Ero sivun ”Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ kuva |
+Kuusisaaren pää |
||
| Rivi 69: | Rivi 69: | ||
|1932 |
|1932 |
||
| |
| |
||
| |
|||
|- |
|||
|Aleksis Kiven pää |
|||
|[[Kuusisaari]], [[Villa Gyllenberg]] |
|||
|[[Helsinki]] |
|||
|{{paikkalinkki|60.1843|24.8519|region:FI-18_type:landmark|nimi=Aleksis Kiven pää}} |
|||
|[[Wäinö Aaltonen]] |
|||
| |
|||
|[[Tiedosto:Aleksiskivenpaa.jpg|100px]] |
|||
| |
| |
||
|- |
|- |
||
Versio 4. joulukuuta 2019 kello 21.04
Suomessa on toista kymmentä kansalliskirjailija Aleksis Kiveä esittävää patsasta ja hänelle omistettua muistomerkkiä. Lisäksi Viipurissa paljastettiin vuonna 1932 Yrjö Liipolan lyyrisesti Kivi-aiheinen Metsän poika.
Aleksis Kivestä ei ole tiettävästi säilynyt yhtään valokuvaa. Sen vuoksi kaikki hänestä tehdyt veistokset ja kuvat perustuvat piirroksiin.[1]
Vanhimmat Aleksis Kiven muistomerkit ovat Erland Stenbergin Tuusulassa oleva hautamuistomerkki (1877) ja Stenbergin veistämä rintakuva (1879), joka on Suomen Kansallisteatterissa. Wäinö Aaltonen veisti yhteensä neljä Aleksis kiven patsasta, joista tunnettu on Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edessä oleva mietteissään olevan, istuvan kirjailijan pronssipatsas jalustan sivustoilla olevine Kivi-aiheisine reliefeineen (1939). Eräs tämän monumentaalisen veistoksen luonnoksista on Mäntän keskustorilla vuonna 2009 paljastettu Wäinö Aaltosen Kubistinen Aleksis Kivi (1930).
Luettelo Aleksis Kiven muistomerkeistä
Luettelo Aleksis Kiven muistomerkeistä paljastusvuosijärjestyksessä.
| Teoksen nimi | Paikka, Kaupunginosa | Paikkakunta | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aleksis Kiven hautamuistomerkki[2] | Tuusulan hautausmaa | Tuusula | Erland Stenberg | 1877 | 
|
||
| Aleksis Kiven rintakuva | Kansallisteatteri | Helsinki | Erland Stenberg | 1879 | |||
| Aleksis Kiven rintakuva[3] | Eteläsuomalainen osakunta | Helsinki | Johannes Haapasalo | 1912 | |||
| Aleksis Kiven rintakuva[4] | Lahden taidemuseo, Kordelinin säätiön kokoelma | Lahti | Johannes Haapasalo | 1920 | |||
| Runoilija ja muusa | Kirjastonpuisto, Kulttuuritalo Laikun edusta | Tampere | Wäinö Aaltonen | 1928 | 
|
| |
| Metsän poika | Lenininpuisto | Viipuri | Yrjö Liipola | 1932 | |||
| Aleksis Kiven pää | Kuusisaari, Villa Gyllenberg | Helsinki | Wäinö Aaltonen | 
|
|||
| Aleksis Kiven patsas | Kirjastotalon edusta | Nurmijärvi | Aukusti Veuro | 1934 | 
|
||
| Aleksis Kivi[5] | Forssan kehräämöalue, Forssan kirjasto | Forssa | Aukusti Veuro | 1934 | 
|
||
| Aleksis Kiven muistopatsas | Rautatientori, Kansallisteatterin edusta | Helsinki | Wäinö Aaltonen | 1939 | 
|
| |
| Aleksis Kiven muistomerkki | Kaupunginteatterin edusta | Turku | Wäinö Aaltonen | 1949 | 
|
| |
| Metsänpoika | Hyrylän Jääkärinpuisto | Tuusula | Alpo ja Nina Sailo | 1984 | 
|
||
| Kubistinen Aleksis Kivi | Keskustori | Mänttä | Wäinö Aaltonen | 2009 (1930) | 
|
Lähteet
- ↑ Miltä Aleksis Kivi näytti?
- ↑ Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2010. Museovirasto. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Hannes Sihvo: Jukolan veljekset, Häme ja Kivi A. Kivi, Suomen kansalliskirjailija. Nurmijärven kunta, Kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Viitattu 4.7.2013.
- ↑ Teosluettelo - veistokset Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto. Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 4.7.2013.
- ↑ Eeva Hannula, Nina Keski-Korpela: Forssan taidekokoelma yllättävän laaja; Yle 7.5.2013
Aiheesta muualla
- Aleksis Kiven muistomerkit Aleksis Kivi – Suomen kansalliskirjailija -verkkosivusto.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||