Otava (Mikkeli)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otava
Kaupunki Mikkeli
Kaupunginosa nro 36

Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut 2 000 asukkaan kaupunginosa ja taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen. Se on Mikkelin 36. kaupunginosa. Aikaisemmin alue tunnettiin Liukkolana, ja se oli yksi Mikkelin maalaiskunnan suurimmista kylistä ja sen toiseksi suurin taajama Rantakylän jälkeen. Otava liittyi Mikkeliin osana maalaiskunnan liitosta 2001.

Otavan läpi kulkee Helsingin ja Mikkelin välinen valtatie 5. Otavassa on kohtalaisen laajat julkiset ja yksityiset palvelut.

Liikenneväylien lisäksi Otavan elämää ovat jo sadan vuoden ajan leimanneet kaksi suurehkoa oppilaitosta, Otavan koulutila ja Otavan Opisto.

Etelä-Savon ammattiopistoon kuulunut Otavan koulutila lopetti toimintansa vuoden 2014 lopussa. Vanhan koulutilan maataloustuotanto on vuokrattu yksityiselle viljelijälle alkaen 1.1.2015.

Otavan Opisto on nykyään Mikkelin kaupungin omistuksessa oleva kansanopisto. Opisto siirtyi Otavaan Joroisista vuonna 1901, jolloin sille valmistui oma talo.

Otavan suurin teollisuuslaitos on nykyään heinolalaisen Versowood Oy:n omistama saha. Ensimmäinen saha Otavaan perustettiin 1891. Tämä Otavan Koivusaha Oy oli norjalaisessa omistuksessa, ja se sijaitsi hieman eri paikassa kuin nykyinen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otavan kehittymiselle keskeinen tekijä oli Savon radan valmistuminen 1889. Otavan asemalta rakennettiin pistoraide parin kilometrin päähän Puulan rantaan 1890-luvulla. Otavan sataman asemarakennus on edelleen olemassa. Satamasta kuljetettiin Savon radalle lähinnä puutavaraa. Puulan rannoille perustettiin useita sahoja, kun rautatieyhteys teki tuotteiden kuljettamisen kannattavaksi.

Ensimmäiset höyrylaivat tulivat Puulalle 1890-luvulla. Ne kuljettivat lähinnä puuta. Kangasniemen ja Otavan välinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891 höyrylaiva "Puulalla". Otavan satamasta oli junayhteys Otavan asemalle ja sieltä edelleen Mikkelin tai Kouvolan suuntaan.

Vuoden 1918 sisällissodan aikana Otava kuten koko Mikkelin maalaiskunta oli syvällä valkoisten alueella. Maaliskuun 25. päivänä 1918 valkoiset teloittivat Otavassa Puulan lahdella kymmenen punaiseksi luettua otavalaista muodollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Tapahtuma oli ilmeisesti suurin ns. valkoisen terrorin ilmentymä koko Etelä-Savossa. Teloitetut miehet eivät tiettävästi osallistuneet aseellisesti sotaan.

Talvi- ja jatkosodan aikana Otavassa asui Mikkelin päämajassa työskenteleviä korkeita upseereita. Talvisodan aikana muun muassa marsalkka Mannerheim oli majoittuneena Otavan opistolle 5.1.1940–5.3.1940.

Sotien aikana useat päämajan osat toimivat Otavassa. Talvisodan aikana Otavaa pommitettiin kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut ja aineellisetkin vauriot jäivät vähäisiksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulkomailla Otavassa – Perinnekirja: Otava-seura ry 2006.
  • Myyryläinen Heikki: Juuret syvällä, siivet korkealla – Otavan opisto 110 vuotta, Otavan opisto 2002.
  • Mikkelin maalaiskunnan kirja: Vihola Teppo (toim.), Gummerus 1992.