Pastori
| Ortodoksinen papisto |
|---|
| Alempi papisto |
| Lukija |
| Alidiakoni |
| Ylempi papisto |
| Diakoni |
| Ylidiakoni |
| Pappi (Presbyteeri) |
| Pastori |
| Kirkkoherra |
| Rovasti |
| Piispa |
| Apulaispiispa |
| Metropoliitta |
| Arkkipiispa |
| Eksarkki |
| Patriarkka |
| Luostaripapisto |
| Munkkidiakoni |
| Arkkidiakoni |
| Pappismunkki |
| Arkkimandriitta |
| Igumeeni |
| Pappeus Suomen evankelis- luterilaisessa kirkossa |
|---|
| Pappeus |
| Yleinen pappeus |
| Erityinen pappeus |
| Papinvirat |
| Seurakuntapastori |
| Kappalainen |
| Kirkkoherra |
| Lääninrovasti |
| Tuomiorovasti |
| Piispa |
| Arkkipiispa |
Pastori (latinan sanasta pastor 'paimen', lyhenne past.[1]) on erityisesti kristinuskoon liittyvä hengellisen työn virka, jonka tarkempi sisältö vaihtelee huomattavasti eri kirkkokunnissa. Termiä käytetään usein protestanttisissa kirkoissa ja kirkkokunnissa.
Sanaa käytetään arkikielessä ja joissain kirkkokunnissa nimityksen ”pappi” synonyyminä, mutta sanoilla on Raamatussa ja teologiassa toisistaan erillinen merkitys. Sana 'pappi' liittyy Raamatussa uhrien toimittamiseen sekä Jumalan ja ihmisen välimiehenä toimimiseen, 'paimen' tai 'kaitsija' (pastori) seurakunnan johtamiseen. Protestanttisissa kirkoissa käytetään viranhaltijoista usein mieluummin pastori-sanaa, kahdesta syystä. Ensinnä, pappi-sana halutaan varata tarkoittamaan vanhatestamentillista kulttipappeutta, Jeesuksen erityisasemaa välittäjänä sekä kristittyjen yleistä pappeutta. Toiseksi, pastori-sanan käytöllä voidaan korostaa viran epähierarkkisuutta ja ykseyttä. Tällöin kirkkokunnan virkakäsityksessä torjutaan mahdollisesti hengellisen viran hierarkkinen jako piispuuteen, pappeuteen ja diakonin virkaan. Toinen perinteisesti käytetty sana, jolla vältetään hierarkkinen virkateologia, on saarnavirka.
Kuitenkin esimerkiksi luterilaisessa kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa voidaan kirkon erityisen viran haltijoita kutsua sekä papeiksi että pastoreiksi. Suomen kieleen sana pappi on vakiintunut ja on hyvin vanha, eikä siihen yleensä liitetä kielteisiä merkityksiä, mutta sitä ei käytetä arvonimenä henkilön nimen yhteydessä.[2] Sen sijaan monissa ulkomaisissa yhteyksissä protestantit voivat aidosti vieroksua englannin kielen priest-sanan käyttöä.
Pastori evankelis-luterilaisessa kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 'pastori' on virallisesti sellaisen pappisviran haltijan nimitys, joka ei ole saanut rovastin arvonimeä. Kirkkoherroista ei yleensä myöskään käytetä pastori-nimitystä, mutta pastori- tai rovasti-nimitys palautuu käyttöön kirkkoherran virasta luovuttaessa. [3] Pappisviran haltija on seurakunnan paimenen tehtävään koulutettu, kutsuttu ja vihitty henkilö. Kaikki pastorit eivät toimi kirkon työntekijöinä, vaan saattavat olla hengellisten järjestöjen palveluksessa tai toimia muissa kuin pastoraalisissa työtehtävissä. Silti heillä on pappisvirkaan kuuluvat oikeudet saarnata ja suorittaa kirkollisia toimituksia.
Ruotsissa on käytössä selvä ero pappi ja pastori nimikkeiden käytössä. Pappi tarkoittaa sellaisen kirkon viranhaltijaa, joissa on pappisvihkimys, pastori on vapaan kirkkokunnan viranhaltija.[4] Aikaisemmin Ruotsin kirkossa pastor oli joissain yhteyksissä kirkkoherran (kyrkoherde) synonyymi, esim. Pastorskansli - Kirkkoherranvirasto tai joskus virkanimikkeenä käytetty muoto "Pastorn i XX församling" - XX seurakunnan kirkkoherra. Kirkkojärjestyksestä nämä termit jäivät pois vuoden 2000 alussa.[5]
Myös jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta ja virkaa.
Pastori helluntaiherätyksessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähes satavuotias Helluntaiherätys on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi poimen, latinaksi pastor) eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetut henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta nykyisin käytetään nimitystä Syyspäivät (aiemmin Talvipäivät). Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.6.2013.
- ↑ Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pappi, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5
- ↑ Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pastori, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5
- ↑ Präst och pastor – vad är skillnaden? sesam.nu. Viitattu 2. 6. 2019.
- ↑ Pastor sv.wikipedia.org. Viitattu 19. 7. 2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pastori Wikimedia Commonsissa
