Lasikangas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maalaismaisemaa Lasikankaalla kesällä 2017.
Pattijoki Hietalan takana.

Lasikangas eli Pattijoen Ylipää on maalaiskylä Raahen kaupungissa, entisen Pattijoen kunnan alueella. Kylän asukasmäärä on hieman yli 300 asukasta.[1] Kaupungin keskustasta Lasikankaalle on matkaa noin 15 kilometriä, Pattijoelta noin 10 kilometriä. Kylästä voidaan erotella seuraavat maantieteelliset alueet: Tuohinnonperä, Kastellinperä, Kallionperä sekä Pihlajakangas ja Jokiperä.

Kylän läpi virtaa Pattijoki sekä Ylipäässä Pattijokeen yhdistyvä Latvalammenoja. Opasteet kylälle ovat Ylipää-nimellä, mutta nykyisin alueesta käytetty vakiintunut nimi on Lasikangas.[2] Naapurikyliä ovat Kopsa, Mattilanperä ja Jokela.

Kylällä toimi oma koulu ja kirjasto vuoteen 2007 saakka.[3][4] Kylän viimeinen kauppa, yksityiskauppa Siermala, sulki ovensa vuonna 1997.[5]

Ylipään ja Jokelan väliselle Someronkankaan alueelle sekä Ylipään ja Kopsan väliselle Yhteisellekankaalle suunniteltiin 2010-luvulla laajoja tuulivoimapuistoja.[6] Julkisuudessa keskusteltiin muun muassa tuulivoimaloiden haitallisesta maisemavaikutuksesta historiallisesti merkittäviin kohteisiin, joista tärkeimpänä Pattijoen Kastelli.[7] [8] Tuulipuistot eivät toteutuneet, sillä Raahessa säädettiin asutuksen ja tuulivoima-alueiden väliseksi suojaetäisyydeksi kaksi kilometriä.[9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silverin vanha talo kylän keskustassa.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Syvänmaaksi kutsutulla kylällä alkoi aktiivinen talkootoiminta Maamiesseuran perustamisen jälkeen vuonna 1915. Tieverkkoa parannettiin ja järjestettiin erilaisia tapahtumia ja kilpailuja. Maamiesseura ylläpiti myös seurantalo Jukolaa sekä aktiivisella toiminnallaan edesautti osuuskaupan sivumyymälän avaamista kylälle.

Kaiken kaikkiaan kylällä on toiminut kolme eri kauppaa, ensimmäinen jo 1920-luvulla. Viimeinen kauppa postipalveluineen suljettiin vuonna 1997.

Ensimmäinen puhelinkeskus saatiin kylälle vuonna 1927. Puhelinkeskus toimi aluksi Pietilän talossa, josta se myöhemmin siirrettiin Jukolaan.

Maamiesseuran aktiivinen kylätoiminta hiipui vuosituhannen loppua kohden. Perustettiin uusi yhdistys, Lasikankaan kyläyhdistys, joka otti hoitaakseen Maamiesseuralle kuuluneita tehtäviä. Maamiesseuran toiminta lakkautettiin virallisesti vuonna 2007.

Jukola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän keskustassa sijaitsi aina vuodenvaihteeseen 2003 asti alueellisesti merkittävä seurain- ja nuorisotalo Jukola, jonka historia ulottui kauas menneisyyteen: 1900-luvun alkupuolelle. Jukola oli lähes vuosisadan ajan alueen kohtauspaikka, jossa järjestettiin aikanaan myös erilaisia iltamia; tansseja ja elokuvanäytelmiäkin.

Vuosituhannen loppua kohden Jukolan rooli muuttui enemmän kohti nuorisotaloa diskoineen ja nuorteniltoineen. Ennen liikuntasalin valmistumista Ylipään koulun liikuntatunnit ja joulu- sekä kevätjuhlat pidettiin Jukolassa.

Rakennuksessa toimi myös kioski kesän ajan vuonna 2001.

Maamiesseura lahjoitti rakennuksen silloiselle Pattijoen kunnalle 1980-luvun loppupuolella. 2000-luvulle tultaessa rakennus oli päässyt ränsistymään ja olisi kaivannut remonttia. Jukolaa tarjottiin nyt Lasikankaan kyläyhdistykselle, joka ei ottanut rakennusta vastuulleen kustannussyistä. Pian tämän jälkeen rakennukseen suoritettiin kosteus- ja homevauriotutkimuksia ja se asetettiin käyttökieltoon mikrobilöydösten vuoksi.

Rakennus myytiin kyläläisten suuresta vastustuksesta huolimatta ja se poltettiin vuodenvaihteessa 2003, jolloin yksi merkittävimmistä aikakausista maalaiskylän historiassa paloi savuna ilmaan.

Ylipään koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipään koulun opetustoiminta päättyi kevätlukukauden myötä 2007.

Ylipään koululla oli vaiherikas historia; koulu aloitti toimintansa 1900-luvun taitteessa Silverin emännältä vuokratuissa tiloissa, mutta jo vuonna 1905 kuntakokous lakkautti koulun oppilasmäärän vähyyden vuoksi. Eri kylät “taistelivat” uuden kansakoulun sijaintipaikasta ja vuonna 1924 koulu aloittikin jälleen toimintansa Korkian talosta vuokratuissa tiloissa, tosin supistettuna kansakouluna.[10]

Oman koulurakennuksen valmistuminen vei vuosia. Hanketta viivästyttivät etenkin sotavuodet ja pula-ajat. Vuonna 1948 Ylipäähän saatiin oma täydellinen kansakoulurakennus, joka kuitenkin paloi heti seuraavan vuoden kesällä. Vakuutus kattoi vahingot ja niin tontille kohosikin uusi, tilavampi koulurakennus.[10]

Tiloissa toimi normaalin koulutyöskentelyn ohella kunnan kirjaston Ylipään sivutoimipiste. 1994 koulun yhteyteen valmistui talkoovoimin liikuntahalli kerhotiloineen. Pattijoen kunta varasi hallin materiaalikustannuksiin 558 000 markkaa ja lupautui kustantamaan liittymismaksut ja vesi- ja viemäröintikustannukset.[11] Näihin kustannuksiin ei sisältynyt puutavara, joka hankittiin lahjoituksina kyläläisten omista metsistä.[11] Rakennustöiden ohella myös muun muassa hallin suunnittelutyö tehtiin talkoilla.[11]

Kyläläisten talkoovoimin rakentama liikuntahalli valmistui 1994.

Ylipään koulun ja kirjaston tarina päättyi vuonna 2007. Pattijoen ja Raahen yhdistymissopimuksessa kirjattiin, että kyläkoulut säilyvät uudessa kunnassa niin kauan kuin koulussa esikoululaiset mukaan lukien on vähintään 20 oppilasta. Jo silloin oli ennustettavissa, että Ylipään koululla ei ole kovin montaa vuotta elinaikaa.[12]

Ylipään entisen koulualueen oppilaat kuljetetaan nykyisin Mattilanperälle Tikkalan koululle.

Ylipään koululla toimi koulun sulkemisen jälkeen kaksi pienyritystä, joiden toiminta kuitenkin siirtyi toisaalle Raahen kaupungin myydessä Ylipään koulurakennuksen liminka- ja siikajokilaisille yrittäjille, jotka avasivat koulun tiloihin remontin jälkeen lastensuojeluyksikön. Yksikköä on kaavailtu maksimissaan 14 lapselle, jotka ovat ikähaarukaltaan 7-18 vuotta. Kaupunginhallitus hyväksyi noin 70 000 euron arvoisen tarjouksen kesäkuun 2009 kokouksessaan eikä nikotellut kyläläisten salaisiksi moittimia kauppoja. [13]. Kauppaan ei kuulunut itse tontti eikä liikuntahalli, johon tulevat yrittäjät kuitenkin ilmaisivat myös kiinnostuksensa. Kyläläisten käyttöoikeus liikuntahalliin oli katkolla vuoden 2010 lopussa [13], mutta Raahen kaupungin tekninen lautakunta päätti jatkaa asukkaiden ilmaista käyttöoikeutta kymmenellä vuodella vuoteen 2020 asti.[14]

Vielä aiemmin mm. sanomalehti Raahen Seutu arvioi pääkirjoituksessaan, että Ylipään koulu olisi saatettu joutua ottamaan uudestaan opetuskäyttöön, mikäli Laivakankaalle avattava kultakaivos olisi tuonut alueelle lisää lapsiperheitä.[15] Tikkalan kouluun oppilaita ei mahdu enempää ja Kopsan koulu myytiin jo aiemmin.

Palvelut ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laavu pururadalla.

Kylätoiminta ja erilaiset aktiviteetit keskittyvät lähinnä liikuntahallille, jossa mm. aktiivisia liikuntaryhmiä ja seurakunnan järjestämiä kerhoja. Toimivia ryhmiä ovat esimerkiksi lentopallon harrastajat, sählykerholaiset sekä sulkapallon harrastajat. Vuorojen varaaminen liikuntahalliin on mahdollista kaikille; niin yksityishenkilöille kuin yhdistyksille koko Raahen kaupungin alueelta.

Koulun pihapiirissä sijaitseva jääkiekkokaukalo sekä valaistu pururata antavat mahdollisuuden talviurheilulajien harrastamiseen.

Lisäksi kyläyhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Esimerkiksi Pattijoki-päivien iltajuhla vuonna 2004 keräsi noin 200 osanottajaa. Toukokuussa 2010 puolestaan Pattijoen kotiseutuyhdistys ja Ylipään kyläkirjatoimikunta järjestivät Korkian kävely -nimisen opastetun luontokävelyn, jossa tutustuttiin kylän historiaan; mm. joen varren vanhoihin myllyn paikkoihin.[16]

Kyläkirja Maailman kaunein kylä Pattijoen Ylipään historiasta valmistui 2012. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 3. elokuuta 2012 Ylipään liikuntahallilla.[17]

Kastellin jätinkirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pattijoen Kastelli

Myös Kastellin linnanraunioiksi kutsuttu kivimuodostelma Lasikankaan Kastellinperällä on suurin Pohjanmaalla tavatuista ns. jättiläisten linnoista ja kirkoista. Linnakangas -nimisellä harjanteella sijaitseva muinaisjäännös on keskimäärin parinkymmenen senttimetrin kokoisista luonnonkivistä ladottu suorakaiteen muotoinen kehämuuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Asukasrakenne muuttujina Postinumeroalue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 13.11.2021. [vanhentunut linkki]
  2. Kallio Vappu: Maailman kaunein kylä, s. 40-41. Pattijoen Kotiseutuyhdistys, 2012.
  3. Kallio Vappu: Maailman kaunein kylä, s. 427. Pattijoen Kotiseutuyhdistys, 2012.
  4. Kallio Vappu: Maailman kaunein kylä, s. 312. Pattijoen Kotiseutuyhdistys, 2012.
  5. Kallio Vappu: Maailman kaunein kylä, s. 516. Pattijoen kotiseutuyhdistys, 2012.
  6. Lasikankaan Kyläyhdistyksen tiedote tuulivoimasta, heinäkuu 2013
  7. Myllykoski, Timo: Raahen isoin jätinkirkko uhkaa jäädä tuulivoimapuiston varjoon Kaleva. Viitattu 24.7.2013.
  8. Kallio, Vappu: Tuulivoima uhkaa Raahen Stonehengeä Raahen Seutu. Arkistoitu 17.6.2013. Viitattu 24.7.2013.
  9. Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry » Tietopankki tvky.info. Viitattu 13.11.2021.
  10. a b Kotiseutumme Raahe, Pattijoki, Vihanti 2001-2002. Botnia-foto Oy.
  11. a b c Kallio Vappu: Maailman kaunein kylä, s. 604-605. Pattijoen kotiseutuyhdistys, 2012.
  12. Kallio Vappu: Maailman kaunein kylä, s. 427. Pattijoen kotiseutuyhdistys, 2012.
  13. a b Tuikkala, Kristiina: Ylipään koululle uusi omistaja. Raahen Seutu, 24.6.2009, 91. vsk, nro 122, s. 1. Suomen paikallissanomat.
  14. Kallio, Vappu: Ylipääläisten nautintaoikeus jatkuu 10 vuotta. Raahen Seutu, 27.10.2010, 92. vsk, nro 101, s. 1. Suomen paikallissanomat.
  15. Pääkirjoitus: Raahen Seutu, 31.3.2008, 90. vsk, s. 2. Suomen paikallissanomat.
  16. Kallio, Vappu: Pattijokivarsi käynnin väärti. Raahen Seutu, 20.5.2010, 91. vsk, nro 96, s. 15. Suomen paikallissanomat.
  17. Pattijoen Ylipään kyläkirja syntyi rakkaudesta omaan kylään (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]