Nautsi
Nautsi (koltansaameksi Njau´čč) oli Suomeen vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan läntisin kylä Neuvostoliitolle sodan jälkeen luovutetulla alueella. Se sijaitsi Petsamon länsiosassa Paatsjokeen laskevan Nautsijoen varrella lähellä Norjan ja Inarin rajoja, ja kylän kautta kulki Jäämerentie. Nautsin naapurikyliä olivat Petsamon puolella pohjoisessa Höyhenjärvi ja idässä Suonikylä ja lännessä Inarin puolella Paatsjoki. Pohjoisessa Nautsi rajoittui Norjaan, sillä valtakunnan raja kulki Paatsjoessa. Valtioneuvoston vuonna 1930 vahvistaman Petsamon uuden kyläjaon mukaan Nautsi tuli kuulumaan Höyhenjärven kyläkuntaan.[1][2].
Inarijärven ja Jäämeren välillä on aikoinaan kuljettu Paatsjokea pitkin. Vuonna 1916 Tie- ja vesirakennusten ylihallitus alkoi rakentaa vesireitin varrelle maantietä Ivalosta Paatsjoen laaksoon. Venäjän vallankumous ja Suomen sisällissota keskeyttivät tietyömaan, mutta reitin varrelle ehdittiin rakentaa hirsirakenteiset kestikievarit eli majatalot talousrakennuksineen arkkitehti Thure Hellströmin laatimilla tyyppipiirustuksilla. Yksi majataloista sijaitsi Nautsissa. Petsamon tultua liitetyksi Suomeen maantien rakentamista jatkettiin 1920-luvun alussa, ja tie nimettiin Jäämerentieksi.[3]
Petsamon ensimmäisessä koulupiirijaossa vuonna 1921 Nautsi kuului Salmijärven koulupiiriin. Vuonna 1932 aloitti toimintansa Höyhenjärven koulupiiri, johon Nautsikin kuului.[4]
Talvisodassa Neuvostorykmentti valtasi Nautsin Petsamoa puolustaneelta osasto Pennaselta 7.3.1940. Neuvostoliiton sotatiedotuksessa mainittiin ”Nautsin kaupungin” tulleen valloitetuksi.[5] Todellisuudessa Nautsissa oli vain kestikievari ja muutama talo.[6] Talvisodan viimeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940 neuvostoliittolainen pommikone joutui tekemään pakkolaskun Nautsiin. Lentäjä räjäytti koneen ennen kuin suomalaiset ehtivät paikalle.[7]
Nykyisin kylä on asumaton ja lähin asutuskeskus on Rajakoski, jonne erkanee tie entiseltä Jäämerentieltä suunnilleen Nautsin kohdalta.[8] Kylän alue kuuluu nykyisin Petsamon piirin Nikelin kuntaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125-126. (Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944) Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7
- ↑ Petsamon kartta. Maanmittauslaitos, 1943.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 105–107. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
- ↑ Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381 & 397. (Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944) Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7
- ↑ Talvisota 1939-1940, Talvisodan 99. päivä, 7.3.1940 (Sähkeitä talvisodan jokaiselta päivältä) 1999. Pääesikunnan tiedotusosasto. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 31.10.2009.
- ↑ Ensio Siilasvuo (toim.): Talvisota-kronikka, s. 167. Jyväskylä: Gummerus, 1989.
- ↑ Talvisota-kronikka, s. 179.
- ↑ Kuolan niemimaan topografinen kartta 1:200 000. 8 Svetlyi. Kartan verkkoversio (viitattu 30.10.2009) (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sää [1]