Levonperä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Levonperä on Reisjärven kylä, joka sijaitsee Reisjärven ja Haapajärven rajalla, yhdystien 7623 varrella. Varsinaisen Levonperän kylän lisäksi kyläkokonaisuuteen lasketaan kuuluvaksi myös Järvikylän, Pekkaperän, Niininevan ja Tuomiperän asutukset.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin pääosin viljelysmaana olevan alueen paikalla oli ennen vuotta 1865 matala ja kalaisa Kalajanjärvi, joka kuivatettiin. Alueelta on tehty jonkin verran kivikautisia löytöjä ja alueella on arveltu liikkuneen metsästäjiä ja kalastajia. Alueella on arveltu asuneen myös lappalaisia. Kalajanjärven itäreunalla oleva yli 8 metriä korkea Kalaskivi on ollut kulkijoille maamerkki ja mahdollinen kohtauspaikka.[2]

Ensimmäiset vakituiset paikalleen asettuneet asukkaat olivat savolaisia uudisasukkaita, kaskenpolttajia, jotka olivat lähteneet liikkeelle Kustaa Vaasan asetusten rohkaisemana 1550-luvulla. Alueen asukasmäärä pysyi kuitenkin pienenä 1700-luvun lopulle asti. Tärkeitä elinkeinoja olivat kaskiviljely, pienimuotoinen karjanhoito, metsästys, kalastus ja tervanpoltto. Eläinten nahat ja terva olivat tärkeimpiä kauppatavaroita.[2]

Alueen maisema muuttui olennaisesti 12. lokakuuta 1865, jolloin järven kuivatukseen tähdänneen Niinikosken kaivuutyömaan pato aukaistiin ja järvi alkoi juosta tyhjäksi. Järven pohjasta muodostui aluksi niittyä, josta kuivatusalueen osakkaat hankkivat karjalle heinää ja kortetta.[2] 1860-luvun lopussa niittyä oli syntynyt 2 500 ha. Aluksi kuivatus jäi kuitenkin vajaaksi ja kertomusten perusteella jopa heinäntekoaikoina niityllä saattoi olla vettä ja rapaa puolisääreen tai jopa polveen saakka. Toisaalta tulvavesien nousut ja laskut lannoittivat niittyä pitäen sen tuotannon suhteellisen runsaana.[3] Järvikuiviolla voitiin liikkua hevosilla vasta pitkän ajan kuluttua. Koneellisesti kaivetut laskuojat alensivat pohjaveden pintaa tarpeeksi alas vasta 1950-luvulla, jotta varsinainen maanviljely saatettiin aloittaa. Erityisesti sodista kotiutuneet miehet perustivat alueelle uudistiloja ja asukasluku alkoi kasvaa. Väkiluku kasvoi 1970-luvulle saakka, jolloin muuttoliike Etelä-Suomeen ja Ruotsiin jälleen käänsi kehityksen laskusuuntaiseksi. Nykyisin alueen maanviljelytoiminta on pitkälti koneistettua ja aktiivista.[2]

Levonperän kansakoulu perustettiin 1925 ja se kärsi tilanahtautta aina 1960-luvulle saakka, jolloin Levonperän koulupiiri lakkautettiin (1966). Vuonna 1966–67 Levonperän koulun oppilaat siirtyivät vuonna 1938 aloittaneeseen Hakasaaren ja vuonna 1951 aloittaneeseen Järvelän (Järvikylän) kouluihin.[4] Home- ja kosteusvaurioita kärsinyt Hakasaaren ala-aste lakkautettiin lukuvuoden 2001–2002 alussa[5][6] ja Järvelän ala-aste lakkautettiin 2008[7].

Yhdistys- ja yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylällä toimivat yhdistykset Kalajanjoen Maaseutuseura ja Levonperän Maamiesseura hankkivat Järvelän koulun Reisjärven kunnalta kyläläisten käyttöön ja ylläpitävät entistä koulurakennusta kylätalona. Taloa käytetään kyläläisten harrastustoimintaan, yhteisiin tilaisuuksiin, juhliin ja kokouksiin, ja taloa myös vuokrataan yksityistilaisuuksia varten.[7] Monet kylällä aiemmin toimineet yhdistykset (Levonperä-Järvelän Maa- ja kotitalousnaiset, Levonperän Maamiesseura ja Levonperän Kyläyhdistys) yhdistivät voimansa ja perustivat uuden yhdistyksen nimeltä Kalajanjoen Maaseutuseura 12. tammikuuta 2011. Yhdistyksen alla toimivat omat nais-, nuoriso- sekä MC-Puraperä-jaostot. Kylällä toimii myös Kalajanjoen Metsästysseura.[8]

Pääosin maataloudesta elantonsa hankkivien asukkaiden lisäksi kylällä toimii kolme pienyritystä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiina Luoma, Erkki Koskela: Reisjärven Levonperän kylä http://www.ppkylat.fi. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry. Arkistoitu 6.4.2015. Viitattu 2.2.2013.
  2. a b c d Historia http://www.ppkylat.fi. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.2.2013.
  3. Teppo Vihola: Reisjärven maatalous, s. 167–204. (toim.) Juha Maijala, Reisjärven kirja; JYY:n kotiseutusarja N:o 26. Jyväskylä/Reisjärvi: Reisjärven kunta, 1987. ISBN 951-99843-2-1.
  4. Juhani Tilli: Koulutus ja muu sivistystoiminta, s. 481-512. (toim.) Juha Maijala, Reisjärven kirja; JYY:n kotiseutusarja N:o 26. Jyväskylä/Reisjärvi: Reisjärven kunta, 1987. ISBN 951-99843-2-1.
  5. Kunnalliskertomus (pdf) 2001. Reisjärvi: Reisjärven kunta. Arkistoitu 12.11.2004. Viitattu 2.2.2013.
  6. Tuija Paakki: Koulut alkavat Oulun läänissä viikolla 33 Kaleva. 19.6.2001. Oulu. Viitattu 2.2.2013.
  7. a b Järvelän kylätalo http://www.ppkylat.fi. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.2.2013.
  8. Yhdistykset http://www.ppkylat.fi. 2013. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.2.2013.
  9. Yritykset http://www.ppkylat.fi. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry. Arkistoitu 27.2.2008. Viitattu 2.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]