Siirry sisältöön

Ylikylä (Kempele)

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Ylikylän nimikyltti Ketolanperäntiellä pohjoisen suunnasta tultaessa, kauppakeskus Zeppelinin läheisyydessä. Kyseinen nimikyltti löytyy myös Kokkokankaantien varrelta pohjoisen suunnasta tultaessa ja Ketolanperäntien varrelta etelän suunnasta tultaessa.

Ylikylä on Kempeleen kunnassa sijaitseva osa-alue sekä entinen tilastollinen taajama[1], joka on kokonaisuudessaan kunnan kahtia jakaantuneen keskustan toinen puolisko. Se sijaitsee valtatien 4 itäpuolella noin kaksi kilometriä Kempeleen kuntakeskuksesta.[2]

Mainintoja Ylikylän historiasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylikylän ensimmäinen koulurakennus 1910-luvulla.

Ylikylässä sijainneelle Juholan tilalle rakennettiin yksi Kempeleen kestikievareista vuonna 1831.[3]

Ylikylään perustettu Ylikylän kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1908 Samuli Tuohinon vuokraamissa Tuohinon kartanon tiloissa, missä alun perin oli tarkoitus järjestää opetusta kolmen vuoden ajan.[4] Vuonna 1910 valmistui ensimmäinen oma koulurakennus, joka kattoi kaksi luokkahuonetta.[4]

Ylikylässä sijaitsevassa Honkasen asuinalueella (vanhoissa kartoissa myös nimet Pekurila ja Pekurinkylä[5]) oli turpasmökkejä 1950-luvulle asti.[6] Honkasta alettiin rakentamaan asuinalueeksi 1970-luvulla.[7] Alue, jossa nykyinen Kokkokankaan asuinalue sijaitsee, tunnettiin vielä 1960-luvulla nimellä Kokkokylä.[5]

Tilastollinen taajama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylä aiemmin luokiteltiin Tilastokeskuksen tilastolliseksi omaksi taajamaksi, mutta nykyään se kuuluu Kempeleen kuntakeskuksen tavoin Oulun keskustaajamaan. Väestönlaskennan mukaan vuoden 1970 lopussa Ylikylän taajama-alueen väkiluku oli 477.[1]

Palveluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylässä sijaitsee vuonna 1992 avattu kauppakeskus Zeppelin, joka oli avautuessaan Pohjois-Suomen ensimmäisiä kauppakeskuksia[8]. Kauppakeskus Zeppelinin yhteydessä on myös Kempeleen kunnan pääkirjasto[9][10].

Ylikylässä sijaitsevat myös muun muassa vuonna 1997 avattu virkistysuimala Zimmari[11], vuonna 1997 avattu McDonalds-ketjun ravintola[12], vuonna 2002 avattu Lidl-kauppaketjun myymälä[13], vuonna 2004 avattu Biltema-tavarataloketjun myymälä[14], Pohjoismaiden suurimman leikkimaaketju Leos Leikkimaan leikkihuvipuisto[15] sekä vuonna 2017 avattu Zemppi Areena[16].

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylän koulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ylikylän koulu (Kempele)

Ylikylän koulu on tullut tunnetuksi muun muassa voimakkaasta painotuksesta musiikkiin[17]. Kansakouluna aikoinaan aloittanutta koulua on laajennettu useaan otteeseen vuosien saatossa oppilasmäärien kasvaessa.

Tieyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen yksi merkittävimpiä tieyhteyksiä on Kempeleen kuntakeskuksesta Tyrnävälle johtava Ketolanperäntie[18], joka on Kempeleen ensimmäisiä maanteitä, joita kunta on ylläpitänyt.[19] Toinen merkittävä tieyhteys alueella on Honkasesta alkava Kokkokankaan, Linnakankaan ja Väärälänperän kautta Oulun Perävainiolle johtava Kokkokankaantie (paikallistie 18681).[20]

Asuinalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Kempeleen kunnan ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta.[2] Länsi- ja itäpuolen rajana on pidetty valtatie 4:ää.[2] Kempeleen keskustaajaman itäpuolella sijaitsevia eli Ylikylän osa-alueeseen kuuluvia asuinalueita ovat Haapamaa, Honkanen, Kokkokangas, Linnakangas, Metsärinne ja Ylikylän asuinalue. Lisäksi asuinalueisiin lasketaan osa Ketolanperän kylää.

Haapamaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapamaa sijaitsee neljä kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon päin. Asuinaluetta alettiin rakentamaan 1980-luvun puolivälin jälkeen.[21] Sen rakennuskanta koostuu pääosin omakoti- ja rivitaloista.[22] Alkuperäinen Ketolanperäntie vielä 1980-luvun lopulla kulki Haapamaan kautta, mutta uuden tielinjauksen myötä nykyinen Ketolanperäntie sivuuttaa Haapamaan asuinalueen.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkanen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkanen sijaitsee kauppakeskus Zeppelinin ja valtatien 4 läheisyydessä, noin kaksi kilometriä itään kuntakeskuksesta. Alueen länsiosa on tiivistä taajama-aluetta, jossa pääosin uutta rakennuskantaa.[23] Vanhempi rakennuskanta koostuu omakoti- ja rivitaloista, mutta viime vuosina alueelle on rakennettu myös muutamia kerrostaloja. Honkanen rajoittuu pohjoisessa Kokkokankaaseen ja etelässä Haapamaahan.

Honkasessa sijaitsee Köykkyrin virkistysalue, jossa voi harrastaa monipuolista liikuntaa ympäri vuoden[24].

Honkasessa sijaitsi aiemmin vuonna 1981 rakennettu Honkasen monitoimitalo (myöhemmin Honkasen lasten- ja nuortentalo).[25] Monitoimitalon yhteydessä sijaitsi Honkasen hammashoitola, joka suljettiin heinäkuussa 2012. Hammashoitola siirtyi Ylikylän koulun yhteyteen, jossa se avattiin elokuussa 2012.[26] Monitoimitalon toiminta lopetettiin kesäkuussa 2016, jonka jälkeen käyttöikänsä päähän tullut rakennus purettiin.[27] Monitoimitalossa toimi vuoteen 1996 asti myös Honkasen sivukirjasto, joka suljettiin kun Kempeleen pääkirjasto siirtyi kokonaan koulukeskuksen tiloista kauppakeskus Zeppeliniin.[28]

Honkasessa on toiminut aikoinaan myös oma posti. Honkasessa (ja tuolloin muualla Kempeleen itäpuolen alueilla) aikoinaan oli käytössä oma postinumero 90450 Honkanen. Myöhemmin postikonttori siirtyi kauppakeskus Zeppelinin yhteyteen. Nykyisin kyseinen postinumero 90450 on Kempeleen kunnan toinen postinumero, joka kattaa Kempeleessä valtatie 4:n itäpuolella sijaitsevat alueet.[29] Alueella on aikaan ollut myös useita lähikauppoja, kuten muun muassa K-kauppa ja Siwa.[30][31]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkokangas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkokangas sijaitsee noin kolme kilometriä kuntakeskuksesta itään. Sana "kokko" alueen nimessä tarkoittaa kotkaa[32].

Alueen länsipuolta halkoo Kokkokankaantie, jonka länsireunalla on sijainnut aikanaan useita maatiloita.[33] Kokkokankaantien ja valtatie 4:n välinen alue on perinteistä maanviljelysmaisemaa.[33] Alueen keskiosassa on pääosin uutta taajama-asutusta.[34] Itäosassa on asumatonta metsää ja suota.[34]

Alueen rakennuskanta on omakoti-, rivi- ja luhtitaloja.[35] Kokkokankaan rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla[22] ja se on nykyisin lähes täyteen rakennettu.

Kokkokankaassa palveluihin lukeutuvat muun muassa päiväkoti[36] ja K-market -ketjun päivittäistavarakauppa[37]. Kokkokankaalla sijaitsee myös Kempeleen kunnan seurakuntakeskus.[38], ja sen läheisyydessä Kempeleen uusi hautausmaa, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2015.[39] Kokkokankaan asukkaat aikoinaan toivoivat alueelle omaa koulua, jota kuitenkaan koskaan ei rakennettu.[40]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnakangas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnakangas sijaitsee Kokkokankaan asuinalueen pohjoispuolella lähellä Oulun kaupungin rajaa ja Metsokankaan kaupunginosaa. Se sijaitsee neljä kilometrin päässä kuntakeskuksesta.[41]

Alueen rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja luhtitaloista. Linnaknankaalla sijaitsee vuonna 2008 valmistunut Linnakangastalo, jossa toimii muun muassa Linnakankaan koulu ja Linnakankaan lähikirjasto[42][43] Linnakankaalla toimii Sale-kauppaketjun lähikauppa.[44]

Linnakankaalla sijaitsevalle Linnakallion vanhalle louhosalueella ollaan suunnittelemassa tulevaisuudessa suurta Zeniitti-nimistä matkailualuetta.[45][46]

Nykyisin Linnakankaalta (aiemmin Kokkokankaalta Kokkokankaantieltä) lähtevä metsäautotie Tahkoseläntie on merkittävä tieyhteys Juurussuon kylän asukkaille.[47]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsärinne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsärinteen asuinalue sijaitsee noin viisi kilometriä kuntakeskuksesta.[48] ja noin kolme kilometriä Kauppakeskus Zeppelinistä kaakkoon Ketolanperän suuntaan[41].

Asuinalueella on vanhempaa pientaloasutusta[41]. Sen rakennuskanta on omakoti- ja rivitaloja[49]. Metsärinteelle alettiin rakentamaan 1990-luvulla omakotitaloja[22]. Vuonna 2012 aluetta laajennettiin ja sinne rakennettiin useita uusia taloja[41].

Metsärinteellä ei toistaiseksi ole julkisia tai kaupallisia palveluita.[48]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylän asuinalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylän asuinalue[50] sijaitsee kuntakeskuksesta noin kolme kilometriä valtatien 4 itäpuolella. Alueella on sekä perinteistä maanviljelysmaisemaa että uudempaa taajama-asutusta. Aluetta halkoo Ketolanperäntie.[34]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970, s. 26–83. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Kirjan verkkoversio Kansalliskirjaston Doria-arkistossa (pdf) Viitattu 28.8.2025.
  2. 1 2 3 Sarjanoja Erkki, Kinnunen Teemu, Koukkula Minna, Nikula Minna: Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma (pdf) 2013. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Viitattu 28.8.2025.
  3. ↑ Paakki 2008, s. 68.
  4. 1 2 Hiltunen 1983, s. 51.
  5. 1 2 Madekoski nro. 342205 (pdf) Maanmittauslaitos. 1965. Viitattu 3.8.2023.
  6. ↑ Keränen 2003, s. 107–113.
  7. ↑ Paakki 2008, s. 9.
  8. ↑ Zep­pe­lin juhlii 20-vuo­tis­synt­tä­rei­tä - katso nos­tal­gi­set kuvat kaleva.fi. 28.3.2012. Viitattu 28.8.2025.
  9. ↑ Kempeleen kirjasto Kempeleen kunta. Viitattu 31.8.2025.
  10. ↑ Paakki 2008, s. 35.
  11. ↑ Virkistysuimala Zimmarin esittely Kempeleen kunta. Viitattu 31.8.2025.
  12. ↑ Klemettilä, Pasi: Mäk­kä­ri­mies poh­joi­ses­ta laa­jen­taa. Kaleva, 21.12.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2025.
  13. ↑ Nyyssönen, Janne: Sa­ta­kun­ta ihmistä jonotti Lidlin avaa­mis­ta Kem­pe­lees­sä. Kaleva, 29.8.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2025.
  14. ↑ Siltanne, Pekka: Suomen kook­kain Biltema avataan hel­mi­kuus­sa Kem­pe­lees­sä. Kaleva, 7.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2025.
  15. ↑ Kem­pe­lee­seen ra­ken­ne­taan tilat lasten si­sä­lii­kun­ta­puis­tol­le. Kaleva, 7.6.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2025.
  16. ↑ Zemppi avaa kohta ovensa, kei­la­hal­li käyn­nis­ti jo toi­min­tan­sa Kaleva. 14.12.2016. Viitattu 31.8.2025.
  17. ↑ Historia Ylikylän koulu. Viitattu 28.8.2025.
  18. ↑ Paakki 2008, s. 107.
  19. ↑ Paakki 2008, s. 55.
  20. ↑ Kokkokankaantien alku Honkasessa Oulun karttapalvelu. Viitattu 28.8.2025.
  21. ↑ Paakki 2008, s. 10.
  22. 1 2 3 Paakki 2008, s. 48.
  23. ↑ Paakki 2008, s. 106.
  24. ↑ Köykkyrin virkistysalue VisitKempele.fi. Viitattu 12.7.2022.
  25. ↑ Paakki 2008, s. 37.
  26. ↑ Suun terveydenhuolto Kempeleen kunta. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 22.10.2020.
  27. ↑ Rättilä, Markku: Honkasen monari kiinni kesäkuussa. Kaleva, 1.5.2016.
  28. ↑ Historia Ylikylän koulu. Viitattu 7.4.2013.
  29. ↑ Postin postinumerohaku posti.fi. Viitattu 31.8.2025.
  30. ↑ Paakki 2008, s. 66.
  31. ↑ Paakki 2008, s. 67.
  32. ↑ Paakki 2008, s. 22.
  33. 1 2 Paakki 2008, s. 106.
  34. 1 2 3 Paakki 2008, s. 107
  35. ↑ Paakki 2008, s. 46.
  36. ↑ Kokkokankaan päiväkoti Kempeleen kunta. Viitattu 31.8.2025.
  37. ↑ K-Market Kokkokangas, Kempele k-ruoka.fi. Viitattu 31.8.2025.
  38. ↑ Kokkokankaan seurakuntakeskus Kempeleen seurakunta. Viitattu 22.10.2020.
  39. ↑ Hautausmaat Kempeleen seurakunta. Viitattu 22.10.2010.
  40. ↑ Paakki 2008, s. 33.
  41. 1 2 3 4 Pientalotontit Kempeleen kunta. Viitattu 31.8.2025.
  42. ↑ Linnakankaan koulu Kempeleen kunta. Viitattu 31.8.2025.
  43. ↑ Linnakankaan kirjasto Kempeleen kunta. Viitattu 31.8.2025.
  44. ↑ Sale Linnakangas S-kanava.fi. Viitattu 9.7.2021.
  45. ↑ Zeniitti - Historia Zeniitti Kempele. Viitattu 31.8.2025.
  46. ↑ Sarajärvi Rosa, Kinnunen Hanne: Tältä näyttää Aurinkojärvi, jonka rannoilla lomaillaan tulevaisuudessa Yle Uutiset. 9.8.2024. Viitattu 31.8.2025.
  47. ↑ Kujanpää, Santeri: Juu­rus­suo­lai­sia hiertää Tah­ko­se­län­tien kunto – se on nyt yk­si­tyis­tie, mutta ky­lä­läis­ten mie­les­tä tien­pi­to kuu­lui­si val­tiol­le, sillä päi­vit­täin tiellä hu­ris­taa 350 autoa (maksullinen sisältö) Rantalakeus. 10.6.2022. Viitattu 31.8.2025.
  48. 1 2 Jokela 2019, s. 33.
  49. ↑ Jokela 2019, s. 34.
  50. ↑ Ylikylän asuinalue Oulun karttapalvelu. Viitattu 31.8.2025.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kempele
Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelitAlakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue)
Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelitKempeleen keskustan asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet)
Muuta Kempeleeseen liittyvääHonkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Sosiaali- ja terveyskeskus · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylikylä_(Kempele)&oldid=23868744”