Aittaniemi

Aittaniemi on Posion kuntaan kuuluva kylä, joka sijaitsee kunnan luoteisosassa.

Maantiede

Kylä sijaitsee Ala-Suolijärven (saamenk. sola ´saari`) rannalla. Maaston korkeus merenpinnasta noin 250 metriä. Ala-Suolijärven pohjoispuolella sijaitseva 8 kilometriä pitkä Aittaniementie erkanee Peräposion–Morottajan maantiestä. Kylän talot sijaitsevat suurelta osin tämän tien varrella. Naapurikyliä on vain kaakkoispuolella sijaitseva Ristilä. Aittaniemi tarkoittaa paitsi kylää, myös Aittaniemeä eksaktina paikannimenä.

Topografia

Aluetta luonnehtii varsinkin 14 kilometriä pitkä Ala-Suolijärvi monine saarineen, joista suurin on useita kilometrejä pitkä Porosaari. Muita pienempiä järviä ovat muun muassa Näskämö ja Iso- ja Pieni-Hietajärvi. Aittaniemeä ympäröi länsi- ja pohjoispuolella kohoava maasto, tosin itse kylän alue on melko tasaista. Aittaniemen alueella on runsaasti sekä ojitettuja että ojittamattomia soita. Kotajärven suoalue on näistä suurin, ja se sijaitsee vain vähän Ala-Suolijärven pinnan yläpuolella. Aittaniemessä on myös monia pieniä jokia ja puroja.

Esihistoria sekä historia

Aittaniemen ensimmäisiä asukkaita ovat olleet saamelaiset. Alueelta tavatut peuranpyyntikuopat ovat heidän tekemiään. Aittaniemen historia taas alkaa rovaniemeläisten talollisten myötä, jotka pitivät Ala-Suolijärveä pyyntivetenään jo 1500–1600-luvulla. On hyvin mahdollista, että pyytäjien majapaikka sijaitsi juuri nykyisessä Aittaniemessä. Järvipyyntiä ajatellen sijainti on erinomainen.

Vakituinen asutus alueella alkoi 1700-luvun myötä, jolloin Kylmäniemen talon asukas Sigfrid Mursu (1706–1781) perusti Aittaniemen uudistalon. Paikannimiin liittyvät talonnimet olivat 1700-luvulla eräänlaista muotia. Kyseisen uudisrakennuksen ovat viranomaiset tarkastaneet ainakin 21. kesäkuuta 1769. Sigfrid Mursulta talo siirtyi ilmeisesti jo varhaisessa vaiheessa hänen pojalleen Henrik Mursulle (1732–1804), jota kutsuttiin talon nimen mukaisesti Henrik Aittaniemeksi. Uudisrakennuksen lisäksi Sigfrid Mursu antoi pojalleen lähellä sijaitsevan, alun perin Kylmäniemen talon omistaman Näskämön niityn. Tämä tosin johti myöhemmin pitkiin riitoihin Kylmäniemen talon nuoremman isännän kanssa. Suoniityt olivat ensiarvoisen tärkeitä karjanhoitoa harjoittaville varhaisille asukkaille. 1780-luvulla Aittaniemen talolla oli jo erikokoisia, osin padottuja niittyjä Näskämö-, Kota-, Hauki- sekä Hietajoen varsilla, Mäenpäällisenlammella, Hietalammella, Saarilammen ja Kielikonlammen välillä sekä Pernulammen puron varrella, mistä niittyjen määrää yhä lisättiin patoamalla ja raivaamalla.

1800-luvulla kylän väkiluku nousi vain hitaasti. Eräissä lähteissä mainitaan kuitenkin, että Aittanimessä pidettiin koulua jo vuonna 1900, missä tulee tosin kysymykseen vain kiertokoulu. Myöhemmin kansakoulu toimi Juho Aittaniemen (1870-1954) talossa. Varsinainen koulurakennus valmistui 1950, ja se lakkautettiin 1975 nimellisesti peruskoulun ala-asteena. Koulun loppumiseen vaikuttivat varsinkin elinkeinomuutos maaltapakoineen sekä voimakas muuttoliike Ruotsiin. Kylän talojen lukumäärää kasvatti erityisesti vuonna 1954 loppuunsaatettu, kiihkeitä tuntojakin nostattanut isojako. Samoihin aikoihin loppui viljanviljely alueella, minkä jälkeen maatilat olivat lähinnä lypsykarjatiloja. Lisäansioita alueella oli 1900-luvun vaihteesta asti saatu varsinkin metsätöistä. 1970-luvulle tultaessa nämäkään eivät taanneet enää kaikille riittävää toimeentuloa.