla) Lindhof, Magnuksen ja Johannan vanhin lapsi
    • Wilhelm Lindhof, Magnuksen ja Johannan pienenä kuollut lapsi (1800-1804)(ei esiinny sarjassa)
    • Erik Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika joka oli jo syntyessään heikko ja kuoli veljensä tavoin kulkutautiin(1803-1804) (ei esiinny sarjassa)
    • Carl Magnus Lindhof, Magnuksen ja Johannan nuorin lapsi, Hovimäen IV isäntä, vapaaherra
      • Carl-Wilhelm Lindhof, Carl Magnuksen ja Hannan poika, Hovimäen V isäntä, Vava Wecksdorffin puoliso vapaaherra, kihlakunnantuomari
        • Felix Lindhof, Wilhelmin ja Vavan poika, Hovimäen VI isäntä, vapaaherra, taidemaalari
      • Marie Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin tytär, taidemaalari, myöhemmin Hovimäen emäntä
        • Lilli (Sofie Elisabeth) Lindhof Jensen (myöh. von Platen), Marien ja Otto Jensenin avioton tytär
      • Carl-Erik Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin poika
      • Paul Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin poika, rautatieinsinööri
        • Lennart Lindhof, Paulin ja Signen poika, ylioppilas, myöh. agronomi, Hovimäen VII isäntä
        • Ruth Lindhof (myöh. Haglund) Paulin ja Signen tytär, Otto Haglundin puoliso

Avioliiton kautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johanna Lindhof o.s. Sundelius, Gustavin sisar, Magnuksen vaimo, Ullan ja Carl Magnuksen äiti, kapteenska, vapaaherratar
  • Hanna Lindhof o.s. Sundelius, Gustavin ja Helenan tytär, Carl Magnuksen 1. vaimo, Wilhelmin äiti, vapaaherratar
  • Ester Annantytär Lindhof ent. Wegelius ent. Löwenstierna, Andrej Ignatiewin ja Anna Antintyttären avioton tytär, Carl Magnuksen 2. vaimo, Marien, Carl Erikin ja Paulin äiti, vapaaherratar
  • Vava Lindhof o.s. Wecksdorff, Ernstin sisar, Wilhelmin vaimo, Felixin äiti, vapaaherratar
  • Signe Lindhof o.s. Björk, Paulin vaimo, Lennartin ja Ruthin äiti

Sundeliukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gustav Adolf Sundelius, Helenan puoliso, Fredrikin ja Hannan isä, Johannan veli, rykmentinsaarnaaja, myöh. varanotaari, myöh. asessori
    • Fredrik Sundelius, Gustavin ja Helenan poika, Hannan veli, Ullan ja Carl Magnuksen serkku, myöh. huijariparoni von Stackelbaum
    • Hanna Magdalena Sundelius myöh. Lindhof, Gustavin ja Helenan tytär, Ullan ja Carl Magnuksen serkku, Carl Magnuksen 1. vaimo, Wilhelmin äiti, vapaaherratar

Avioliiton kautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helena Sundelius o.s. Gummerus, Gustav Adolfin puoliso ja Fredrikin ja Hannan äiti.

Sepät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antti Matinpoika, seppä, Marian aviomies ja Aaronin, Annan ja Iisakin isä
  • Maria Heikintytär, Antin vaimo, Aaronin, Annan ja Iisakin äiti, lapsenpäästäjä, parantaja
    • Anna Antintytär, Antin ja Marian tytär, Ullan lapsenpiika, Esterin äiti, myöh. Hovimäen talousmamselli
      • Ester Annantytär myöh. Wegelius myöh. Löwenstierna myöh. Lindhof, ruhtinas Andrej Ignatiewin ja Annan avioton tytär, Hovimäen piika, myöh pappilan talousmamselli, myöh. pastori Wegeliuksen 2. vaimo ja ruustinna, myöh. Erik Löwenstiernan vaimo, kapteenska, myöh. Carl Magnuksen 2. vaimo, Marien, Carl Erikin ja Paulin äiti, vapaaherratar
    • Iisakki Antinpoika, Antin ja Marian nuorin poika, vankikarkuri
    • Aaron Antinpoika, Antin ja Marian vanhin poika, (ruotusotamies, myöh. seppä, Stinan aviomies
      • Erkki Aaroninpoika myöh. Seppä, Aaronin vanhin poika, merimies, myöh. pehtoori, myöh. liikemies
      • Matti Aaroninpoika myöh. Seppä, Aaronin nuorin poika, seppä, Karoliinan puoliso
      • Liisa Aaronintytär myöh. Brandt, Aaronin tytär, Herman Brandtin puoliso
        • Antti Matinpoika Seppä Matin ja Karoliinan vanhin poika, seppä
        • Katri Matintytär Seppä myöh. Ingberg myöh. Intovuori, Matin ja Karoliinan tytär, Johanin vaimo, Hovimäen piika, myöh. kansakoulun opettaja
        • Juho Matinpoika Seppä, Matin ja Karoliinan nuorin poika, koululainen, myöh. maakauppias
        • Elias Seppä, Matin ja Matildan ottopoika, maisteri, Työmies-lehden toimittaja
          • Väinö Seppä, Antin ja Maijan nuorin poika
          • Toivo Seppä, Antin ja Maijan vanhin poika
          • Alma Seppä, Antin ja Maijan tytär, Hovimäen piika, myöh. Hirvikosken diakonissa

Avioliiton kautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stina Göranintytär Seppä, Hovimäen piika, myöh. Aaronin vaimo ja lapsenpäästäjä
  • Karoliina Seppä, Wilhelmin lapsenpiika, myöh. Matin 1. vaimo
  • Matilda Efraimintytär Seppä, Carl Erikin lapsenpiika, myöh. talousmamselli, myöh. Matin 2. vaimo
  • Maija Seppä (o.s. Huttunen), Oskari Huttusen tytär, myyjä, myöh. Antin vaimo

Ingbergit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Axel Ingberg, kotiopettaja, myöh. lääkintäneuvos ja senaattori,
    • Johan Ingberg myöh. Intovuori, Axelin ja Ullan poika, piirilääkäri
    • Sofia Ingberg, Axelin ja Ullan tytär, opettaja, myöh. postifröökynä

Avioliiton kautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulrika (Ulla) Ingberg (o.s. Lindhof), Axelin puoliso
  • Katri Ingberg myöh. Intovuori (o.s. Seppä), Johanin vaimo, kansakoulun opettaja

Cederit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Abraham Ceder, piirilääkäri
  • Lovisa Ceder (o.s. von Lilliekranz), piirilääkärin vaimo
    • Antoinette Ceder, Abrahamin ja Lovisan vanhin tytär, opettaja
    • Beatrice Ceder, Abrahamin ja Lovisan keskimmäinen tytär
    • Charlotta Ceder Abrahamin ja Lovisan nuorin tytär

Muuta väkeä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johan Boije, Magnuksen ja hänen lastensa kummisetä, eversti
  • Victoria Rosenström (o.s. Liliestedt), Johannan ja Gustavin Marie-äidin sisko
  • Henrik Wegelius, pastori, myöh. rovasti, Hedvigin 2. aviomies ja Esterin 1. aviomies
  • rovasti Asp, Hirvikosken rovasti
  • Hedvig Asp, ruustinna, rovasti Aspin vaimo, myöh. Henrik Wegeliuksen 1. vaimo
  • Frida Siegell, Hovimäen talousmamselli, majurin vihkimätön vaimo
  • Jonas Stolt, Hovimäen kamaripalvelija
  • Leonard Pihlman, kihlakunnantuomari
  • Matias Tuomaanpoika Flink, Hovimäen förvalttari eli pehtoori
  • Sanna, Hovimäen piika, myöh. Pihlmanin piika
  • Matias Liisanpoika, Sundeliusten renki
  • Gustaf Wilhelm Finnberg, taidemaalari
  • Jakob Modig, ruotusotamies, myöh. Hovimäen pehtoori ja etumies
  • Matts Rask, ruotusotamies
  • Andrei Ignatiew, venäläinen ruhtinas, upseeri, Esterin isä
  • Erik Löwenstierna, kapteeni myöhemmin Esterin 2. aviomies
  • Nils von Brasch, Carl-Magnuksen ystävä Haminan kadettikoulusta, eversti-luutnantti
  • Aleksandr (Sascha) Ignatiew, Andreijn veljenpoika, Esterin serkku, ruhtinas, eversti
  • Volodja, kapteeni Löwenstiernan ja myöh. Esterin kamaripalvelija
  • Esaias Sandberg, armovuodensaarnaaja, pietistipappi
  • Hirvikosken vallesmanni
  • Hermann Brandt, lasinpuhaltaja myöh. Liisan aviomies ja Hansin isä
  • Ida, Karoliinan sisko, Hovimäen navettapiika
  • Ernst Wecksdorff, Vavan veli, Wilhelmin opiskelutoveri, virkamies
  • Emil Asp, pastori
  • rovasti Nylund, Hirvikosken rovasti
  • Julius Asp, Emilin veli, Hovimäen pehtoori
  • Oskari Huttunen, kulkukauppias, sittemmin Hirvikosken maakauppias
  • Hirvikosken nimismies
  • Otto Haglund, Hovimäen pehtoori myöhemmin Virranniemen kartanon isäntä ja Ruthin aviomies
  • Oskari Leppäkorpi, Hovimäen torppari, myöh. siirtolainen Yhdysvalloissa, myöh. kommunistinen agitaattori Suomessa
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta väkeä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämeen Eskadroona – Venäläisiä sotilaita
  • Niinisalon Ratsastajat – Venäläisiä sotilaita
  • PLK Tampereen Kotkien seitsikko

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. kausi, Ruotsin vallan iltarusko, vuodet 17981809, ensiesitys 10.3.–19.5.1999, uusinta kesällä 2006
    • 1. Hovimäen perillinen[4]
    • 2. Saunassa syntynyt[5]
    • 3. Jo joutui armas aika[6]
    • 4. Kohti uutta vuosisataa[7]
    • 5. Maailman turuilla[8]
    • 6. Kuninkaan miehet[9]
    • 7. Venäläiset tulevat[10]
    • 8. Sodan runtelemat[11]
    • 9. Tuntemattomat ruotusotilaat[12]
    • 10. Paluu rauhan töihin[13]
    • 11. Keisarin uudet alamaiset[14]
  • 2. kausi, Keisarin auringon alla, vuodet 18221834, ensiesitys 8.3.–17.5.2000, uusinta 18.4.–1.8.2007
    • Kertausjakso jaksoista 1–11, sisältää lopussa kausien välillä tapahtuneita asioita
    • 12. Kartanon lapset[15]
    • 13. Varjo Pirunloukolla[16]
    • 14. Isänsä tytär[17]
    • 15. Jalkapuussa[18]
    • 16. Unelmat tuhkana[19]
    • 17. Lähdön aika[20]
    • 18. Kotiinpaluu[21]
    • 19. Uuden kynnyksellä[22]
    • 20. Verenperintö[23]
    • 21. Pietarin kellot[24]
    • 22. Luodut toisilleen[25]
  • 3. kausi, Oolannin sodasta nälkävuosiin, vuodet 18511869, ensiesitys 2002, uusinta kesällä 2008
    • 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa[26]
    • 24. Jo kuihduit ruusu nuori[27]
    • 25. Saa viime tervehdykset rannat Suomen[28]
    • 26. Ja se Oolannin sota oli kauhia[29]
    • 27. Niin kuin virta vierevä[30]
    • 28. En voi sua unhoittaa poies[31]
    • 29. Arvon mekin ansaitsemme[32]
    • 30. Sä kasvoit neito kaunoinen[33]
    • 31. Pois väistyi laululinnut[34]
    • 32. Hallan kova koura[35]
    • 33. Viel armas päivä nousee[36]
  • 4. kausi, Päin nousevan Suomen rantaa, vuodet 18981907, ensiesitys 12.2.–23.4.2003, uusinta kesällä 2009
    • 34. Terveisiä Italiasta
    • 35. Manifesti
    • 36. Tyttörukka
    • 37. Tuhlaajapoika
    • 38. Kapinalliset
    • 39. Kunnianmies
    • 40. Attentaatti
    • 41. Kotiinpaluu
    • 42. Punaiset ja valkoiset
    • 43. Häätö
    • 44. Hyvästi Hovimäki

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovimäen kaikki kaudet on julkaistu DVD:llä.

Lisämateriaalina ovat Hovimäen aikaan -pienoisdokumentit:

1. kausi:

1. Viapori – kaupunki kaupungissa
2. Saunassa syntyneet
3. Kartano – kansakunta pienoiskoossa
4. Varjele pahalta äkkikuolemalta
5. Ruotsalainen sotilasfarssi Pommerissa
6. Tuntematon ruotusotilas
7. Papinvaali – varhaista lähidemokratiaa
8. Matkustus Suomessa
9. Miksi Viapori antautui
10. Jatkosota 1809 – Suomen sodan jälkinäytös
11. Porvoon valtiopäivät

2. kausi:

12. Kaapinpaikka ennen tasa-arvoa
13. Haminan upseerit ja herrasmiehet
14. Siperia opetti?
15. Huoparalli ja jalkapuu
16. Vanha Turku liekkimerenä
17. Kaupunki nousi tuhkasta
18. Yliopisto Helsinkiin
19. Lasihytti kartanon rahasampona
20. Pietari, 1800-luvun suomalainen suurkaupunki
21. Herran ankarat palvelijat
22. Ruotsinlaivalla 150 vuotta sitten

3. kausi:

23. Maamme-laulun säveltäjä tuli Saksasta
24. Valokuvaus - 1800-luvun uusmediaa
25. Kun lääkärit oppivat pesemään kätensä
26. Kauhea Oolannin sota
27. Laukkuryssistä maakauppiaisiin
28. Kansanopetus kiistakapulana
29. Saimaan kanava, 1800-luvun suurhanke
30. Hyvä keisari Aleksanteri II
31. Kun Suomi sai oman rahan
32. Nälkäkatastrofi yllätti Suomen herrat
33. Köyhäinhuolto kriisissä

4. kausi:

34. Kuunteleeko keskus
35. Suuri adressi
36. Kaidalta polulta lavealle tielle
37. Katkera taistelu symboleista
38. Ameriikan raitti
39. Huviksi ja hyödyksi
40. Bobrikov - venäläinen kenraali
41. Terroristeja ja isänmaan miehiä
42. Alkusoitto vuoden 1918 tapahtumille
43. Isännät ja torpparit
44. Liikkuvien kuvien ihme

Hovimäki-kirjasarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tv-sarjan pohjalta on kirjoitettu kuusiosainen kirjasarja. Hovimäki-kirjasarja sisältää enemmän tapahtumia kuin tv-sarja ja kuvaa myös tv-sarjan pääajanjaksojen väliin jäävää aikaa sekä jatkaa tarinaa siitä, mihin tv-sarjassa jäätiin kuvaamalla mm. Suomen sisällissotaa sekä ensimmäistä ja toista maailmansotaa, joista ei tv-sarjassa kerrottu. Kirjasarja siis kertoo Hovimäen vaiheet yhtäjaksoisesti vuodesta 1798 vuoteen 2000. Jokaisen kirjan lopussa tarjotaan lyhyitä katsauksia historiallisiin ilmiöihin. Kirjasarjan ovat kirjoittaneet Anna-Lisa Mesterton, Carl Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia.

Kirjasarjan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Yle: Hovimäen miljööt: totta ja silmänlumetta Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  2. Hakala, Anna: Brinkhallin kartanon uusi hehku Maininki-lehti. 25.05.2016. Viitattu 23.12.2017.
  3. Yle: Tekijät Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  4. a b Yle - Arkisto: Osa 1. Hovimäen perillinen helmikuusta maaliskuuhun 1799 Yle. Viitattu 23.12.2017.
  5. Yle: Osa 2. Saunassa syntynyt maaliskuussa 1799. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  6. Yle: Osa 3. Jo joutui armas aika toukokuusta kesäkuuhun 1799. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  7. Yle: Osa 4. Kohti uutta vuosisataa heinäkuusta joulukuuhun 1799 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  8. Yle: Osa 5. Maailman turuilta elokuusta syyskuuhun 1807 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  9. Yle: Osa 6. Kuninkaan miehet syyskuusta lokakuuhun 1807 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  10. Yle: Osa 7. Venäläiset tulevat marraskuusta 1807 maaliskuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  11. Yle: Osa 8. Sodan runtelemat maaliskuusta huhtikuuhun 1808 yle.fi. Viitattu 23.12.2017.
  12. Yle: Osa 9. Tuntemattomat ruotusotilaat huhtikuusta joulukuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  13. Yle: Osa 10. Paluu rauhantöistä tammikuusta toukokuuhun 1809 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  14. Yle: Osa 11. Keisarin uudet alamaiset kesäkuusta syyskuuhun 1809 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  15. Yle: Osa 12. Kartanon lapset - heinäkuu 1822 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  16. Yle: Osa 13. Varjo Pirunloukolla - heinäkuusta 1822 elokuuhun 1826 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  17. Yle: Osa 14. Isänsä tytär - lokakuusta 1826 helmikuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  18. Yle: Osa 15. Jalkapuussa - helmikuusta syyskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  19. Yle: Osa 16. Unelmat tuhkana - syyskuusta lokakuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  20. Yle: Osa 17. Lähdön aika - lokakuusta marraskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  21. Yle: Osa 18. Kotiinpaluu - lokakuusta marraskuuhun 1831 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  22. Yle: Osa 19. Uuden kynnyksellä -joulukuusta 1831 toukokuuhun 1832 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  23. Yle: Osa 20. Verenperintö - heinäkuusta syyskuuhun 1833 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  24. Yle: Osa 21. Pietarin kellot - syyskuusta lokakuuhun 1833 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  25. Yle: Osa 22. Luodut toisilleen - heinäkuusta syyskuuhun 1834 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  26. Yle: Osa 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  27. Yle: Osa 24: Jo kuihduit ruusu nuori. Elokuusta marraskuuhun 1851 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  28. Yle: Osa 25: Saa viime tervehdykset rannat Suomen. Joulukuusta 1851 kesäkuuhun 1854 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  29. Yle: Osa 26: Ja se Oolannin sota oli kauhia. Kesäkuusta syyskuuhun 1854 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  30. Yle: https://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/hovimaki3/osat_23_33/osa_27.html Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  31. Yle: Osa 28: En voi sua unhoittaa poies. Huhtikuusta 1855 heinäkuuhun 1862. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  32. Yle: Osa 29: Arvon mekin ansaitsemme. Heinäkuusta 1862 elokuuhun 1863 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  33. Yle: Osa 30: Sä kasvoit neito kaunoinen. Huhtikuusta 1864 elokuuhun 1865 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  34. Yle: Osa 31: Pois väistyi laululinnut. Kesäkuusta 1866 kevääseen 1867 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  35. Yle: Osa 32: Hallan kova koura. Kesäkuusta 1867 kesäkuuhun 1868 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
  36. Yle: Osa 33: Viel armas päivä nousee. Kesäkuusta 1868 elokuuhun 1869 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]