Ero sivun ”Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Minkälaisia kertomuksia?: - kh, en käyttäisi kysymysmerkkiä väliotsikossa |
|||
Rivi 57: | Rivi 57: | ||
|[[Alajärvi]] |
|[[Alajärvi]] |
||
|{{paikkalinkki|62.780349|23.926498|region:FI-03_type:landmark|nimi=Nälkävuosina 1863-68 menehtyneiden muistokivi}} |
|{{paikkalinkki|62.780349|23.926498|region:FI-03_type:landmark|nimi=Nälkävuosina 1863-68 menehtyneiden muistokivi}} |
||
| |
|||
| |
| |
||
| |
| |
Versio 15. heinäkuuta 2020 kello 23.29
Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä käsittää Suomessa suurten nälkävuosien 1866–1868 uhrien muistoksi pystytetyt muistomerkit. Katovuosina kuoli nälkään ja tauteihin noin kymmenesosa Suomen silloisesta väestöstä, 200 000 ihmistä. Nälkään kuolleiden muistoksi on pystytetty muistomerkkejä. Irlantilainen historioitsija Andrew G. Newby jäljitti muistomerkkejä ja löysi niitä 79 vuonna 2017.[1]
Alueellinen esiintyminen
Toisin kuin esimerkiksi Irlannissa ja Ukrainassa, Suomessa ei ole kansallista nälkään kuolleiden muistomerkkiä pääkaupungissa tai muussa symbolisesti tärkeässä paikassa. Lahti on suurin kaupunki, jossa on nälkään kuolleiden muistomerkki.
Muistomerkit sijaitsevat kolmessa päätihentymässä. Ne ovat Riihimäki–Pietari-rataan liittyviä paikkakuntia, Pohjanmaan läntisiä alueita ja Vaara-Suomen itäisiä alueita.
Pohjoisin muistomerkki on Pudasjärvellä ja eteläisin Mäntsälässä. Tämä kuvastaa sitä, että nälänhädällä oli melko vähän vaikutuksia maan pohjoisosissa. Läntisin paikkakunta on Vaasa ja itäisin Ilomantsi.[2]
Kronologinen esiintyminen
Varhaisimmat muistomerkit on pystytetty nälkävuosien aikana. Ne ovat tavallisesti kiviä, joissa on yksinkertainen kirjoitus, ja ne viittavat aikaisempaan merkittävien tapahtumien merkitsemisen perinteeseen. Poikkeuksena tästä on Oitin alue, jossa on hautakiveä muistuttava muistomerkki, Radanrakentajien muistokivi (1867).
Melkein kuusikymmentä vuotta nälkävuosien jälkeen syntyi uusi muistomerkkien sukupolvi, joita suunnittelivat muistomerkkitoimikunnat. Varhaisimmat näistä olivat Varkaudessa (Taipaleen kanavan avustustyöjoukon läheisyydessä) ja Sotkamossa.
Ensimmäinen sotienjälkeinen muistomerkki pystytettiin Piipolaan (1946). 1950-luvulla muistokiviä perustettiin Alajärvelle (1951), Lahteen (1953), Varpaisjärvelle (1950), Veteliin (1954), Kiuruvedelle (1955) ja Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle (1958), johon haudattiin neljäsataa nälkään kuollutta uhria. Kasvavaa tietoisuutta nälänhädästä osoittavat erityisesti siitä pahiten kärsineiden paikkakuntien muistomerkit, kuten Lehtimäki (1962), Karttula, Kitee (1963); Lohtaja (1964); Nurmes (1965); Soini, Sievi (1966), Eno, Evijärvi ja Väinöntalo, Heinävesi, Lavia, Paltaniemi (1967); Leppävirta, Lieksa, Nilsiä, Ristiina (1968). Kärkölässä ja Kuusankoskella vihittiin käyttöön kohteita rautatien satavuotisjuhlan yhteydessä. Uusi muistomerkki pystytettiin myös Tokerotien nälkätietä varten Kauhajoen Aronkylässä.
Muistomerkkien lukumäärä on kasvanut tasaisesti 1900-luvun viiden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja niissä on käytetty monenlaisempia taiteellisia muotoja. Uusia lisäyksiä ovat olleet Vaasa (2008), Nivala (2009) ja Kärsämäki (2014).[3]
Muistomerkkien kertomukset
Nälkään kuolleiden muistomerkkejä voidaan käyttää sekä hegemonisten että vastahegemonisten kertomusten luomisessa.
Hegemonisia kertomuksia ovat useiden muistomerkkien sijainti valtionkirkon valvomilla hautausmailla, kuten myös raamatulliset lainaukset, joissa korostetaan kärsivällisyyttä ja stoalaisuutta.
Hegemonisuutta on myös usein sankarihautausmaiden läheisyys. Vuosina 1918 ja 1939–1944 taistelussa kaatuneiden paikallisten hautojen sekä vuoden 1918 sisällissodan valkoisten sankarihautojen on osoitettu noudattavan tiettyä kertomusta vastoinkäymisistä. Näiden muistomerkkien avajaisseremoniat noudattavat usein vakiintunutta muotoa, jossa nälkävuodet tulkitaan pakkasesta aiheutuneeksi luonnonkatastrofiksi tai nälkävuosia käytetään kansallisen itsetunnon ”rakennuskivenä” myöhempien traumojen rinnalle.
Vastahegemonisia kertomuksia ovat alueellisten jännitteiden ja eripuraisuuden korostaminen laajan kansallisen nälänhädän yhteydessä etenkin alueilla, joissa kuolleisuus oli keskimääräistä suurempi. Muistomerkeissä on hyvin erilaisia päivämääriä, joka osoittaa, että Suomen eri alueet kärsivät vakavista taloudellisista vaikeuksista jo paljon ennen syyskuun 1867 pakkasten alkua.[4]
Muistomerkit
Muistomerkit ovat sijaintikunnan mukaisessa järjestyksessä.
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Muistomerkki | Paikka | Alue | Kaupunki/kunta | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nälkävuosien 1867-1868 uhrien muistomerkki[5] | Kirkkotie 6 | Gabrielin kirkko | Alajärvi | 1951 | ||||
Nälkävuosina 1863-68 menehtyneiden muistokivi[6] | Lehtimäen metsähautausmaalla, Töysäntie 115 | Lehtimäki | Alajärvi | |||||
Radanrakentajien muistokivi[7] | Vanhan valtatien varsi, Viinikaisentien risteystä vastapäätä | Syvänoja | Hausjärvi | 1867 | ||||
Nälkään kuolleitten muistomerkki[8][9] | Vanha hautausmaa, Kirkkotie 16 | Heinäveden kirkonkylä | Heinävesi | Veikko Jalava | 1967 | |||
Nälkävuosien uhrien muistomerkki[10] | Vanha hautausmaa, Kappelikuja 6 | Pappila | Hämeenkyrö | 1967 | ||||
Nälkään kuolleiden muistokivi[11] | Vanha hautausmaa, Turuntien varrella | Kauriala | Hämeenlinna | 1958 | ||||
Nälkävuosien uhrien muistomerkki[12] | Vanha hautausmaa, Kirkkotie 10 | Kirkonsalmi | Iisalmi | 1977 | ||||
1800-luvun nälkävuosien uhrien muistomerkki[12] | Mustamäen hautausmaa, Mustamäentie | Ilomantsin kirkonkylä | Ilomantsi | 2003 | ||||
Nälkävuosien 1866-1868 uhrien muistomerkki[13] | Enon hautausmaa, Kirkkotie 12 | Eno | Joensuu | Esko Jalkanen | 1967 | |||
Tyhjentynyt kappa nälkävuosien 1864–1868 uhrien muistomerkki[14][15] |
Kiihtelysvaaran kirkkomaa, Aprakkatie 3 | Kiihtelysvaara | Joensuu | Erkki Eronen | 1974 | |||
Anovat kädet vuosina 1866–1868 nälkään kuolleiden muistomerkki[16][17][18] |
Paltaniemen kuvakirkon pihassa, Paltaniementie 851 | Paltaniemi | Kajaani | Une Pihlman | 1967 | |||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[19] | Savikontie 5 (karttalinkki likimääräinen) | Kiteen kirkkotarha, | Kitee | |||||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[20][21] | Kirkkokatu,(hautausmaan metsikössä uimarannan länsipuolella, noin 1,5 km Kiuruveden keskustasta) | Pappilanranta | Kiuruvesi | Aarne Timonen | 1955 | |||
Nälkävuosina haudattujen vainajien yhteismuistomerkki (Nälkään kuolleiden patsas)[22] | Karttulan hautausmaa, Kirkkotie 28 | Karttula, kirkonkylä | Kuopio | 1963 | ||||
Tuntemattomien vainajien muistomerkki[23] | Vanhan kirkon puisto, Pisantie 2 | Nilsiä | Kuopio | 1968 | ||||
Radanrakentajien hautausmaan muistokivi[24] | Nastolantie | Järvenpää | Lahti | 1953 | ||||
Radanrakentajien muistokivi[25][26] | Ylämaantie | Uusikylä | Lahti | Ritva Pirhonen | 1990 | |||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[27] | Lapinlahden vanhan hautausmaan pääty, Haapalaisentie 1 | Kirkonkylä | Lapinlahti | 1968 | ||||
Nälkävuosien muistomerkki[28] | Ylämyllyntien varrella, polku Lautasuontieltä | Ylämylly | Liperi | 2002 (1867) | ||||
Nälkävuosien 1866–68 uhrien muistomerkki[29][30] | Kirkonmäki | Kirkonkylä | Mäntsälä | Heikki Varja | 1984 | |||
Nälkään kuolleiden muistomerkki Maaemon syli[31][32]ref>Kuvanveistäjä Veikko Jalavan "Maaemon syli" -veistos Finna. Viitattu 14.12.2017. </ref> | vanhan kellotapulin vieressä | Nurmeksen vanha hautausmaa | Nurmes | Veikko Jalava | 1965 | |||
Nälkävuosien muistokivi[33][34][35] | Lavian kirkon hautausmaa, Tampereentie 18 | Lavia | Pori | 1967 | ||||
Katovuosina nälkään kuolleiden muistomerkki[36] | Pudasjärven kirkon piha | Kirkonkylä | Pudasjärvi | |||||
Nälkävuosien 1866-1868 uhrien muistokivi[37] | Ruoveden hautausmaa, Kirkkotie 1 | Kirkonkylä | Ruovesi | 2018 | ||||
Nälkävuosien muistomerkki[38] | Suodenniemen kirkon vieressä | Suodenniemi | Sastamala | 2018 | ||||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[39] | Piippolan kirkkopihalla, Keskustie 3 (paikkalinkki kirkkomaalle) | Piippola | Siikalatva | 1946 | ||||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[40] | Rantsilan kirkon lähellä | Rantsila | Siikalatva | |||||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[41] | Hautausmaalla siunauskappelin itäisessä päädyssä | Sotkamon hautausmaa | Sotkamo | |||||
Tuhoutuneet tähkät 1865–1868 nälkään kuolleiden muistomerkki[42][15] |
Tohmajärven kirkon koillispuolella, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | Tohmajärvi | Erkki Eronen | 1994 | |||
Nälkävuosien 1867 – 1868 muistomerkki[43] | Kappelinmäen vanhan hautausmaan pohjoisen kivimuurin takana | Vanha Vaasa | Vaasa | 2008 | ||||
Muistomerkki suurien nälkävuosien (v. 1867-68) aikana kuolleiden muistoksi[44] | Lepola, Asematie 1. Luultavasti Kangasniemen kirkon kaakkoispuolella, hieman aidan ulkopuolella), paikkalinkki epävarma [45] | Kangaslampi | Varkaus | 1979 | ||||
Nälkävuonna 1868 kuolleiden muistomerkki[46] | Varkausmäki | Könönpelto | Varkaus | Otto Tuure ja Ilmari Tuure | 1936 | |||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[47] | Kirkkopiha (karttalinkki likimääräinen) | Veteli |
Lähteet
- Newby, Andrew G.: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Wallius, Anniina: 150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn? 25.7.2017. Yle. Viitattu 12.7.2020.
- ↑ Newby, s. 178–280
- ↑ Newby, s. 180, 181
- ↑ Newby, s. 178
- ↑ Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 184) Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Aisaparin alueen muistomerkit ja veistokset; Google Maps
- ↑ Muistomerkit ja patsaat - Hausjärven kunta
- ↑ Heinäveden upeita matkakohteita : Heinäveden kirkko joet.info. Viitattu 12.7.2020.
- ↑ Veikko Jalava (Tilaustyöt ja julkinen taide) Kuvataiteilijamatrikkeli, kuvataiteilijamatrikkeli.fi.
- ↑ Hämeenkyrö - Finland's "Great Hunger Years" Memorials
- ↑ Nälkään kuolleiden muistokivi Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ a b Newby, 2017, s. 188
- ↑ Newby, 2017, s. 185
- ↑ Newby, 2017, s. 192
- ↑ a b Ansioluettelo Erkki Erosen kotisivu. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Julkiset veistokset ja muistomerkit Kajaani. Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Paltamon vanha kirkko; Paltamonseurakunta.fi
- ↑ Newby, 2017, s. 202
- ↑ Kiteen kirkkotarha Kiteen seurakunta. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 12 syyskuuta 2019), s. 38 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)
- ↑ Nälkään kuolleiden muistomerkin sijainti, Kiuruvesi Ylä-Savon karttapalvelu, paikkatieto.yla-savo.fi. Viitattu 12.9.2019.
- ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11 syyskuuta 2019), s. 28 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)
- ↑ Vanhan kirkon puisto (Nilsiä) Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Radanrakentajien haustausmaa – Lahtea tonkimassa osa 3 lahenlehti.net. 21.10.2010. Viitattu 7.6.2019.
- ↑ Radanrakentajien hautausmaa Lahden seurakuntayhtymä. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Radanrakentajien muistokivi nastola.fi. Viitattu 11.6.2019.
- ↑ Jaana Martikainen: Nerkoon kanava kasvoi nälästä Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 21.7.2016. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ Newby, 2017, s. 198
- ↑ Muistomerkit Mäntsälä. 2016. Viitattu 26.11.2017.
- ↑ Kotiseutupolut Mäntsälä-seura. Viitattu 26.11.2017.
- ↑ Muistohetki 150 v. sitten nälkään kuolleiden muistomerkillä Karjalainen, Tapahtumat. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Nurmes (kirjoittajan blogi) 1860-luvun muistoseppeleet. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Nälkävuosien muistokivi Lavia-seura. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Pitkäjärvi, Pekka: Nälkävuosien 1866-1868 muistomerkki. Lawiaa, 2008. Lavia-Seura.
- ↑ Newby, 2017, s. 197
- ↑ Pudasjärven muistomerkit; Kirjastovirma.fi
- ↑ Hautausmaat: muistomerkit Ruuoveden seurakunta. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Ankarina katovuosina Suodenniemeltä kuoli lähes neljännes väestöstä – Heille paljastettiin muistomerkki 26.8.2018. Tyrvään Sanomat. Viitattu 12.12.2019.
- ↑ Newby, 2017, s. 203
- ↑ Nälkään kuolleiden muistomerkki Kirjastovirma. Viitattu 22.7.2016.
- ↑ Hautausmaa; Sotkamonseurakunta.fi
- ↑ Newby, 2017, s. 205
- ↑ Nyberg, Aimo: Naälkävuosien 1867 – 1868 muistomerkki (asiantuntijablogi) Vaasa ennen ja nyt. 2.9.2019. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Lepola Varkauden seurakunta. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Varkauden karttapalvelu: pohjakartta, johon on merkitty Kangaslammin kirkon lähistön muistomerkit. Luultavasti kyseessä on kirkon kaakkoispuolella oleva kohde viitattu 15.8.2019
- ↑ Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 207) Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Veteli; Sotasampo.fi
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nälkään kuolleiden muistomerkkejä Suomessa Wikimedia Commonsissa
- 1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi osa 1: Perusteet (kirjoittajan blogi) Kraatari for Craft Culture. Viitattu 14.7.2020.
- 1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi osa 2: Matka (kirjoittajan blogi) Kraatari for Craft Culture. Viitattu 14.7.2020.
|