Parppeinvaara
Parppeinvaaran Runokylä on karjalaisia perinteitä ja kalevalaista kulttuuria esittelevä runokylä Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa. Vaara sai nimensä siellä 1800-luvulla eläneen tunnetun kanteleensoittajan ja runonlaulajan, talonpoika Jaakko Parppein mukaan. Elias Lönnrot matkaili alueella vuosina 1828 ja 1838, jolloin hän myös keräsi runoja ja lauluja tunnetuilta karjalaisen kertomarunouden mestareilta. Runokylään rakennetut ja osittain muualta siirretyt perinnerakennukset edustavat eri aikakausia.
Parppeinvaaran runokylässä, karjalaisen kulttuurin laulumailla, karjalainen kulttuuri esittäytyy parhaimmillaan. Siellä järjestetään erilaista ohjelmaa, kuten runonlaulua ja kantelemusiikkia sekä tarjotaan karjalaista perinneruokaa. Parppeinvaaralla voi tutustua karjalaiseen käsityöhön ja ilomantsilaiseen luontoon ja eläimiin. Ortodoksisessa tsasounassa järjestetään ortodoksisia jumalanpalveluksia. Suomen sotahistoriaan voi tutustua rajakenraali Raappanan sodanaikaisessa komentorakennuksessa. Runokylä on avoinna kesäaikaan.
Runokylän nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runonlaulajan pirtti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokylän tunnetuin nähtävyys on Runonlaulajan pirtti. Siellä esitellään karjalaista elämäntyyliä ja soitetaan kantelemusiikkia. Talossa olevassa näyttelytilassa järjestetään teemaan sopivia näyttelyjä. Runonlaulajan pirtti on ensimmäinen Suomessa sotien jälkeen rakennettu karjalaisen rakennustyylin muistomerkki ja myös ensimmäinen Parppeinvaaralle pystytetty perinnerakennus. Rakennus valmistui 1964 ja sen suunnitteli arkkitehti Aulis Kalma. Vuonna 2004 vietettiin pirtin 40-vuotisjuhlaa.
Luontopirtti Mesikkä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luontopirtti esittelee pohjoiskarjalaista luontoa ja eläimistöä erityispiirteineen sekä paikallisia eräperinteitä. Näyttelyn perusrungon muodostaa ilomantsilaisen metsästäjän ja opettajan Heimo Rautavan laaja täytettyjen eläinten kokoelma. Luontopirtti on nimetty kenraalimajuri Raappanan sodanaikaisen lemmikkikarhu Mesikän mukaan. Siellä toimii myös runokylän museokauppa Parppeinpuoti, jossa on myytävänä muun muassa Kalevala-aiheisia tuotteita.
Matelin ja Korhosen museoaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokylässä on esillä Mateli Kuivalattaren syntymäkodin kaksiosainen aitta, jonka portailla tämä ilomantsilainen runonlaulaja lauloi Elias Lönnrotille runojaan vuonna 1838. Lönnrot kokosi runot Kantelettareen. Aitta siirrettiin Koitereen rannalta Parppeinvaaralle 1970-luvulla, ja nyt siinä kerrotaan Mateli Kuivattaren elämästä ja runoudesta. Korhosen aitat ovat 1990-luvulla Hattuvaarasta siirrettyjä museoaittoja, jotka edustavat itäsuomalaista rakennusperinnettä lautakattoineen ja hirsisalvoksineen.
Kaikkien Pyhien Tsasouna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortodoksinen Kaikkien Pyhien Tsasouna vihittiin käyttöön Parppeinvaaralla vuonna 1980, jonne se rakennettiin Larin Paraske -elokuvan kuvauksia varten. Paikalliset ikonimaalarit ovat maalanneet tsasounan ikonit ja Ilomantsin ortodoksinen seurakunta käyttää sitä tilaisuuksissaan. Tsasounan esikuvana pidettiin luovutetulle alueelle jäänyttä Korpiselän Tolvajärven tsasounaa.
Rajakenraalin maja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rajakenraalin maja toimi jatkosodan vuosina 1941-44 Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Erkki Raappanan majoitus- ja komentopaikkana Rukajärven rintamalla Itä-Karjalassa. Raappana sai majan 50-vuotislahjaksi divisioonaltaan, ja sen rakentamisesta vastasivat hänen komentamansa 14. Divisioonan alaisen pioneeripataljoona 24 ammattimiehet. Erkki Raappana kutsui itse hirsikämppäänsä Rukapirtiksi. Sodan loputtua maja siirrettiin Suomeen, jossa se toimi vuosien ajan metsästysmajana. Vuodesta 1984 maja on ollut Parppeinvaaralla sotahistoriallisena nähtävyyskohteena, joka esittelee Raappanan henkilöhistoriaa monipuolisen alkuperäisesineistön avulla.
Ravintola Parppeinpirtti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Parppeinpirtti on runokylässä suuressa karjalaistyylisessä hirsitalossa toimiva ravintola, joka tarjoaa itäsuomalaista, erityisesti karjalaista perinneruokaa, kuten karjalanpaistia, karjalanpiirakoita ja vatruskoita.
Runonlaulajapatsas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalevalaan laulaneiden ilomantsilaisten runonlaulajien muistomerkki, Runonlaulajapatsas, sijoitettiin vuonna 2011 Parppeinvaaralle.