Keskustelu:Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkelissa kylä osiossa rekisterikylä kerrotaan, että vuonna 1924 Suomessa oli 9 985 rekisterikylää ja yksinäistaloa. Minusta luettelo pitäisi jakaa useammaksi artikkeliksi jo alkuvaiheessa. Sopisiko jaoksi maakuntajako? --Svallis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.23 (EET)

Maakuntajako kuulostaa hyvältä. Tässä vaiheessa artikkelissa on vain koottuna kaikki luokasta Luokka:Suomen kylät löytyneet kylät tai kyliksi luokitellut artikkelit. Monet niistä eivät välttämättä edes ole virallisia kyliä. Virallisia kyliä voi selvitellä tarkemmin ainakin Maanmittauslaitokselta kohdasta "Kunnat ja kylät" sekä Suomenmaa-nimisen kirjasarjan kahdesta eri painoksesta. Maanmittauslaitoksen luettelossa on paljon samannimisiä kyliä siksi, että osa kylistä kuuluu pieniltä osin useampaan kuin yhteen kuntaan. --Raksa123 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.41 (EET)
Sinulla on mielenkiintoinen projekti, mutta en taida ehtiä antamaan apuani. Minä otin projektikseni tehdä artikkeleita Suomen tuomiokunnista ja se projekti on aivan alullaan. --Svallis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.57 (EET)

Lähteitä[muokkaa wikitekstiä]

Tähän voidaan koota lähteitä, joista saattaa olla hyötyä artikkelin laajentamisessa:

  • Suomenmaa-kirjasarjan 1920-luvun painos (kylien nimet kunta-artikkelien alussa):
    • Uudenmaan lääni
    • Ahvenanmaa
    • Turun ja Porin lääni
    • Hämeen lääni
    • Viipurin lääni
    • Mikkelin lääni
    • Vaasan lääni
    • Kuopion lääni
    • Oulun läänin eteläosa
    • Oulun läänin pohjoisosa
  • Suomenmaa-kirjasarjan 1960-luvun painos (kylien nimet kunta-artikkelien alussa):
    • Osa 1: Ahlainen–Hausjärvi
    • Osa 2: Heinola–Kaavi
    • Osa 3: Kajaani–Kokemäki
    • Osa 4: Kokkola–Lestijärvi
    • Osa 5: Lieksa–Närpiö
    • Osa 6: Oravainen–Ruokolahti
    • Osa 7: Ruotsinpyhtää–Öja
  • Kansallisarkiston sivuilta taloudelliset kartat, joihin merkitty kylien rajat
  • Kansallisarkiston sivuilta Maanmittaushallituksen uudistushakemistot, joissa kylien nimiä
  • Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat, joihin merkitty kylien rajoja
  • Paikkatietoikkuna, josta saa näkyviin kiinteistöjen rajat ja sijaintitunnukset
  • Kansalliarkiston sivuilta Henkikirjat, joissa on lueteltu väestö kylittäin (uusimpia ei voi tutkia Internetissä)
  • Ålands statistik och utredningsbyrån kyliä koskeva sivu (lopussa Excel-tiedostoja ja kuvaus tilastosta)
  • Julkaisussa Jaatinen, Stig: Regionala drag i befolkningutvecklingen på Åland 1900–1950. Helsinki: , 1953. (ruotsiksi) on tietoja Ahvenanmaan kylistä
  • Kuntien ja kaupunkien historiasta kertovat kirjat voivat sisältää kylien nimiä, karttoja ja jopa väkilukuja henkikirjojen mukaan

Eri lähteitä tutkiessa ongelmaksi tulee, että kylien kuuluminen eri kuntiin on voinut vaihtua osakuntaliitosten takia. Lisäksi kylien nimistä on hyvin erinäköisiä versioita, jolloin Paikkatietoikkunasta tai vaikka kirjasta Alastarolla Ylistarossa voisi olla parasta etsiä nykyinen nimimuoto, jos kylännimeä käytetään paikannimenä. Kulmakuntien selostamista varten Maanmittauslaitoksella on avoimena aineistona paikannimet (kohta "Nimistö"). Jos henkikirjoista olisi jossain olemassa kylittäiset yhteenvedot kunnittain, niin niistä saisi kätevästi tietoja. --Raksa123 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.35 (EEST)

Kyläluetteloiden tekijänoikeudet[muokkaa wikitekstiä]

Suomenmaa-kirjasarjan kyläluetteloiden tekijänoikeuksista on kysytty etukäteen kahvihuoneessa. --Raksa123 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 19.22 (EEST)

Olemassa olevat artikkelit kylistä[muokkaa wikitekstiä]

Seuraava luettelo Wikipediassa jo olemassa olevista kyläartikkeleista on siirretty artikkelisivulta. --Raksa123 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 21.12 (EEST)

Poistettu alla olevasta (alun perin 4. maaliskuuta 2014 luodusta) listasta kylät, joiden linkitykset lisätty artikkelisivulle. Listassa on useita lähes samannimisiä kyliä kuin lähdekirjoissa, joten kirjoitusasu lienee muuttunut kirjojen painamisen jälkeen. --Raksa123 (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 03.57 (EEST)
Tehty lisää linkityksiä. Kyläluettelon paikannimissä on mukana myös nykyisiä kaupunginosia. --Raksa123 (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 22.23 (EET)
Mikä tämän luettelon nykyinen merkitys on? Esim. Somerolta tässä näkyy olevan muutama kylä, jotka näkyvät puuttuvan artikkelisivulta Someron kohdalla. Tarkoittaako tämä, että ne ovat puuttuneet lähteestä (Suomenmaa-kirja)? Jos näin on, niin kyseessä on aivan selkeästi ja varmasti lähteen virhe, eli muutama kylä (Jurvala, Lahti, Pappila) on vain satunnaisesti pudonnut pois. Ei siis esim. nimenmuutoksia tai aluemuutoksia tai usean kunnan alueelle ulotuvia kyliä tms. vaan selkeästi vahingossa muutama jäänyt pois.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 17.06 (EET)
Alla pitäisi olla sellaiset kylät, jotka olivat luokassa Luokka:Suomen kylät maaliskuussa 2014 ja joita ei ole linkitetty tässä artikkelissa. Toisin sanoen kylät, joista on artikkeli, mutta jotka eivät ole virallisia kyliä. Kylien puuttuminen Somerolta voi olla lähdekirjassa oleva virhe, koska kylien lukumäärä 34 on sama kuin niiden määrä artikkelin luettelossa. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 19.09 (EET)

1930-luku[muokkaa wikitekstiä]

Miksi on käytetty 1930-luvun Suomenmaa-teossarjaa eikä 1970-luvun? Kiinnitin huomiota tähän kun eräs vuonna 1924 Somerosta Somerniemeen siirretty kylä oli tässä Someron alla. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 09.44 (EEST)

Tai siis, tästähän seuraa heti kysymys, että minkä ajankohdan kuntajakoa tässä kuuluisi käyttää. Eräs perustelu toki on, että silloin ovat luovutetut alueet vielä mukana. Itse asiassa en ilman miettimistä osaa vastata tähän kysymykseen.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 09.54 (EEST)

Viitteissä oli muuten olisi oltava vuosiluku, Esim. Suomenmaa, Hämeen lääni (1922). Silloin näkisi heti siitä, minä vuonna julkaistuun lähteeseen tieto perustuu. Eli esim. Someron tapauksessa vuoden 1922 tietoon, joka näkyykin olleen vuoden 1922 tilannetta vastaava, jos vertaa kyläartikkeleissa oleviin tietoihin.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 10.00 (EEST)

Eikun nyt tämä logiikka selvisikin: Suomenmaan vanhin laitos on perusteltu, koska sen tiedoista jatkaen voidaan edetä nykypäivään lisäämällä tapahtuneet muutokset. Lisäsin nyt Someron ja Somerniemen kohdalle 1920-luvun kylien siirrot. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 10.11 (EEST)

Detaljihuomio: Lähteessä lienee epätasaisuutta, koskapa autiopyölin historian omaavista kylistä on mainittu Kiikalan Hidoisenpyöli mutta ei Suomusjärven Härmälänböle (oik. Hermolanpyöli) ja Vareksenböle (oik. Vareksenpyöli). Näistä kaksi jälkimmäistä ovat vielä nykyäänkin maarekisterikylinä.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 10.24 (EEST)

Ideana oli tosiaan saada luovutetut alueet mukaan ja näin saadaan luetteloon sellaisiakin kyliä, jotka on 1930-luvun jälkeen liitetty lähikaupunkeihin alueliitoksissa. --Raksa123 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 11.18 (EEST)
Luulen että tuo alkuajankohdan sijoittaminen 1920-luvun Suomenmaa-teoksiin on erittäin onnistunut ratkaisu, koska näin saadaan käytännössä likimain koko Suomen itsenäisyyden aika katettua, mikä on erittäin hyvä ja toimiva ajallinen rajaus. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 17.02 (EEST)

Yksinäistila[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa on käytetty käsitettä "Yksinäistila". Eikö oikeampi olisi Yksinäistalo? Yksinäistalo tarkoittaa yhdestä maakirjatalosta muodostuvaa kylää. Jo 1930-luvulla enimmät yksinäistalot olivat ehtineet jakautua useampiin tiloihin, vaikka ne silloin ja edelleenkin ovat historialtaan yksinäistaloja. Esiintyykö käsitettä "yksinäistila" lähteissä? --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 09.51 (EEST)

Sanavalinta perustuu siihen, että lähteissä käytettiin ilmaisua "yksinäistila". --Raksa123 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 11.14 (EEST)

Typografia[muokkaa wikitekstiä]

Esitän harkittavaksi väliotsikointia myös kunnittain. Tämä helpottaisi muokkaamaan pääsyä sisällysluettelosta ja muokkaa-painikkeesta myös kunnittain.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 10.26 (EEST)

Lisäksi pitäisi miettiä miten toimitaan niissä tapauksissa, joissa paikannimen kirjoitusasu on muuttunut tai etenkin Uudellamaalla, jossa kylälle on myöhemmin annettu suomenkielinen nimi. Tällä hetkellä kaikki on samassa muodossa kuin lähteissä, mutta miten nimien muutokset pitäisi ilmoittaa, jottei tekstistä tulisi lähteenvastaista. --Raksa123 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 11.20 (EEST)
Täytyy tosiaan miettiä tuota. Näin aluksi merkitsin joko sulkuihin tai linkitin joihinkin myöhempiä nimimuotoja poistamatta kuitenkaan lähteessä olevaa, ja tarkoitukseni on myös lähteistää tekemäni lisäkset kun ehdin (useimmissa, joihin tein lisäyksiä, tiedolle onkin jo lähteet ao. kylien artikkeleissa). Joskus noissa on kysymys kylän nimen virallisesta muuttumisesta (esim. Hidoisenpyöli -> Lasikylä + Johannislund) mutta hyvin monissa lienee kysymys vain kirjoitusasun tai erikielisten nimien käytön erilaisesta vakiintumisesta eri aikoina.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 17.12 (EEST)

Liian pitkä?[muokkaa wikitekstiä]

Poistin liian pitkä -mallineen. Luettelo Suomen kylistä on yhtenäinen kokonaisuus, jota ei ole syytä pilkkoa pienempiin, koska tämä heikentää tiedon löytyvyyttä. Jos luettelo pilkottaisiin, syntyisi todennäköisesti keinotekoisia jakoja.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 15.55 (EEST)

Tuo keskustelu käytiin jo silloin, kun Hartz kyseistä mallinetta lätki useampaan artikkeliin tavumäärän perusteella sen enempää miettimäti (?). Noh, joka tapauksessa samaa mieltä, että tässä hyvä esimerkki siitä, miten aina ei ole järkevää alkaa tietoa karsimaan tai pilkkomaan. Tällaisissa tapauksissa kätevää kun löytyvät yhdestä paikasta, vaikka tarkoittaakin sitten mammuttimaista artikkelia.--Veli Himmeä (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 16.07 (EEST)
Pitkä tai ei (no onhan se), siirsin artikkelin uudelle nimelle, koska sen päivittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Artikkelin tietoja voi tietysti käyttää uusien artikkeleiden pohjana tai kopioida niitä muihin artikkeleihin, kunhan tämä artikkeli ilmoitetaan lähteenä muokkausyhteenvedossa. - Toinen asia on wikilinkkien tekeminen otsikoihin, sitä tulee välttää ja sijoittaa sisäinen linkki tekstiin, joka tässä onnistui vallan hyvin.--Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 04.30 (EET)
Pitää funtsia eri vaihtoehtoja aiheen käsittelyssä kohti nykyaikaa. Periaatteessa olisi hyvä, jos pystyisi käsittelemään nykyaikaan asti, mutta vaatisi tarkempaa tutkimusta arvioida onnistuuko se käytännössä.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 02.51 (EET)
Nimenmuutos vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, koska se poisti tarpeen päivittää kaikki muutokset nykyaikaan asti. Luettelo on tällaisenaankin hyödyllinen kuvaamaan ilmestymisaikansa tilannetta. Joitakin korjattavia kohtia ja epäselvyyksiä siellä taisi olla ja kommentteihin piilotettua tekstiä joidenkin kuntien kohdalla. Jos haluaa tehdä artikkelin Luettelo Suomen kylistä vuonna 2013 kuvaamaan nykyaikaa, niin se onnistuu täältä vuoden 2013 kunta- ja sijaintialueluetteloa käyttämällä. Excel-tiedoston järjestäminen maakunnittain ja kunnittain on helppoa, minkä jälkeen pitäisi vain kopioida sieltä kylien nimet (ilmeisesti ne, joiden koodit ovat välillä 401–799?) ja tuoda tänne artikkeliksi. Tekijänoikeuskysymykset pitäisi selvittää Maanmittauslaitoksen kanssa kuitenkin ensin, koska tuo aineisto ei ole avoimien aineistojen latauspalvelussa. Samalla sieltä voisi tiedustella tarkemmin sijaintialueiden numeroinnista. Tämän jälkeen tulisi vielä selvittää, missä kunnassa minkäkin kylän pääosa sijaitsee, koska luettelossa on paljon tapauksia, joissa samaa kylää on useammassa kunnassa. Ennen alueluovutuksia kyliä oli 9 985, mutta tiedostossa on 11 199 aluenimeä, joiden numerot ovat välillä 401–799. Pienemmät numerot vaikuttavat olevan kaupunginosia tai vastaavia ja isommat muita alueita kuin kyliä. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 03.07 (EET)
Ainakin Tuo 1960-luvun Suomenmaa on eräs lähde. Tosin siinä niin kuin nykyisessä kyläjaossakin on noita pikkuenklaaveja ja eksklaaveja mukana. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 05.22 (EET)
Edellä mainitussa sijaintialueluettelossa on näemmä joitakin vanhentuneita nimimuotoja, kuten Pastuskeristä käytetty Badstuskär. Epävirallisten kylien osalta nykyaikaa koskevaa luetteloa voisi täydentää Maanmittauslaitoksen Nimistöllä, jossa on 800 000 paikannimeä. Nimistö on avointa aineistoa ja sieltä voisi poimia nimet, jotka ovat maastokartoissa tyyppiä "Kylä, kaupunginosa tai kulmakunta". Vain osa niistä on merkittäviä omaksi artikkeliksi, mutta näin saisi ainakin kattavasti lueteltua kylien ja kulmakuntien nimet. Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa Nimistön Paikannimet näyttää olevan XML/GML-muodossa, joten jonkun pitäisi osata käsitellä tiedostoa niin, että sieltä saa poimittua tuontyyppiset nimet ja niiden kuntatiedon. Näin toimimalla tulee kuitenkin ongelma siinä, että noista pitäisi kyetä poistamaan kaupunginosat, jotta luettelo koskisi vain kyliä. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 03.22 (EET)
Mielestäni "Kylä-, kaupunginosa tai kulmakunta" -dataa ei kannata käyttää kyläluettelossa muuhun kuin siihen sisältyvien kylännimien oikeakielisyyden tarkistamiseen juuri sen takia, että että kulmakunnista vain osa on merkittäviä, ja toisaalta ei voi erottaa, mikä siellä on virallinen kylä ja mikä kulmakunta tai mikä on virallinen kaupunginosa ja mikä asuinalue, ja lisäksi siellä on vain osa kylistä. Se on siis pelkkä nimiluettelo.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 05.38 (EET)
Ajattelin niin, että tämä luettelo olisi tilannekatsaus 1919-1931 olleista kylistä eikä päivitystarvetta ole ja jos luettelossa on virheitä, ne toki pitää korjata. Seuraava mielestäni sopiva katsausajankohta voisi olla joskus 1950-luvun loppupuolella eli Porkkalan vuokra-alueen palautuksen jälkeen, jolloin ilmeisesti viimeisenä sodasta johtuvana muutoksena Degerbyn kunnan loppuosa liitettiin Inkooseen. - mitä tulee kulmakuntiin, niin kaikki eivät varmaan ole wikimerkittäviä, mutta luettelossa aministemisen arvoisia. Kumakuntahan ilmeisesti muodotuu useista kylistä tai kylien osista ja lienee enemmän kytköksissä asutuksen ulottuvuuteen.--Htm (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 06.50 (EET)
Joo rajoitetaan listat noihin rekisterikyliin. Rekisterikylien nimet ei helpolla muutu, joten siksi tuossa luettelossa on "vanhentuneita" nimiä. Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 10.09 (EET)
Ton maanmittauslaitoksen listan "tulkitseminen" vaatii aika laajaa paikallistuntemusta, jotta ymmärtää mitä se tarkoittaa. Otetaan muutama esimerkki: Pirkkalan kunnassa ainakin seuraavat kylät ovat jäänteitä nykyään muissa kunnissa sijaitsevista "pääkylien" ekslaaveista 403-Hyhky, 404-Kaarila, 405-Kankaantaka, 407-Maatiala, 409-Nokia, 414-Pispala, 415-Pitkäniemi, 416-Rahola, 426-Viik, 424-Tyrkkölä, 425-Vihola, 427-Villilä, 429-Haurala. Eroksi tämän artikkelin 1919-1931 kyläluetteloon jäävät Sakoinen, Sorva, Vihtamäki sekä MML:n listasta puuttuva Valkila (joka liitetty MML:n peruskartan mukaan 419-Sionkylään) Tod näk Sakoinen, Sorva ja Vihtamäki löytyvät viereisistä kunnista. Sakoinen (Vesilahti) ja Sorva (Nokia) löytyvät peruskartalla naapurikunnista. Ylijää erikoisesti (liitosalueen tapaisesti) numeroitu 428-Vihtamäki. Josta mulla ei ole mitään hajua eikä peruskartallakaan. Tuskin tuollaista kylää on kuitenkaan tyhjästäkään perustettukaan. Tiedä sitten missä on. (oma veikkaukseni on joku pieni erillinen entinen ekslaavi) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 10.09 (EET)
Toinen esimerkki Ylöjärveltä, johon on liitetty viimevuosina Viiala ja Kuru. MML:n excelissä kylät 401-428 näyttäis olevan vanhan Ylöjärven kylät, sitten tulee 429-Siukola, 430-444 Viialan kylät (joista erikoisia numeroita 443-Isoröyhiö ja 444-Kolkko), 445-469 Kurun kylät (Joista erikoinen 469-Pohjankylä, saattaa olla Ylöjärvenkin). Kurun ja Viljakkalan rajansiirroissa 1900-luvun alussa kaksi kylää meni puoliksi: Sontu ja Koivisto (ja syntyi kaksi "uutta rekisterikylää"). Jolloin syntyi tilanne, että kummassakin kunnassa oli kylät Sontu ja Koivisto. Nyt kun Kuru ja Viljakkala päätyivät samaan liitoskuntaan joutui MML nimeämään ko kylät Kurun puolella uudestaan, koska MML:lle ei käynyt tilanne jossa olisi useampia samannimisiä kyliä yhdessä kunnassa. Näin syntyivät 467-Kurun Sontu ja 455-Kurun Koivisto (Viljakkalan 439-Sontu; 434-Koivisto). Pengonpohjan kylä mennyt puoliksi jo joskus aikaisemmin Länsi-Teiskon ja Vanhan Pirkkalan välillä. Nyt sitten kummatkin kylän puolikkaat ovat taas päätyneet samaan kuntaan, jolloin meillä on 460-Kurun Pengonpohja ja 419-Pengonpohja. Eli ei ihan yksinkertaista. Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 10.09 (EET)
Voisi kyllä olla niinkin, että se jatkuvuus tuossa kuitenkin on oleellisempaa, ja jos tehdään useampi luettelo, niin niissä korostuisi pikemminkin useammankertaineen toisto. Luultavammin sitä vain ei oikein pysty hallitsemaan kuin kunkin kunnan paikallishistorian kautta.
Sivuhuomiona muuten noihin esimerkkeihin, että suhtautuminen eri kunnista uudelleen yhdistyviin kyliin näyttää muuttuneen jossakin vaiheessa. Kun Sääksmäki liittyi Valkeakoskeen, niin samoista kylistä oli osia kummassakin, mutta silloin ne vielä plautetiin yksiksi kyliksi ja vain poistettiin päällekkäiset kiinteistötunnukset antamalla samannumeroisille uudet numerot. Ja samoin Somerniemen liittyessä Someroon Uusi-Kaskisto tuli osaksi Kaskiston kylää. Ja vielä nykyisen Lohjan muodostuessa muistan uutisoidun, että samoiksi kyliksi aivan tietoisesti nimettiin ne, jotka olivat historiallisesti samaa kylää ja lisämääreitä annettiin vain historiallisesti eri kyliä oleville samannimisille kylille.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 12.20 (EET)
Edellä sanotun perusteella nykyhetkeä koskevan luettelon laatiminen ei näytä onnistuvan. Tämän vanhan luettelon mukaan esimerkiksi Ruskolla oli 11 kylää ja Vahdolla 17 kylää, mutta Maanmittauslaitoksen luettelossa Ruskolla (mukana nykyään myös Vahto) kyliä ja kylänosia olisi jopa 157 kappaletta. Tuollaisen määrän selvittely menee mahdottomaksi. Muutenkin luettelossa on kylinä kummallisuuksia, kuten "Hämeenlinnan kaup." ja "Turun kaupunki". Kunnista ja niitä suuremmista kuntapohjaisista alueista kuten maakunnista kirjoittaminen on helppoa, koska kuntien rajat ovat näkyvissä kartoilla ja tilastoja on runsaasti saatavilla. Kuntia pienemmistä alueista kirjoitettaessa tulee aina vastaan se ongelma, että ei näytä olevan olemassa (ainakaan julkista) karttaa, josta näkisi täsmällisesti miten kaikki Suomen kunnat jakautuisivat kyliin/muihin alueisiin ja näitä alueita koskevia tilastojakaan ei löydy kunnolla. Viron kylistä kirjoittaminen olisi helpompaa, koska siellä on laadittu kartta kuntien jakautumisesta osiin ja toisaalta löytyy myös tilastoa paljonko näissä asutuksissa on asukkaita. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 16.29 (EET)
Kyläkartta-esimerkki.gif
Kyläkartoista. Vanhoissa 1:100 000 taloudellisissa kartoissa on kylän rajat (ja nimet) merkattuina. Kuitenkin ne ovat lievästi sanottuina sekaisia, kun kylien (ja tilojen) vanhoihin nautintoalueihin ja metsäsarkoihin perustuvat yhtenäiset alueet ovat hyvinkin pieniä. Vieressä esimerkkikartta (pinta-alaltaan 20 X 15km) johon piirretty näkyviin ensiksi ikivanha pirkkalaisten ja kyröläisten välinen nautintoraja vihreällä. Punaisella ovat kuntien rajat vuoden 1931 kartan mukaan. Kartassa alueita seuraavilla: Ikaalinen, Kuru, Teisko, Messukylä, Ylöjärvi, Pohjois-Pirkkala, Hämeenkyrö, Viljakkala (eli 8 kuntaa). Mustalla kylien rajat. Alueelta laskin alueita 34 eri kylältä ja erillisä palstoja laskin 45. (tämä tilanne siis ennen kuntien rajojen siirtelyn vuoksi syntyneiden uusien kylien lisäämistä. Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 18.10 (EET)
Tästä oikeastaan tullaan vain kylän määrittelyyn: määritelläänkö kylä asutushistoriallisesti, niin kuin se on määritelty, jos sanotaan, että Vahdolla on 17 kylää, vai maanmittausteknisesti, niin kuin se on määritelty, jos sanotaan, että Vahdolla on 157 kylää. Voi sanoa, että tässä lähtenä ollut vanha Suomenmaa-kirja on käyttänyt tätä asutushistoriallista määritelmää, kun taas uusi 1960-70-lukujen Suomenmaa-kirjaa on käyttänyt maanmittausteknistä määritelmää. Maanmittausteknisen määritelmän mukaan tehdyssä kunnittaisessa kyläluettelossahan toistuvat samat kylät sitten useissa naapurikunnissa sen mukaan miten enklaaveja ja eksklaaveja on eri aikoina yhdistetty ympäröiviin kuntiin tai joskus laajempia osia kylistä on siirretty kunnasta toiseen.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 19.31 (EET)
Siitähän kyllä on olemassa kartat, miten kaikki Suomen kunnat jakautuvat kyliin, eli tuo vuosi sittenkö se oli verkkoon saatu Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu. Mutta jostain peruskartan painoksesta alkaenhan siinä kai asemakaava-alueilla alettiin jättää kiinteistörajat ja kyläjako kuvaamatta. Mutta sitähän ei ole mielekästä käyttää kuin laajuudeltaan paikallisissa tarkasteluissa, ja silloinkin se vaatii paljon muita, tyypillisesti esimerkiksi paikallishistoriallisia lähteitä tuekseen. Mutta nykyhetken osaltahan tosiaan ainakin silloin kun viimeksi olen asiaa selvittänyt tai se on tullut jossain puheeksi, maanmittauslaitos ei ole kai avannut kiinteistörajatietoa avoimeksi dataksi, vaikka se onkin avannut peruskartat, ilmakuvat, korkeusmallit, vinovalovarjosteet ja esimerkiksi kuntarajat. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 19.41 (EET)
Peruskartoissa on kyllä kylien rajat, mutta mustiin kuntarajoihin verrattuna niiden kulkua on huomattavasti vaikeampi nähdä kartalta kunnolla. Esimerkkien perusteella virallisten kylien maat voivat olla hajallaan niin monessa paikassa (esimerkiksi Maarian ja Paattisten rajaseutu), että niiden käyttäminen ei ole kovinkaan mielekästä. Commonsista löytyy kartat Kauhajoen virallisista kylistä, jotka ovat vuodelta 1830. Ne ovat niin sirpaleisia, että niiden avulla on vaikea käsitellä mielekkäästi Kauhajoen eri osia. Artikkelissa on ilman lähdettä lueteltu myös "muita kyliä" ja karttaa katsomalla nämä muut kylät yhdessä virallisten kylien kanssa näyttäisivät muodostavan paljon järkevämmän luettelon noin käytännön käsittelyn kannalta. Kuortaneella on vain kaksi virallista kylää, mutta tässä kartassa kyliä on kuitenkin mainittu useampia. Tuolla ei sanota mihin kartan jako oikein perustuu, mutta kyseinen aluejako vaikuttaa käyttökelpoisemmalta kuin virallinen kyläjako. Kyseessä saattaa olla tilastoinnin osa-aluejako, mutta osa-aluekarttoihin on pääsy vain kunnilla itsellään. Lähinnä joidenkin kaupunkien kohdalla niitä on netissä. Kaikille kylille taas ei ole olemassa osa-alueita: Lopella esimerkiksi Räyskälästä ei aluejakokartan perusteella ole muodostettu omaa aluetta, vaan se on aluetta 001002 yhdessä Vojakkalan kanssa. Wikipedian kirjoittamisen kannalta ihanteellisin tilanne olisi, jos vaikka jokaisen kunnan nettisivuilta löytyisi nykypäivän asutuksen rakennetta vastaava kylä/aluejako (ilman enklaaveja) karttoineen ja tilastot näistä alueista. Nyt tilanne on näin hyvä vain joidenkin suurimpien kaupunkien kohdalla (esimerkiksi Rovaniemen aluejakokartta ja osa-alueiden väkiluvut). --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 23.29 (EET)
Oikeastaan tuo sirpaleisuus sekä ylempänä annetuissa että näissä esimerkeissä on yleensä näennäistä sikäli, että useimmiten ne eri puolilla pitäjää olevat palstat ovat takamaapalstoja, joissa niitä muodostettaessa on ollut lähinnä metsiä tai niittyjä ja nykyäänkin asutusta yleensä on vain vähän. Nykyhetken aluejaot taas yleensä ovat sellaisia, että joku jossain kunnantalolla viidessä minuutissa piirtää kartalle aluejaon niin kuin maantieteen perusteiden harjoituskurssilla on opetettu, eikä se aluejako sen jälkeen kosketa kenenkään todellisuutta millään tavalla, eikä sitä kukaan tiedä tai muista. Ja samoin nykyiset kylätoimikuntien alueet vaihtelevat, ja niihin niputtuu alueita täysin satunnaisesti sen mukaan missä kylissä kulloinkin sattuu tai ei satu olemaan toimijoita. Ja lisäksi eri kunnissa sekä tiedon olemassaolo että esilläolo että muoto vaihtelee.
Ajatellen valtakunnallista luetteloa tilanne on haastava, mutta lähtien valtakunnallisesta luettelointipyrkimyksestä ensimmäinen kysymys olisi, että onko mitään muuta joka kunnassa toistuvaa aluejakoa kuin kylät (ja kaupungeissa kaupunginosat), ja jos on, niin onko se parempi kuin kyläjako. Tuommoisia joitain alue- tai tilastojakoja voi olla, mutta koska ne juuri ovat näitä kunnantalossa viidessä minuutissa pyöräytettyjä, joista käytännössä kukaan ei tiedä mitään, niin pidän kuitenkin historiallisia tai maanmittausteknisiä kyliä mahdollisista ongelmistaan huolimatta luultavasti parhaana aluejakona, koska ne nyt sentään yleisesti tunnetaan edes jotenkin ja niistä on virallisissa ja myös suurelta osin julkisissa lähteissä selkeät ja yksiselitteiset määrittelyt ja niillä myös on selkeä historiallinen, kulttuuriympäristöllinen ja paikalliseen identiteettiin liittyvä merkitys ja ne kuitenkin jossain määrin yleisesti tunnetaan. Toki noita muitakin voi tutkia ja selvittää, mitä niitä on, ja mitkä ovat niiden lähteet, mutta niiden puutteena on etenkin se, että ne tuskin sanovat kellekään mitään, eikä kukaan tiedä niiden rajoja ja nimiä edes siinä määrin kuin historiallisten kylien. Vakiintuneita alueyksiköitä, jotka eivät ole kyliä, toki on, mutta niitä on joko yhdessä kylien kanssa tai niistä riippumatta vielä vaikeampi lähteistää valtakunnallisesti, koska mitään yhtenäistä luetteloa ei ole. - Tai oikeastaan, onhan meillä taajamat, ja joissain SYKE:n aineistoissa taisi vielä olla taajamia pienemmät kyläalueetkin. Niitähän on aivan mahdollista myös luetella siinä kuin taajamia ja kyliä, ja nämä kaikki tiedot ovat hyödyllisiä ja kiinnostavia, eivätkä sulje toisiaan pois. Ja samoin entiset taajamat olisivat siisti juttu, ja ne kai eivät tarvitsi muuta kuin että joku ehtii kaivaa ao. paperijulkaisut jostain. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 11.11 (EET)

Kulmakuntaluettelo[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Avoin kulttuuridata hyötykäyttöön oli linkki Linked Data Finland, jonka kautta löytyi tällainen luettelo, jossa näyttäisi olevan lueteltuna kaikki 1:20 000 maastokartoilta löytyvät paikannimet. Linkitetyllä sivulla on kylien, kaupunginosien tai kulmakuntien nimet, joita on 25 469. Noista olisi siis periaatteessa mahdollista laatia Luettelo Suomen kylistä, kaupunginosista ja kulmakunnista. Kunkin nimen päällä hiirtä liikuttamalla näkyy kunta ja koordinaattitiedot, mutta saisikohan niitä automaattisesti siirrettyä wikitaulukoksi. Sekin pitäisi selvittää, onko tuolla vain suomenkieliset nimet eikä esimerkiksi Helsingin lisäksi omaa riviä paikannimelle Helsingfors. Alkuperäisessä Maanmittauslaitoksen luettelossa taisi olla myös saamenkieliset nimimuodot mukana omina riveinään. Luettelo antaa osittain vinoutuneen kuvan paikannimistöstä, koska maaseudulta saadaan talteen jokseenkin kaikki, mutta tiheästi asutuista kaupungeista voi jäädä puuttumaan tärkeitäkin paikannimiä. --Raksa123 (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.53 (EET)

Pitäisin tietoa tässä muodossaan liian jäsentymättönä. Suurin osa tämän luettelon kulmakunnista on epämerkittäviä. Kyseessä olisi siis vain luettelo tiettyä tyyppiä olevista paikannimistä, jossa osa paikoista olisi merkittäviä ja osa ei. Yhtä lailla paikannimitietokannoista kai saisi vaikka vaka- tai virtavedet tai niiden osat, kohoumat ym. eri tyyppiset paikannimet. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 09.26 (EET)

Ylöjärvi[muokkaa wikitekstiä]

Jostain syystä Ylöjärven kyläluettelo on pahasti vajavainen. Tiedä sitten miksi. Gopase+f (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 13.34 (EET) EDIT: onkohan tossa mukana yksinäistilat? Gopase+f (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 13.42 (EET)

Näyttäis yksinäistaloja olleen Kukkola, Lielahti, Siivikkala, Pohtola, Possila, Niemi, Teivaala. Lisäksi Lempiäniemi, Runsas ja Lakiala käsitetty ilmeisesti yhtenä kokonaisuutena (yhteinen jakokunta; käsitelty muissakin yhteyksissä yhdessä). Tämän jälkeen vielä jää uupuun Mäkkylä, josta en osaa sanoa miksi puuttuu. Gopase+f (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 14.02 (EET)
Varmaan artikkeli olisi kehitettävissä "valmiiksi" vain tekemällä siihen tarkennuksia muista lähteistä. Yleensä niitä löytyy lähes joka paikkakunnasta jos vain jaksaa ja ehtii etsiä.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 18.28 (EET)
Hienoja karttoja lisätty artikkeliin. Löytyvätkö niiden pohjana olevat vanhat taloudelliset kartat myös jostain Internetistä? Suomenmaan viimeisessä osassa vuodelta 1978 Ylöjärvellä sanotaan olevan 28 kylää, jotka ovat Hatanpää, Hyhky, Ilmari, Kaarila, Kaihari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto, Kyöstilä, Lakiala, Lempiäniemi, Lielahti, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Mäkkylä, Niemi, Otavalta, Pengonpohja, Penko, Pohjankylä, Pohtola, Possila, Runsas, Siivikkala, Taivalpohja, Teivaala ja Ylöjärvi. Kaikkien kuntien historioissa ei välttämättä ole käsitelty kyläjakoasioita. Selkeintä olisi, jos viranomaiset lisäisivät vaikka Paikkatietoikkunaan karttatason, jossa näkyisi kylien rajat ja kylää klikkaamalla kartalla korostuisi tummemmalla kylä ja kaikki siihen kuuluvat enklaavit. Sillä tavalla näkisi selkeästi myös tilanteen nykyään. Tampereen Hervannassa kerrostaloalueet näyttäisivät kuuluvan kaupunginosaan "65 Hervanta" ja niiden ulkopuoliset alueet ainakin kyliin "581 Hallila", "585 Messukylä" ja "876 Yhteiset vesialueet". --Raksa123 (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 16.22 (EET)
Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on Suomen taloudellisia karttoja ainakin joskus ollut jokusia lehtiä, mutta ainakaan kun viimeksi katsoin, niitä ei ollut kovin kattavasti. Kannataa kuitenkin tarkistaa ja muutenkin selata sitä läpi usein, koska aineistoja lisätään sinne jatkuvasti. Samoin siellä on kihlakunnankarttoja, jotka ovat samanlaisia kuin tal. kartat, mutta piirretty kihlakunnittain eikä karttalehdittäin. Mutta niitäkään ei tainnut viimeksi olla kattavasti. Lisäksi siellä ovat koko Suomesta skannattuina Senaatin kokoelman vanhat pitäjänkartat 1800-luvulta, joista myös näkyy kyliä, mutta ne ovat mahdottoman huonolaatuisia, huonokuntoisia ja sekavia, eikä niistä saa mitään luotettavaa tietoa ulos, lähinnä ehkä vain, missä päin joku kylä mahd. on sijainnut, ja sama koskee usein tal. karttojakin. (Tosin etenkin pohjois-Suomesta olen nähnyt myös hyvin siistejä ja kauniita pitäjänkarttoja, esim. Liminka tai jostain siltä suunnalta.) Lisäksi on uusia, mustavalkoisina painettuja pitäjänkarttoja 1:20 000 1900-luvulta, joita on KA:n käyttökarttakokoelmassa ja Kansalliskirjastossa, mutta en ole ainakaan huomannut, että niitä olisi tullut nettiin vielä (muuten kuin Luovutettu karjala, josta on kaikki Karjalan kartat -palvelussa!). Vanhat painetut kartat -palvelussa sen sijaan ovat kaikki peruskartat, joiden vanhin painos vaihtelee 1940-luvun lopulta 1970-luvun alkuun rai vieläkin pidemmälle. Niissä on kylänrajoja, ja ne ovat nykyään kai paras kylänrajojen lähde, kun ilm. juridisista syistä nyk. kiinteistörajat eivät ole vielä avoimena datana. Taloudelliset kartat ja 1900-luvun Pitäjänkartat olisi hyvä saada nettiin koko Suomesta, nyt ne (kai?) ovat vain luovutetusta karjalasta karttavasti, mutta ei muualta, ellei juuri hiljattain ole tullut. Kannattaa kuitenkin jatkuvasti seurata ja voi myös katsoa mainitaanko niistä mitään digitaaliarkiston skannaussuunnitelmissa.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 16.43 (EET)
Nykyäänhän muuten kyläjaosta on kai virallisesti luovuttu, ja kiinteistötunnukset ovat kai enää virallisesti vain numerosarjoja. MML kai sai tarpeekseen kuntarajojen jatkuvista muutoksista,tästä on kai jossain ollut juttua, mutta en muista nyt tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 16.46 (EET)
Tällä samalla sivulla löytyy keskustelu tossa vähän ylempänä. Gopase+f (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 18.39 (EET)
Sinälläänhän kyllä kaikkia kartoja, joita ei vielä ole skannattu, ja jotka eivät ole heikon kunnon takia käyttökiellossa pääsee katsomaan Kansallisarkistossa ja Kansalliskirjastoissa, ja lisäksi niitä on usein muuallakin, esim. kunnissa tai museoissa. Näissä niitä voi olla myös mahdollisuus valokuvata tai valokopioida (itse esim. joskus vuosia sitten törmäsin tuommoisiin yhdessä kunnassa ja pyysin saada ottaa valokopiot), ja KA:ssa ja Kansalliskirjastossa on myös skannauspalvelu, jolla saa A0 väritasoskannerilla 300 dpi kuvan (joskus hinta oli 10 euro/skannaus, en tiedä miten nyt). Mutta toisaalta kannattaa seurata tuleeko noita jotain kautta nettiin.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 16.56 (EET)
KA:n digitaaliarkistossa on myös kohdassa Maanmittaushallitus, jos menee puunäkymästä, uudistusten luettelo, jossa on lueteltu kyliä kunnittain noin 1960-luvun alkupuolelle sasti tai jotain. Sieltä löytyy myös usein tietoa kylien nimien muutoksista ja aluesiirroista. Itse asiassa sitä voisi harkita tuon ajankohdan kyläluettelon lähteeksi, mutta ensin olisi tietysti selvitettävä tarkasti mihiun aikatasoon se on päivitetty. Yksittäisten tietojen tarkistuksiin se on usein erittäin hyvä, mutta kattavana kokonaislähteenä käytettynä se saattaa osoittautua ehkä liian vaikeaksi. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 17.11 (EET)
Kommentoidaan ensin Ylöjärveä: Suomenmaan 1978 kyläluettelo näyttää vastaavan kartta-aineiston perusteella syntynyttä kyläluetteloa, Eroja ovat:
  • Hatanpää, => oli osa toista kuntaa (Messukylä/Tampere)
  • Hyhky, => oli osa toista kuntaa (Pohjois-Pirkkala/Tampere)
  • Kaarila, => oli osa toista kuntaa (Pohjois-Pirkkala/Tampere)
  • Otavalta, => oli vuoteen 1947? osa Messukylää
  • Penko, => (oletin että "jaettu kylä?" vuoteen 1947 osa Teiskossa, sittemmin Kurussa? Mutta nyt kun kattoo tarkemmin niin voipi olla myös yksinäistalo, jolloin tota karttaa pitäis korjata.)
  • Taivalpohja, => oli osa Teiskoa nimellä Pohjankylä, sittemmin osa Ylöjärveä ja jossain vaihteessa nimi vaihtunut Taivalpohjaksi. (Ylöjärvellä ennestään myös Pohjankylä, jonka nimi sittemmin Pohja)
Toiveet paikkatietoikkunasta: En jaksa uskoa, että tollainen koskaan tapahtuis. Painetuista (vanhoista) peruskartoista kylärajat ja nimet löytyy. Gopase+f (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 18.39 (EET)

Muistaessani muuten huomio painettujen peruskarttojen käyttäjille, että suurissa kartanoissa, joihin on kuulunut useita kyliä, jotkut kylät saattavat maanmittaustoimitusten tuloksena kokonaan hävitä maarekisteristä, eikä niitä aina löydy painertuista peruskartoista välttämättä enää lainkaan. Näin kävi esim. useille Pernajan Sarvilahden kartanoon kuuluneiulle kylille. (En muista ajankohtaa, mutta saattaa näkyä uudistusten luettelosta.) Samoin Urjalan Honkolan kartanossa näkyy joku kylä tällä tavoin hävinneen kkonaan tai lähes kokonaan. Lisäksi on mahdollista myös, että suurissa kartanoissa maita järjesteltäessä joku kylä siirtyy kokonaan toiseen paikkaan. Näin esim. Halikossa Kytö ja Noukkila olivat samaa jakokuntaa ja molemmat kylät taisivat kuulua jollekin kartanolle (en nyt muista oliko Viurila vai Joensuu vai mikä), ja tilusjärjestelyissä Noukkilan kylä maarekisterikylänä siirrettiin Kydön kylän takamaille, missä oli kartanon ulkotiloja, vaikka kartanon alaisuudessa olevat Noukkilan kylän talot jäivät paikoilleen ja itsenäistyivät myöhemmin kartanosta, ja siksi nykyään Noukkila niminen talo on Kydön maarekisterikylää. Ja samoin joskus jostain kylästä voi maanjakotoimituksissa jäädä vain pieniä rippeitä jossain kylän laidalla. Ja nämä siis 1900-luvulla. Toinen tapaushan on, että kylät sulautuvat toisiinsa joskus aiemmin. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 19.57 (EET)

Sama homma valtionmaiden kanssa. Eli valtionmaita yhdistelty yhdeksi kiinteistöksi, jossa yhteydessä vanhat tilojen ja kylien rajat ovat hävinneet kartta-aineistosta. Gopase+f (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 20.12 (EET)

Kylien väkiluvut ja pinta-alat[muokkaa wikitekstiä]

Petsamon Kervantoa koskevassa artikkelissa on tiedot kylän asukasluvusta usealta vuodelta 1921–1939 välillä ja toteamus, että kaikki asukkaat olivat henkikirjoituksen mukaan suomalaisia. Henkikirja-artikkelin mukaan niitä olisi laadittu vuoteen 1990 asti. Tuoreimmat Digitaaliarkistossa Internetissä näkyvät henkikirjat ovat vuodelta 1915. Esimerkiksi Kangasalan henkikirjassa tiedot on esitetty näin ja väkiluku miehiin ja naisiin jaoteltuna on yhtenä sarakkeena. Henkikirjasta löytyy tällainen yhteenvetosivukin. Onkohan Kervanto-artikkelin väkilukutiedot selvitetty lähteenä olevaan kirjaan laskemalla yhteen henkikirjojen väkilukutietoja rivi riviltä vai olisiko jossain julkaistu henkikirjojen kylittäiset yhteenvedot? --Raksa123 (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 19.16 (EET)

Voinee olettaa, että kirjaan on käytetty lähteenä tuota henkikirjaa suoraan. Gopase+f (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 12.07 (EET)

Muolaan kylistä (esimerkiksi Peikola) on artikkeleihin lisätty tarkat pinta-alatiedot paikallishistoriasta, mutta kaikkien kuntien kylien pinta-aloja tuskin löytyy keskitetysti mistään. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.54 (EET)

Paikkatietoikkunassa ja Lounaispaikassa voi ite mitata pinta-aloja, mutta ei tuo oikein lähteeksi kelpaa. Tiedon tarkistamiseen käy kyllä (ja ihan vaan kuriositeettina). Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.59 (EET)

Johdanto[muokkaa wikitekstiä]

Pitäiskö tossa luettelon johdannossa kertoa, että osa kunnittaisista kyläluetteloista sisältää kylät, mutta ei yksinäistaloja ja osassa kunnista on kylät ja yksinäistalot. Nyt lukija olettaa että jos yksinäistaloja ei ole mainittu niin sellaisia ei ko kunnassa ole. Gopase+f (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 19.26 (EET)

Lisäksi osasta saattaa puuttua kyliä satunnaisesti myös muuten riippumatta siitä, ovatko ne olleet yksinäistaloja vai ei silloinkin kun kun ko. kylien kohdalla ei ole mitään rajamuutoksia, nimenmuutoksia, useampaan kuntaan kuulumisia ym. Samoin näkyi ainakin parista kunnasta, jotka tsekkasin, puuttuvan kyliä, jotka ovat synnyltään autiopyölejä. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 19.44 (EET)

Eura[muokkaa wikitekstiä]

Kartta-aineistosta tuli vähän erilainen kyläluettelo kun tässä artikkelissa. Tässä on "Mikkola" ja "Soupas", jotka puuttuvat kartta-aineistosta. Kartta-aineistoon perustuvassa luettelossa on "Kauttua", "Vaanii" ja "Pappila". Soupas on näemmä myöhemmässä kartta-aineistossa Kirkonkylän osa, eli se on selvä. Samoin Pappila näyttäis rajojensa perusteella olevan mahdollisesti erotettu aikanaan Kirkonkylästä. Mites sitten "Kauttua" ja "Vaani"? Onko jompi kumpi sama kun "Mikkola"? Joka tapauksessa epäilen tämän artikkelin luettelon olevan vajaa/virheellinen, koska Vaanii ja Kauttua ovat merkittävän oloisia kyliä ja ne kummatkin eivät voi olla Mikkola. Lisähuomiona tuon kartan suhteesta nykytilanteeseen: Neittamonjärvi on kuivattu jossain vaiheessa ja pohja jaettu neljän kylän kesken. Samoin on jaettu myös Väsönsuo. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.19 (EET)

Suomenmaan vuonna 1967 ilmestyneen osan mukaan Eurassa on ollut 12 kylää: Isovahe, Kauttua, Kirkonkylä, Lähteenoja, Mestilä, Naarjoki, Pappila, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vaanii ja Vähävahe. Vuoden 1921 luetteloon verrattuna Kauttua, Pappila ja Vaanii tulleet lisää, Mikkola puuttuu myöhemmästä ja Soupas on molemmissa. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.39 (EET)
Suomenmaan luettelossa luultavasti voi olla eri syistä johtuvia satunnaisia virheitä (joskus toki myös todellisia muutoksia). Jos esim. peruskartassa on joku kylännimi, joka Suomenmaasta puuttuu, niin peruskartta on luotettavampi. Pieni epävarmuus jää vain siitä, onko syynä se että kylä puuttuu Suomenmaasta virheen takia (todennäköisintä) vai onko tapahtunut kunta- tai kyläjaon muutos tai jonkun kylän nimenmuutos (todennäköisesti harvinaisempaa, mutta näitäkin voi olla). Lähteitä, joihin voi verrata, ovat MML:n pitäjänkartat 1:20 000 1920-20-luvuilta, ja taloudellinen kartta samalta ajalta, jota tässä on taidettu käytttäkin, mutta jossa voi olla epäselvyyksiä sekä uudistusten luettelot Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, jossa on myös lueteltu kyliä ja kunta- ja kylämuutoksia. Koska Suomenmaassa väistämättä on virheitä, niin tavoite kai olisi korjata luetteloa muista, luotettavammista lähteistä. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 19.23 (EET)
Soupas on peruskartassa 1962. Artikkelissa Euran kirkonkylä ja sen keskustelussa viitattujen maanmittauskarttojen perusteella se vaikuttaisi olevan kirkonkyläbn kanssa samaan jakokuntaan kuulunut yksinäistalo. Joskus saman jakokunnan kylien alueet voivatt maanmittaustoimituksissa muuttua paljonkin ja kyliä voi myös hävitä kokonaan tai osittain, mutta ainakin 1960-luvulla tuo näyttäisi olleen olemassa.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 08.29 (EET)
Sanoisin että historiallisena lähteenä Suomenmaa on täynnä puutteita, eikä näköjään sen puutteita kannata sen enempää ihmetellä, koska sieltä voi puuttua ja puuttuukin suurin piirtein mitä vaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 09.40 (EET)

Karinainen[muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti Rahkio on yksinäistalo Karinaisissa ja puuttunee tästä luettelosta? Gopase+f (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 14.34 (EET)

Muistelisin epävarmasti, että se olisi pikemminkin niittyjakokunta, joka on koostunut lukuisien eri kylien niittypalstoista. Katsoitko jo peruskartasta?--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 15.55 (EET)
Katsoin peruskartasta. Rahkio on 1960-luvulla Karinaisissa maarekisterikylänä. Kuitenkin vielä isojakokartassa koko alue on niittyä: [1]. Tämän perusteella vaikuttaisi että kyläksi muodostuminen on tapahtunut joskus isoajakoa myöhemmin. Uudistusten luettelo saattaisi kertoa jotain. Myös pitäjänhistoria on, mutta ei ole nyt käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 16.11 (EET)
Uudistusten luettelosta löytyi: [2] Koska Varsinais-Suomesta kartat ja asiakirjat on skannattu, niin niiden pitäisi myös löytyä, jos haluaa tutkia tarkemmin. Uudistusten luettelon mukaan Rahkio on vuoteen 1837 ollut "useiden talojen yhteisenä sääntönäisniittynä", mutta vuonna 1837 siitä on erotettu parin osakkaan (Kosken kartano ja Marttilan Pappila) osuudet erikseen ja muu osa näyttäisi tuolloin muodostetun Rahkion maarekisterikyläksi, joka edelleen on palstoitettu sen osakkaitten keskin osiin. Näyttäisi siis, että Rahkio olisi tuolloin muodostunut yksinäistaloksi maanmittausteknisessä mielessä vaikka se ei historialtaan sitä ennen eikä sen jälkeenkään olekaan ollut yksinäistalo vaan vuonna 1837 jaetuksi tullut yhteisniitty tai niittyjakokunta, josta jaon yhteydessä näyttäisi muodostetun maarekisterikylä, joka maanmittausteknisesti mutta ei asutushistoriallisesti on yksinäistalo. --Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 16.23 (EET)
Kiinnitti tosiaan huomiota, koska tuossa pohjana käytetyssä 1927 taloudellisessa kartassa ko alue rajattu ja nimetty kuten muutkin kylät ("Rahkio"), mutta huomiota kiinnitti että ko alueella ei ole yhtäkään taloa. => "mikäs alue tämä on?" ja kysely tänne. Laitetaan mietintämyssyyn miten tuo olisi parasta esittää lukijalle yksinkertaisesti. Gopase+f (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 14.54 (EET)
Tämä Rahkio lienee aika harvinainen tapaus. Samanlaisia niittyjakokuntia on kyllä paljonkin, esim. Kuninkoja Raisiossa, mutta yleensä ne on jaettu kylien kesken. Kuhankuonon luona oli tätä muistuttavia pitäjänmetsiä, mutta nekin jaettiin kylien kesken. Tässä jostain syystä tehtiin poikkeus. Kuitenkin tapauksena, että muodostuu kylä, joka asutushistoriallisesti ei ole kylä tai on ainakin välillä lakannut olemasta kylä, se ei ole ainutlaatuinen. Toinen tapaus näistä ovat autiopyölit, joita vanha Suomenmsaa ei myöskään näytä huomioivan, kun taas uudessa Suomenmaassa ne on lueteltu siinä kuin muiden kuntien entiset eksklaavitkin.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 21.23 (EET)

Tarvasjoki[muokkaa wikitekstiä]

Tarvasjoella yhden kylän nimi on Suomenmassa "Horinen", kunta-artikkelissa se oli "Horrinen". Suomenmaasta puuttuu "Liiparla" ja "Takamaa", jotka olivat kunta-artikkelissa. Kunta- ja sijaintialueluettelossa on lisäksi "Inkoinen", "Vähäheikkilä" ja "Tuomarla ja Karhula"-nimiset kylät sekä käytetään nimimuotoja "Lietonperä" ja "Liiporla". --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 00.35 (EET)

Nykyisessä peruskartassa (=karttapaikka, mustalla präntillä) se näkyy olevan Horinen. Kirjassa Alastarolla, Ylistarossa se on Horinen (vir. Horrinen). 1960-luvun peruskartassa se on mustalla präntillä Horinen, mutta punaisella präntillä Horrinen. Tässä siis maarekisterikylän nimen kirjoitusasu poikkeaa nimikokoelmissa esitettävästä oikeasta kirjoitususta. Somerniemellä on vastaavasti ollut maarekisterikylän niminä Härjenlahti ja Härjenoja, ja paikkakuntalaiset ovat pitäneet niitä virheinä ja asiasta on käyty paikallislehdistössä, ehkä kotiseutukirjallisuudessaki keskustelua. Joskus noita on saatettu korjata maarekisterikylien nimissä, joskus ei. Oman näkemykseni mukaan Wikipediassa kylistä tulisi käyttää nimistölähteen mukaista muotoa. Tarvittaessa voi ehkä selittää kuten nimistölähteessäkin että. "vir. Horrinen". --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 08.22 (EET)
Muiden kylien osalta valaistusta voi tulla uudistusten luettelosta: [3] sekä vertaamalla peruskartasta mistä ehkä voisi olla kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 08.24 (EET)
Inkoinen, Karhula, Liiparla, Tuomarla ja Vähäheikkilä ovat uudistusten luettelossa mutta ei Takamaa. Takamaa on peruskartasta katsottuna kulmakunta, joka ei ole kylä. Inkoisten kylästä on muutama tila siirretty liedosta vuonna 1957: [4]. Tämä näkyy myös wikin kyläkartassa "ulkopuolisten kylien alueena" ja samoin peruskartassa, Liedon Inkoisten kylä rajoittuu tähän suorasan, eli kyseessä on muutaman palstan siirto.
Kylistä Jauhola, Liiporla, Satopää ja Hungerla mainitaan uud. luettelossa siirretyiksi Aurasta ilm. 1915, vaikka pitäjänhistorioista luultavasti voisi tarkistaa, että siirrot on (kai?) tehty Liedosta. Ellei sitten olisi niin, että ne tosiaankin olisivat välillä kuuluneet Auraan. "Karhula ja Tuomarla" esiintyy peruskartassa kylänä ja on myös wikin kartassa. Siinä ilmeisesti Karhulan kylä on jossain ´vaiheessa liitetty Tuomarlan kylään. ajankohtaa voisi tutkia esim. maanmitaustoimituksista, vaikka varmaan siihen on joku suorempikin lähde.
Kaiken kaikkiaan siis Suomenmaasta nyt vain näyttää puuttuvan suuri joukko kyliä, jotka varmasti ovat silloin olleet olemassa, niin kuin tästäkin heti nähdään, jos verrataan wikin karttaan ja peruskarttaan, joissa molemmissa ovat Liiporla, Vähäheikkilä sekä "Tuomarla ja Karhula". Ja inkoinen taas näyttää tässä olevan, siten kuin wikin kartassa on ymmärtääkseni oikein tulkittukin, "ulkopuolisen kylän alue", eli Liedon Inkoisten kylästä on joitakin tiloja kuntien rajalla siirretty Tarvasjokeen.
Selvästi Suomenmaassa myös nimien kirjoitusasuissa on poikkeamia nykyään vakiintuneista kirjoitustavoista. Lisäksi nykyisestä oikeinkirjoituksesta poikkeavia muotoja näyttäisi jääneen myös MML:n "virallisiin" kylännimiin (niitä ainakin kerrotaan tarkistetun nimistönhuollollisesti vasta viimeaikaisissa suurissa kuntaliitoksissa). Kirjan Alastarolla, Ylistarossa antamat muodot esim. tässä ovat Liiparla ja Liedonperä. Tl Koskella, joka myös aiemmin myös oli Marttilaa, on kyllä Liiporla, ja tämä ehkä on voinut sekoittaa. UUdistusten luettelossa näkyvät olevan muodot Liiporla ja Lietonperä, mutta ne eivät saa tukea ainakaan em. nimistölähteistä. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 09.22 (EET)
Tuo kylien siirto Aurasta Tarvasjokeen pitäisi jostain tarkistaa. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.27 (EET)
Juu ei, kyllä se on ihan oikein. Tämän [5] mukaan esim. Jauholan kylä on kuulunut Prunkkalan kappeliin Liedon pitäjässä. Eli on siis kuulunut Lietoon ja samalla Auraan seurakunnallisessa mielessä. Mutta tämä pitäisi vielä varmentaa pitäjänhistorioista. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.32 (EET)
Mutta uusien kuntien perustamisvaiheet ovat usein olleet monipolvisia. Tämä siis vaatisi lähteitä, kuten pitäjänhistorioita.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.52 (EET)

Tämän [6] muuten Kättylä on siirretty Liedosta tarvasjokeen päätöksellä 1926.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 09.30 (EET)

Wikin kartasta muuten puuttuu Tarvasjoelta Satopään kylä, joka on uudistusten luettelossa (mainitaan siirretyn Aurasta Tarvasjokeen päätöksellä 1909 ja 1915, mutta lienee oikeasti siirretty Liedosta). Se on wiki kartassa merkitty osaksi Liiparlaa, joka kuitenkin peruskartassa näyttäisi ulottuvan vain joen länsipuolelle, joen itäpuoli on Satopään kylää.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 09.38 (EET)

Tää näyttäis olevan mun virhe. Eli tuo pohjana käytetty kartta on taloudellinen kartta ja tosiaan 1:100 000. Siinä kylien rajoja ei piirretä jokien kohdalla ja kaikkia kyliä ei nimetä. Eli tässä Satopää ilman nimeä (Liiparla on nimetty). Kylien välinen raja ei ole merkattu koska se kulkee joessa. => Näyttää että ovat samaa kylää. => Piirretty samana kylänä. Eli korjataan. Gopase+f (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 14.42 (EET)

Edelleen uusia havaintoja: Kun Tarvasjoen kylissä on mukana Vähäheikkilä, niin se näköjään onkin Kaarinan (nykyisen Turun) Vähäheikkilään kuulunut palsta, joka on vasta 1932 liitetty Kaarinasta Tarvasjokeen: [7]. En tunne tämän historiaa yhtään lähemmin, mutta pitäjänhistorioissa tai maanmittauslähteissä ehkä voisi olla jotain. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 17.11 (EET)

Esim. Pohjois-Satakunnassa tuollaisia on paljon, mutta en ole tiennyt, että tällaisia on ollut Varsinais-Suomessakin. Noormarkussa on mm. Karkunkylä, joka on Karkun kirkonkylän entinen ulkopalsta, ja Sälttöön saari Merikarvialla on ollut maarekisterissä osa Ulvilan Saaren kartanoa.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 17.47 (EET)
Näitä on Suomi täynnä, erityisesti rintamailla. Aina joku on omistanut jonkun niityn (tms arvokkaan nautinnon), joka on seurakuntajaossa päätynyt toiseen pitäjään. Gopase+f (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 23.36 (EET)
Tuossa siis tulee myös harkittavaksi että pitäskö sen olla vaaleankeltaisella luokassa "ulkopuolisten kylien alueet". Nämähän ovat näin valtakunnallisessa systemaatiikassa vaikeita juuri siksi, että kokonaiskuvaa ei saa tarkaksi ilman joka detaljin tutkimista joka kunnassa, ja kun samat kylännimet toistuvat eri kunnissa, niin käytännössä koko aineisto on käytävä läpi. Tämänhän esim. Kotuksen nimistönhuoltajat juuri tekivät, kun laativat Lohjan kylälistaa viimeisimmän kuntaliitoksen jälkeen.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 07.58 (EET)
Pitäis olla keltaisella ja mietin värittäessäni, että voiko olla sama Vähä-Heikkilä kun Kaarinassa. Tuo kun ei ole naapurikunta. (Näitä on vähän vaikea arvailla, kun tämän artikkelin kyläluettelo on moneen kertaan todettu virheelliseksi ja puutteelliseksi.) Korjataan kun ehditään. Gopase+f (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 15.58 (EET)

Wikiaineisto?[muokkaa wikitekstiä]

Tuli muuten mieleen, että olisiko tämän artikkelin ensimmäinen, suoraan lähteeseen perustuva versio kelvollinen Wikiaineistoon, vai kelpaako wikiaineistoon vain lähteen suora kopio mutta ei poimimalla tehty lettelo? Toisaallahan (Käyttäjä:Gopase+f oli mukana keskustelussa) todettiin ongelma kun Wikiaineistoon oli viety jokin Kuka kukin oli tyyppinen hakuteos, mutta osoittautuikin, että sen tietoja oli muista lähteistä täydennetty ja korjailtu, mikä taas ei sopinut Wikiaineiston ajatukseen. Mutta miten siihen suhtautuisi tuo poiminta? Jos poimittu ei käy, niin silloin sitä ei tietenkään voi sinne tallentaa.

Nythän me olemme tässä täydentämässä ja korjailemassa tätä, mikä sopii wikipedia-artikkeliin, mutta miten on alkuperäisen version kanssa? --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 08.36 (EET)

Kunta-artikkelien kyläluettelot[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Tarvasjoki näkyi käytetyn kunta-artikkelin kyläluettelon lähteenä 1920-luvun Suomenmaata. Jos vain on pääsy 1970-luvun Suomenmaahan, niin se luultavasti olisi parempi lähtökohta. 1970-luvun Suomenmaan puutteena ovat henkikirjakylinä esiintyvät naapurikuntien kylien eksklaavit. 1920-luvun Suomenmaan puutteena taas on, että sieltä raakasti puuttuu osa kylistä ilmeisesti täysin satunnaisesti (joskus voi tosin olla myös aluemuutoksia), ja kirjoitusasuissa todennäköisesti on enemmän poikkeamia verrattuna nykyiseen. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.48 (EET)

Lisätään siis kunta-artikkeleihin ensin mekaanisesti kyläluettelot Suomenmaan uudemman painoksen mukaan. Pilkuilla erotetut nimet näyttävät paremmalta ratkaisulta kuin esimerkiksi Marttilan sivulla kokeiltu tapa. Kannattanee aloittaa entisistä kunnista ja kunnista, jotka eivät ole olleet liitoksissa mukana. Liitoskuntien tapauksessa kylät kannattaa jakaa entisen kunnan mukaan, jos vain mahdollista. Uuden painoksen mukaan ei ehkä saa ihan kaikkia entisiä kuntia mukaan. Puutteita voi korjata sitten, kun löytyy parempia lähteitä. Orimattilan sivulla oli jopa lisätty kylien numerotiedot mukaan. Ekslaaveja esiintyy mielestäni myös vanhemmassa painoksessa, mutta ei tule nyt esimerkkiä mieleen. Kirjoitusasujen eroavuus voi johtua siitä, että näille nimille ei ole tehty kielenhuoltoa toisin kuin kartassa mustalla painetuille nimille. Myös vuoden 2013 sijaintialueluettelossa näkyy edelleen vanhahtavia nimimuotoja. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.34 (EET)
Joskus voi olla tapauksia, että merkittäviä, runsaasti asukkaita sisältäviä osia jostain kylästä on jaettu kuntien kesken tai siirretty useammassa erässä eri kokoisissa palasissa jo varhain. Joskus nämä ovat erittäin vaikeita tutkia. Samoin joskus päätöstä jonkun kunnan alueesta on muutettu, ja yleinen tapaus taitaa olla sekin, että kun jostain muutoksesta (joko kappeliseurakunnan itsenäistyminen tai jonkun kylän siirto) on päätetty, niin päätös on voitu papiston palkkauksen takia vasta kun emäseurakunnan kirkkoherra vaihtuu, mihin tyypillisesti on voinut mennä kymmeniä vuosia. Mutta toisaalta vanhassa Suomenmaassa näyttää myös ilmeisesti vain vahingossa joskus puuttuvan yksittäisiä kyliä ilman mitään erityistä syytä.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.41 (EET)
Jälkimmäisestä painoksesta puuttuvat ainakin kaikki luovutetut kunnat sekä ennen toisen painoksen ensimmäistä osaa lakkautetut Kulosaari, Huopalahti, Oulunkylä, Haaga, Degerby, Kuusisto, Messukylä, Hämeenlinnan mlk, Pielisensuu, Seinäjoen mlk, Naantalin mlk ja Oulujoki. Ilmestymisaikana lakkautetuista ei ole eritelty kyliä näistä kunnista vanhan aluejaon mukaan:
  • Lappee
  • Lauritsala
  • Paavola
  • Paraisten mlk
  • Revonlahti
  • Saloinen
  • Simpele
  • Somerniemi
  • Sääminki
  • Uskela
  • Vanaja
  • Äänekosken mlk
Kaikista muista lakkautetuista kunnista löytyy joko oma artikkeli, tai tiedot on eritelty uuden kunnan yhteydessä joko omana tietolaatikkonaan tai kyläluettelossa on mainittu minkä entisen kunnan kylät ovat kyseessä. Kuitenkin joissakin kunnissa (esim. Raahe) kyläluettelo puuttuu kokonaan ja joissakin (esim. Pori) mainitaan myös Ahlaisten kylät, vaikka ensimmäisen osan ilmestymisen aikaan Ahlainen oli vielä itsenäinen kunta. Kaikki kylätiedot toisesta painoksesta voisi koota ensin keskitetysti sivulle Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo ja siirtää sieltä kunta-artikkeleihin. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 14.01 (EET)
Noissa tapauksissa vanha Suomenmaa auttaa tarkistamaan uutta, ja ehkä joltain osin muutenkin, ainakin muokkausapuna, so. auttaa esim. siinä mitä nimiä tai asioita pitäisi etsiä tms. Itse asiassa myös MMH:n uudistusten luyttelo on hyvä. Se löytyy: http://digi.narc.fi > hakupalvelu > Puunäkymä > Maanmittauslaitos > Uudistusarkisto > Uudistusten luettelot. Sieltä pystyy myös usein selvittämään kylämuutoksia ja niiden epäselvyyksiä. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 21.14 (EET)
Sivu Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo sisältää nyt toisen painoksen kylätiedot. Ulkopalstoja on niin paljon, että kylät olisi syytä eritellä niihin, joiden ydinalue sijaitsee kunnassa ja niihin jotka ovat ulkopalstoja. Tällöin pitäisi tietää milloin on kyse jonkin hyvin kaukana sijaitsevan kylän ulkopalstasta ja milloin on kyseessä toinen samanniminen kylä. Sellaisiakin kuntia voi olla, jotka ovat muodostuneet pelkistä ulkopalstoista. Jämsänkosken kylät taisi kaikki olla mainittu jo Jämsän kohdalla. Ruskon kohdalla Turun historiallisia kyliä on niin paljon, että ilman seulontaa ei käy ilmi, mitkä ovat Ruskon varsinaisia kyliä. Suomenmaan kirjoittajatkin totesivat kolmannen osan (v. 1970) alussa siihen tapaan, että henkikirjoihin perustuvat henkikirjakylät sisältävät paljon ulkopalstoja, joilla on vähän tekemistä sen kanssa mitä ihmisten käsitys kylistä vastaa. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 00.22 (EET)
Oikeastaan nämä on mahdollista saada eriteltyä vain kunta kerrallaan lähteistä läpikäymällä.
Esimerkit, joita tässä on viime päivinä käsitelty, osoittavat että tämä läpikäynti on mahdollista etenkin painettujen peruskarttojen ja KA:n MHA:n uudistusten luettelon avulla, mutta usein tarvitaan myös muita lähteitä, joiden saatavuus saattaa kuntakohtaisesti vaihdella. Tärkeimpiä muista lähteistä ovat pitäjänhistoriat, joita on monista kunnista, mutta ei kaikista (tai taso vaihtelee: jostain on oikeita historioita, joissa on sydtemaattisesti käsitelty asiat, joistain vain "historiikkeeja", joissa käsittely ei ole ehkä aina täysin systemaattista); KA:n MHA:n uudistukset (=maanmittausyoimitusten karttojen puhtaaksipiirretyt kopiot), jotka on tällä hetkellä saatu nettiin ent. Turun ja Porin läänistä, mutta muu suomi on kesken ja valmistuminen kestää oletettavasti vielä useita vuosia; sekä maakunnalliset rakennuskulttuurijulkaisut tai vastaavat (on esim. Varsinais-Suomessa useista kunnista muttei vielä aivan kaikista, muissa maakunnissa voivat olla eri muotoisia ja -sisältöisiä); sekä MML:n nykyiset kyläluettelot netissä; ja vielä nimien oikeinkirjoitukselle on lähteenä Alastarolla Ylistarossa (jonka sisältö lienee myös netissä, joku antoi siihen joskus jossain linkin, ja se linkki lienee syytä ettsiä ja lisätä projektisivulle!) ja uusimmat peruskartat, joiden nimet kotus on tarkastanut, mutta jossa ei ole kaikkien kylien nimiä. Tärkeitä lähteitä ovat lisäksi Suomen taloudellinen kartta, jota nyt on käytetty, mutta joka ei toistaiseksi liene netissä kokonaan (paitsi luovutettu Karjala, myös kirjoina), sekä MHH:n uusi pitäjänkartta 1:20 000 1920-40-luvuilta, jota myöskään ei vielä liene juuri netissä (paitsi luovutettu Karjala, myös kirjoina). Joskus tämä käsittely voi kuitenkin olla erittäin vaikeaa, esimerkkinä vaikkapa Urjalan ja Punkalaitumen raja, missä 1870-luvulle lääninraja ja oikeudenhoidollinen pitäjänraja vs. seurakuntien raja kulkivat eri paikoissa (tällaisia on muuallakin) ja laajoja alueita samoista kylistä kuului eri pitäjiin näillä eri kriteereillä ja aluesiirtoja tehtiin eri aikoina monniin otteisiin. Ja näitä on muitakin. Lisäksi eräs yleinen tyyppi ovat kaupunkien liitokset paloittain ympäröivistä maalaiskunnista (esim. juuri tuo Jämsä). Joistain kaupungeista (Turku Helsinki) tästä on artikkelit ja jopa paikkatieoaineistoja netissä tai julkaisruja karttoja (ainakin Turku), joistain ei, mutta kaupunkien historioissa luultavasti on tietoja ja usein karttokakin (esim. Pori, Valkeakoski). Myös näissä on kova tutkiminen ja aina ei ole sanottu, löytyykö kaikki tieto ilman arkistotutkimusta (käytännössä etenkin nuo pitäjänkartat). Ja näissä on siirretty juuri kylien palasia.
Ajatus, joka minulle tästä tulee, on että Suomen kyläluettelon rajoittaminen vain sotia edeltävään aikaan todennäköisesti oli hätiköity ratkaisu: esim. nämä viime päivinä systemaattisesti käsitellyt esimerkit osoittavat, että todellisuudessa luettelon pätkiminen ajallisesti keskeltä poikki vain hankaloittaa ja sekoittaa, ja samalla vaivalla yleensä aivan helposti pystyy käsittelemään ja olisi mielekästä ja käytännössä yhtä helppoa käsitellä koko höskä nykyaikaankin asti. Monen kunnan kohdalla jatkaminen nykyaikaan ei vaatisi kuin kosmeettisia muutoksia, ja joidenkin kuntien kohdalla jatkaminen nykyaikaan ehdittiin jo tehdäkin ennen tuota rajausta. Luovutettu alue tietysti jää pois ja aluejaot muuttuvat, ja tämä voi vaatia säätöä, mutta luultavasti nämä ovat ennakkosuunnittelulla ratkaistavissa. Kyläthän eivät ennen sotia ja sotien jälkeen eivätkä pääsääntöisesti muutenkaan paljoa muuttuneet kuin joskus. Kunnanrajat vain muuttuivat ja kuntia tuli lisää ja väheni, ja silloin pitää vain miettiä, miten tämä muutos hallitaan lähinnä uusien kuntien ja kuntaliitosten osalta ja jaottelussa käytettyjen ylemmän tason alueiden osalta. Tosin jaottelussa käytetyt ylemmän tason alueet voi harkita jätettäväksi poiskin, jos esim. muutosta vanhoista lääneistä maakuntiin ei pysty muuten hanskaamaan.
Eli mielestäni siis Nykyisen luettelon pystyisi tuon ja muiden lähteiden avulla tuosta viemään kunta kerrallaan nykyaikaan. Toki se on iso työ, ja voi kestää vuosia, ja kaikkien alueiden paikallistuntemusta ei ehkä ole heti käsillä, mutta viime päivien testiesimerkit osoittavat, että tämä on täysin mahdollista. --Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 06.58 (EET)
Yksi vaihtoehto on antaa tämän artikkelin olla ennallaan kuvaamassa 1920-luvun tilannetta. Nykyisen ohjauksen Luettelo Suomen kylistä tilalle voi siirtää projektisivun Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo, kun yllä sitä pidettiin parempana lähtökohtana. Uudemman painoksen kohdalla ei tule hankaluuksia ainakaan alueluovutuksista. Tiedot voisi ryhmitellä aakkosjärjestyksen sijaan maakunnittain ja kuntaliitosten kohdalla entiset kunnat nykyisen kunnan alle vaikka eritasoisilla otsikoilla. Uutta painosta käyttämällä menetetään tiedot kylien määrästä lääneittäin, mutta nytkään ei ole selvää onko kylien kokonaismääriä laskettaessa ulkopalstat laskettu omiksi kylikseen. Längelmäki on ongelma, koska se on jaettu kahteen maakuntaan. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 16.31 (EET)
Itse arvelen edelleen, että luultavasti olisi paljon pienempi vaiva olla rajoittamatta luetteloa ajallisesti, koska todellisuudessa itse kylissä on 1920- ja 1940-lukujen jälkeen tapahtunut hyvin vähän muutoksia, ja jos olisi kaksi tai useampia eri luetteloa eri ajoilta, niin niissä olisi pääasiassa vain sama toistettuna kahteen tai useampaan kertaan suurella lisävaivalla. Se missä on muutoksia, on läänijaon vaihtuminen maakuntajaoksi ja kuntien eroaminen toisistaan ja yhdistyminen uudestaan (mukaan lukien monien kylien siirrot vain osittain pienissä palasissa monessa erässä). Näistä lääni- tai maakuntajako oikeastaan ei ole välttämättä tarpeen lainkaan, mutta kuntajaon muutoksen käsittely voi vaikuttaa siihen, millainen käsittelytapa on mahdollinen, enkä ole sitä vielä ehtinyt miettiä. Mutta menisikö se esim. näin, että olisi vaikka Mellilä, jonka kohdalla todettaisiinb, että liitettiin Loimaaseen silloin ja silloin, ja Loimaan kohdalla todettaisiin, että siitä erotettiin Loimaa (kauppala) silloin ja silloin, ja sen nimeksi tuli Loimaan maalaiskunta, ja tämän jälkeen siihen kuuluivat seuraavat kylät. Ja sitten lisättäisiin Loimaa (kauppala), johon sen perustamisajankohtana (joskus Suomenmaan luettelon laatimisen jälkeen, koska tuossa on vain pelkkä loimaa) kuuluivat ne ja ne kylät. Ja sitten sekä Loimaan että Loimaan kunnan alla selostettaisiin, mitä kyliä ja milloin joko kokonaan tai osittain on myöhemmin siirretty kuntaan tai kunnasta pois. Ja sitten lisättäisiin vaikka metsämaan kohdalle tieto, että liitettiin silloin ja silloin Loimaaseen. Ja sitten lisättäisiin loimaan (maalais)kunnan alle tieto, milloin metsämaa liitettiin siihen ja mitkä kylät tällöin tulivat osaksi Loimaata ja milloin sen nimi muuttui maalaiskunnasta kunnaksi. Sitten varmaan lisättäisiin tieto, että Loimaan kunta litettiin silloin ja silloin Loimaaseen (välillä tehtiin ainakin yksi yhden kylän osan siirto Sieppalassa). Ja sitten lisättäisiin Loimaan kohdalle, milloin siihen liitettiin Loimaan maalaiskunta, jonka mukana tulivat seuraavat kylät. Ja siten lisättäisiin, milloin Loimaaseen liitettiin Mellilä ja Alastaro joiden mukana tulivat seuraavat kylät. Ja Mellilän ja Alastaron kohdalle, milloin ne liitettiin Loimaaseen. Näin tehtyyn luetteloon siis olisi mahdollista täyttää koko historia ja tehdä kaikki korjaukset ja täydennykset. Ja niin itse asiassa alun perin käsitinkin, että oli tarkoitus tehdä, koska jos olisi useampi luettelo, niin siinähän ei pysty hallitsemaaan ajallista muutosta ollenkaan, kun kahden ison luettelon välillä ei pysty hyppelemään, mutta tuossa sen sijaan muutokset näkisi suoraan. --Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 18.39 (EET)
Esim. Valkeakoskella tehtävä kyllä olisi todella vaativa, koska siellä tehtiin kunnasta kauppalaan postimerkin kokoisia mikrokuntaliitoksia muutamista lähikylistä ties monessako erässä ties moneenko kertaan, ja sitten kun kunta viimein liitettiin kaupunkiin, siireettiin palasia kylistä tai joitain kyliä kokonaan yhdistyneen Valkeakosken ja naapurikuntien välillä. Mutta tuolla sabluunalla ei tarvitsisi kuin luetella kaikki peräkkäin, ja se olisi siinä. --Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 18.51 (EET)
Sääksmäen pitäjä (nykyinen Valkeakoski) on yks kiinnostavista (ja samalla myös tyypillisistä) rajahistorioista. Tyypilliset tapahtuneet muutokset (vanhoihin pitäjän rajoihin): 1) Vesistö on muuttunut yhdistävästä tekijästä erottavaksi => 1a) Konho Akaasta Sääksmäkeen. 1b) Vastaavasti Raudunselän takana (2-3km leveä ja 20 km pitkä) kaistale siirretty Sääksmäestä Akaaseen. 1c) Tiihalan takametsät Kangasalasta Sääksmäkeen. 1d) Paino ja Myttylä Pälkäneestä Sääksmäkeen. 1e) Uskela ym Tyrvännöstä Sääksmäkeen. 1f) Lahistenlahkon siirto Sääksmäestä Kalvolaan. 2) Takametsiin syntynyt kylä keskelle vanhaa rajapistettä => 2a) Pyörönmaan siirto Lempäälästä Sääksmäkeen. 3) Tehdaspaikkakunnan (tms) erottaminen kauppalaksi => 3a) Valkeakosken perustaminen 4) Maalaiskunnan liitos kaupunkiin => 4a) Sääksmäen liitos Valkeakoskeen. Gopase+f (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 19.13 (EET)
Muokkasin artikkelin Tarvasjoki vanhaan Suomenmaahan perustuvaa kyläluetteloa nimistönhuoltokirjan, peruskartan ja uudistusten luettelon avulla. Lisäksi mainitsin huomattavat "ulkopuolisten kylien" palstat erikseen uudistusten luettelon perusteella. Tämä sama sabluuna sopinee myös uudempaan Suomenmaahan perustuvien luettelojen tarkentamiseen. Kunnasta toiseen siirretyt kylät selostin ainakin nyt osiossa historia, koska kunnan aluemuodostuksen huomattavat muutokset tuntuivat sopivan paremmin sinne. Joudun myös tarkentamaan aiempaa arviotani, ettei eksklaaveja kannata mainita: kun niitä kuitenkin esiintyy lähteissä, niin ne lienee hyvä selostaa, mutta erillään etteivät sekoitu kunnan varsinaisiin asutushistoriallisiin kyliin.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 21.08 (EET)

Kuntien väliset aluesiirrot[muokkaa wikitekstiä]

Tätä artikkelia muokattaessa tulee jatkuvasti vastaan tietoja kuntien välisistä aluesiirroista. Onko nyt mitään artikkelia, johon niitä on koottu tai koottaisiin? Muistelisin, että joku olisi ollut. Jos sellainen artikkeli olisi, niin tiedot kannattaisi koota samalla sinne. Esim. tuossa yllä nyt Tarvasjoki ja Lieto. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.53 (EET)

Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa, josta puuttuvat vuotta 1936 edeltävät tiedot ja vuoden 1977 jälkeiset tiedot. Alkupäässä vuoteen X asti muutokset koskevat seurakuntajakoa eikä kuntajakoa, joten liitosten vuosiluvut voivat vaihdella muissa lähteissä. Noissa on mukana luultavasti vain sellaiset liitokset, joissa siirretyllä alueella on ollut asukkaita. Esimerkiksi pienen palasen liitos Uukuniemestä Kiteeseen sotien jälkeen ei ole mukana, vaikka se kartoista näkyykin. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.14 (EET)

Kaupunkien karttapalvelut[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin että Turun kaupungin karttapalvelusta löytyvät historialliset kylät omana karttatasaonaan (rajat, lähelle zoomatessa myös nimi ja numero). En tiedä, liittyykö tämä vuoden alussa tapahtuneeseen kiinteistörajojen vapautumiseen. Kun näin on, niin voi tsekata ehkä muidenkin suurempien kaupunkien karttapalveluista, onko niihin myös lisätty tällaista tietoa. Lisäksi Turun karttapalvelussa on vanhaa ortoilmakuvaa 1970-luvulle asti. Helsingillä muistan, että on 1940-luvulle asti. Nämä kummatkin täydentävät hyvin MML:n vanhat painetut kartat -palvelua. Samalla herää kysymys, olisiko kiinteistötiedon vapautuminen mahdollisesti vaikuttanut myös kaupunginosatietoon. Tätä en ole ehtinyt tutkia.--Urjanhai (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 07.09 (EET)

Kyseessä on varmaan joku muu kuin MML:n aineisto. Kun vertaa Jäkärlän kohdalla Turun karttaa ja Karttapaikkaa, niin Ristimäen läheisyydessä Turun kartalla näkyy vain "448 Koskennurmen kylä". Karttapaikassa taas on 448 eli Koskennurmi, moottoritien eteläpuolella (0)87 eli Jäkärlä ja moottoritien rampin kohdalla 895 eli Maantiet. --Raksa123 (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 13.39 (EET)

Vanhan Suomenmaan kyläluettelon ongelmat[muokkaa wikitekstiä]

Luulen, että vanhan Suomenmaan kyläluettelot ovat lähteeksi lopulta liian virhealtis. Tieto näyttää olevan laadultaan epätasaista ja osittain puutteellista johtuen arvatenkjin tiedonkeruun joukkoistetusta luonteesta. Tällainen tieto soveltuu huonosti valtakunnallisen yleisesityksen rungoksi, vaikka virheet ja puutteet sinällään ovatkin vähäisiä.

Uudempi Suomenmaa 1960-70-luvuilta on lähteenä tarkempi, koska siinä tiedonkeruu on tehty ammattimaisesti yhdenmukaisista lähteistä ("henki,kirjakylät") ja tiedon laatu on siksi tasainen. Ongelmia ja korjausten tarpeita tuottaa tässä aineistossa kuitenkin eksklaavien runsaus. Esimerkiksi Kiikalan Säräjärvi on tässä aineistossa yksi Nummen kylistä isossajaossa syntyneen pienen ulkopalstan takia. Siksi tämäkin tieto vaatii työlään parsimisen, mutta työ on mielyttävämpää ja palkitsevampaa, kun seassa ei ole täysin olemattomia kyliä, joita informantit ovat muodostaneet ja määritelleet epäyhtenäisin kriteerein.

Kolmas vaihtoehto voisivat olla Maanmittauslaitoksen viimeisimmät kyläluettelot, joita on julkaistu netissä excel-taulukoina. Niissä taas ongelmana taitaa olla (tämä pitäisi kai tarkistaa) se, että taajamien alle jääneillä alueilla tontit eivät kai ole kiinteistörekisterissä kyliyttäin (vai miten tuo nyt meni?)

Lisäksi noin 1960-luvun loppupuolelle asti on lähteenä käytössä Kansallisarkiston digitaaliarkiston Maanmittaushallituksen uudistusarkiston uudistusten luettelo, jossa on tietoja kyliin kohdistuvista muutoksista.

Itse kyliin poikkileikkaukset ajankohdittain eivät itse asiassa toisi suuria muutoksia, vaan näiden muutosten määrä lienee keskimäärin luokkaa muutama kylä pitäjää kohti, joisssain enemmän, joissain taas ei muutoksia lainkaan.

Suuremmat muutokset luultavasti tulevat kuntamuutoksista. Näitä ovat toisaalta kokonaisten kuntien liitokset (ja alkuun erottamisetkin), ja toisaalta rajamuutokset, joissa vaihtelevasti siirretään joko kokonaisia kyliä tai osia kylistä kunnasta toiseen, ja usein vielä tipoittain pienimnä palasina eri aikoina. Eräs tyyppi näistä on kaupunkien laajeneminen ja esikaupunkiliitokset. Eräistä kunnista (ainakin Turku), näistä on lähteissä karttoja, ja joissain (esim. Turku) nämä kartat on viety kaupungin karttapalveluun. Joissain taas tieto on koottava lähteistä itse. Joskus edellleen karttoja, joissa on ao. tietoja, on netissä ja kirjallisuudessa, joissain on ehkä mentävä arkistoon (lähinnä sen takia että kaikki painetut ja julkaistut kartat ja kaikki arkistojen kartat eivät vielä ole netissä) tai yhdisteltävä tietoja itse kirjallisuudesta ja kartoista (joita joko on netissä tai ei ole). Eräs tyyppi taas ovat rajamuutokset syrjäkulmilla, kun kuntarajoja on muuteltu eri aikoina siirtämällä joko osia kylistä tai koko kyliä kunnasta toiseen (vertaa esim. Uusi-Kaskisto), ja jatkajana tälle oli 1900-luviun lopuussa pienten eksklaavien kattava liittäminen ympäröiviin kuntiin pääasiassa myös syrjäkulmilla. Lisäksi näitä syrjäkulmien rajamuutoksia on tehty koko ajan kuntaliitoksissa (esim. Livonsaari) tai uusia kuntia muodostettaessa (esim. Toijala).

Kuitenkin ratkaistava kysymys taitaa olla, voidaanko tätä muuttumista paremmin hallita tekemällä useita luetteloita eri ajallisilta poikkileikkauksilta vaiko yksi luettelo joka sisältää kaiken. - Tosin siinäkin varmaan on ongelmansa, ja näin ajatus vaatisi kehittelyä. Usean luettelon ongelma kuitenkin on, että toiston määrä nousee tarpeettoman suureksi. Joka tapauksessa se, missä tapahtuu ajassa muutoksia, eivät niinkään ole kylät (siinä määrin että se voisi vaatia useaa luetteloa eri ajankohdilta) vaan pikemminkin kuntajako. Silloin siis kysymys on lähinnä kuntajaon muutosten hallitsemisesta. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 10.53 (EET) .