Runni
Runni on kylä Iisalmessa Kiurujoen varrella, kaupungista runsaat 20 kilometriä Kiuruvedelle päin. Vuoden 1970 kuntaliitokseen asti Runni kuului Iisalmen maalaiskuntaan. Kylässä ja sen lähipiirissä sijaitsee n. 300 taloutta. Kylällä on oma koulu. Runnin kylä on omaleimainen: luonto ja varhaisen kylpylätoiminnan, laivaliikenteen ja rautatien historia ovat muokanneet siitä omaperäisen. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista ja museovirasto on listannut Runnin kylpylän ja Saarikosken kanavan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.[1]
Kylän nimi tulee ruotsin kielen lähdettä tarkoittavasta sanasta brunn. Runnin terveysvettä pulppuava lähde tuli tunnetuksi jo 1700-luvulla.
Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuopion piirilääkäri Emanuel Elfvenberg kulki virkamatkallaan 1770-luvulla pitkin Kiurujokea. Hän kohtasi paimenen, joka kaitsi lampaitaan. Elfvenberg kummasteli lampaiden sorkkia peittävää paksua ja punaisenruskeaa savikerrosta. Paimen kertoi lähettyvillä olevasta ehtymättömästä lähteestä, jonka vettä juodessaan lampaat likasivat itsensä.
Tarkemmin asiasta kyseltyään Elfvenberg sai kuulla, että lähteen vedellä oli suorastaan ihmeitä tekevä, parantava vaikutus. Eräs kalastajamökissä asuva vaimo oli kitunut pitkään sairaana, mutta juotuaan vettä hän oli parantunut kivuistaan ja vaivoistaan. Toinen tarina kertoi kuuromykästä, joka oli vettä juotuaan vaipunut pariksi vuorokaudeksi syvään uneen. Hänen herättyään kuulo ja puhekyky olivat palanneet.
Elfvenberg ilmoitti tiedot maan ylimmille lääkintäviranomaisille. Lähteen vesi tutkittiin ja sen havaittiin olevan poikkeuksellisen rautapitoista, tuolloisten arvioiden mukaan jopa parempaa kuin ulkomaiset kivennäis- ja terveysvedet.
Kylpylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runnin lähteen maine alkoi levitä ja sen luo virtasi kiinnostuneita kaikkialta kotimaasta ja ulkomailtakin. Henrik Gabriel Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin.
Kulkuyhteydet paikalle olivat aluksi huonot. Oli kuljettava korpiteitä ratsain tai jalkaisin tai soudettava vesiä pitkin. Silti siellä kävi vuosittain 300-400 vierasta. He olivat varustautuneet omin eväin ja yöpyivät läheisessä mökkipahasessa.[2]
Rakennetun juomamajan ja kylpylän myötä Runnista kehittyi vähitellen vilkas kylä. Kylpylärakennuksessa levähtivät erityisesti reumaattisista kivuista kärsivät vieraat. Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu 1904. Spa hotel Runnin Kartano- ja Kylpylähotelleissa on yhteensä 81 huonetta ja lähes 200 vuodepaikkaa. Suomen merkkihenkilöistä Runnilla on vieraillut muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kylpylä järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, esimerkiksi juhannusjuhlia.
Nykyisin Kylpylähotellin toiminnasta vastaa Spa Hotel Runni Oy. Kylpylähotelli on peruskorjattu 2015.
Runni-Instituutti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylpylän vieressä toimii luontaishoitojen koulutuskeskus Runni-Instituutti. Instituutissa koulutetaan sauna- ja kylpyosaajia kylvettäjäkoulutuksessa, lisäksi jäsenkorjaajia, vyöhyke-, aroma- ja shiatsuterapeutteja. Ammattiin johtavien koulutusten lisäksi järjestetään lyhytkursseja. Runni-Instituutti aloitti toimintansa 2005 hankkeena. Nykyisin instituutti on osa Villa Runni Oy:n toimintaa. Yrityksellä on myös Sohvin Puoti ja Hoitola Sohvi.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Saarikosken kanava
Kiurujokeen alkujaan 1906 valmistuneen Saarikosken kanavan restaurointi museokanavaksi valmistui vuonna 2002. Runnilta on yhteys Kiuruvedelle kanavan kautta veneväylänä. Kiurujoessa on ennen Runnia Nivan maantiesilta. Runnin sataman jälkeen ennen Saarikoskea on Runnin riippusilta.
Runnin retkisatama on Kiurujoessa kylpylän rannassa. Iisalmesta on Runnille matkaa venereittiä pitkin noin 20,2 kilometriä.
Runnin seisake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iisalmen ja Ylivieskan välisen rautatien ensimmäinen seisake on taajamajunien käyttämä Runnin seisake. Aikataulun mukaan matka Iisalmesta Runnille kestää 12 minuuttia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=932 Museovirasto - Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava
- ↑ Pesonen, Niilo: Piirilääkärinä Suomessa 1800-luvulla, s. 104-105. WSOY, 1990. ISBN 951-0-16283-3.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- E. Lampén. Ett par minne från en Runniresan. Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1904.
- Santeri Rissanen. ”Runnipa tuo, kun sitä juo, terveyden suo-!”. WSOY, Porvoo 1937.
- Hattula Markku, Seppälä Arto. Runni, Sata vuotta vettä ja väkeä. Lomayhtymä, Helsinki 2004
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runnin kylä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Runnin kylpylä/Runni-instituutti
- Runni, radium- ja rautapitoinen terveyslähde, Suomen Kuvalehti, 03.06.1922, nro 22, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen Betesda, Suomen Kuvalehti, 22.05.1926, nro 21, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Runnin kylpylaitoksen kokosivun ilmoitus, Helsingin Sanomat, 24.04.1938, nro 109, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomalainen "Betesdan lammikko". Iisalmen terveyslähde Runni Vapaussodan Invaliidien Liiton hoidossa, Ilta-Sanomat, 30.07.1938, nro 173, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Runnin koulu
- Kelikamera VT 27 Iisalmi, Runni (Arkistoitu – Internet Archive)
- Runnin rautatieseisake (Arkistoitu – Internet Archive)