Porovaara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Porovaara oli kylä Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan itäsosassa. Kylä sijaitsi Petsamonvuonon itärannalla Kaakkurin kylän pohjoispuolella. Porovaaraa vastapäätä vuonon länsirannalla oli Trifonan kylä. Virallisesti Porovaara tuli kuulumaan valtioneuvoston vuonna 1930 hyväksymän Petsamon kyläjaon mukaan Vuonokylän kyläkuntaan.[1] Nykyisin Porovaara on asumaton ja sen alue kuuluu Petsamon piirin Petsamon kaupunkikuntaan.

Porovaarassa ei ollut omaa koulua, vaan se kuului Petsamon ensimmäisestä koulupiirijaosta vuodelta 1921 lähtien kirkonkylän eli Parkkinan koulupiiriin.[2] Porovaaralle ja Kaakkurille suunniteltiin yhteistä koulua 1920- ja 1930-luvuilla, mutta tämä ei toteutunut.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Porovaaran asukkaista oli karjalaisia. Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan kylän 74 asukkaasta oli karjalaisia 56, suomalaisia 14 ja venäläisiä neljä.[1] Porovaaran karjalainen asutus oli syntynyt 1870-luvulla, kun Vienan Karjalan Uhtuan, Vuokkiniemen ja Oulangan kunnista muutti väestöä nälkävuosia pakoon Petsamonvuonon rannoille.[3]

Asukasluvun kehitys:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125–126. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  2. a b Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381 & 385. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  3. Alavuotunki Jouni: Petsamon historia yhteisalueen jaosta ensimmäiseen maailmansotaan, s. 43. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  4. a b c d Onnela 1999, s. 107–108