Heinijärvi (Liminka)
Heinijärvi on Limingan kunnassa sijaitseva noin 80 asukkaan kylä.[1] Kylä sijaitsee kantatien 86 varrella noin 15 kilometrin päässä Limingan keskustaajamasta Paavolan suuntaan. Heinijärven alueeseen luokitellaan Heinijärven lisäksi myös Kiiskilänkylän ja Hirvinevan kylät.[1] Kiiskilänkylästä on matkaa 15 kilometriä, ja Hirvinevan kylästä 20 kilometriä Limingan keskustaajamaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän historia voidaan ulottaa yli 4 500 vuoden taakse, jolloin kylän korkeimmat harjanteet olivat saaria, joista on tehty sittemmin arkeologisia löytöjä. Vakituinen asutus syntyi Heinijärvelle 1500-luvun loppupuolella, kun Matti Laurinpoika Hyry asettui uudisasukkaaksi Nuoluanjärven rannalle. Kylällä on ollut useita järviä ja lampia, joista huomattavimmat ovat Heinijärvi, Nuolua ja Rosinjärvi. Nämä järvet saivat rannoilleen asutuksen viimeistään 1600-luvun kuluessa, jolloin perustettiin vanhat kantatilat Hyry-Kylmänen, Hyry-Koukkari, Hyry-Heikkinen, Mononen ja Rosi.[2]
1600-luvun alussa Kiiskilänkylän ensimmäinen asukas Heikki Erkinpoika Kiiskinen perusti uudistilan Lautuanjärven rannalle. 1660-luvulla Kiiskilän kantatila jaettiin nykyiseksi Isokiiskiläksi eli Isoksitaloksi ja Keskitaloksi. Visula ja Uusitalo on jaettu näistä taloista. Kiiskilän taloilla oli omilla maillaan suuri määrä torppia ja mäkitupia eri puolella pitäjää.[2]
Hirvinevan raivaus- ja viljelytoimet aloitettiin jo 1800-luvulla yhtiömuotoisena. Hanke sai uuden käänteen 1900-luvulla, jolloin perustettiin Hirvineva Oy. Siinä yhtenä puuhamiehenä oli muun muassa professori Pentti Kaitera. Alueesta tehtiin asutusalue, josta osa myytiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueeksi.[2]
Heinijärvellä, Hirvinevalla ja Kiiskilänkylässä on ollut laajaa torppari- ja mäkitupalaisasutusta. Kylällä ovat toimineet esimerkiksi koulu, kauppa, kyläpirtti, urheiluseura, suojeluskunta ja maamiesseura. Kylän järvistä ja lammista suurin osa kuivattiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla. Lopullisesti ne kuivattiin 1960-luvulla.[2]
Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinijärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinijärven kylän keskus sijaitsee kantatien 86 varressa.[3] Kylässä sijaitsee kotieläinpuisto Kukka- ja eläinpuisto Escurial.[1] Heinijärvellä toimii vuonna 1936 perustettu kyläyhdistys Heinijärven maamiesseura ry.[4]
Hirvineva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirvinevan kylä on saanut nimensä Hirvineva-nimisestä suosta. Nimensä mukaisesti Hirvinevan alueella hirvivaara on tielläliikkujille todellinen uhka. Hirvinevan suolta ei nosteta enää turvetta. Entisellä Vapon turvetuotantoalueella sijaitsee nykyisin 137 hehtaarin tekojärvi, Hirvinevan lintujärvi. Järven rannalla on ympäristöpolku, lintutorneja, nuotiopaikka sekä lato kahvitaukoa varten.[5] Kylällä sijaitsee vanha Hirvinevan rautatieaseman rakennus, joka on nykyisin yksityiskäytössä.
Kiiskilänkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiiskilänkylä sijaitsee Heinijärven ja Temmeksen taajaman välisen paikallistien 18601 (Kiiskilänkyläntie–Heinijärventie) varrella. Kylällä sijainnut Kiiskilänjärvi kuivatettiin 1960-luvulla.[6] Järveä kuivattiin ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla muiden liminkalaisten järvienkuivauksien yhteydessä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nykypäivä heinijarvi.net. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ a b c d Historia heinijarvi.net. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ Heinijärvi Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ Kyläyhdistys - Heinijärven maamiesseura ry heinijarvi.net. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ Hirvinevan lintujärvi visitliminka.fi. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ a b Järvet heinijarvi.net. Viitattu 27.5.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kylät ja alueet |
Ala-Temmes · Heinijärvi · Kedonperä · Ketunmaa · Lapinkangas · Limingan kirkonkylä · Rantakylä · Tikkaperä · Tupos · Virkkula |
|---|---|
| Vesistöt |
Liminganjoki · Liminganjärvi · Temmesjoki · Ängeslevänjoki · Valkiaisjärvi |
| Muuta Liminkaan liittyvää |
Escurial · Hannu Krankka · Kirkko · Jäähalli · Liminganlahti · Limingan lakeus · Limingan musiikkiviikot · Liminganportti · Linnukkapatsas · Museoalue · Rantakylän kappeli · Rautatieasema |