Ero sivun ”Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Alueellinen esiintyminen: wlkorj |
+Hämeenkyrö |
||
Rivi 50: | Rivi 50: | ||
|1967 |
|1967 |
||
|[[Kuva:Veikko Jalava - Nälkään kuolleiden muistomerkki - 1967 - Heinäveden vanha hautausmaa eli Kirkonmäen hautausmaa, Kirkkotie 16 - Heinäveden kk - Heinävesi - orig.jpg|100px]] |
|[[Kuva:Veikko Jalava - Nälkään kuolleiden muistomerkki - 1967 - Heinäveden vanha hautausmaa eli Kirkonmäen hautausmaa, Kirkkotie 16 - Heinäveden kk - Heinävesi - orig.jpg|100px]] |
||
| |
|||
|- |
|||
|Nälkävuosien uhrien muistomerkki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/179363/Collegium%20Vol22%2010_Newby.pdf?sequence=1 | Nimeke = Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 | Tekijä = Andrew G. Newby | Selite = s. 185 | Julkaisu = Helsinki Collegium for Advanced Studies | Viitattu = 29.12.2017 }}</ref><ref>[https://katovuodet1860.wordpress.com/2018/07/27/hameenkyro/ Hämeenkyrö - Finland's "Great Hunger Years" Memorials]</ref> |
|||
| [[Hämeenkyrön vanha hautausmaa|Vanha hautausmaa]], Kappelikuja 6 |
|||
|[[Pappila (Hämeenkyrö)|Pappila]] |
|||
|[[Hämeenkyrö]] |
|||
|{{paikkalinkki|61.632425|23.195003|region:FI-11_type:landmark|nimi=Nälkävuosien uhrien muistomerkki}} |
|||
| |
|||
|1967 |
|||
|[[Tiedosto:Nälkävuosien_uhrien_muistomerkki_1967.jpg|100px]] |
|||
| |
| |
||
|- |
|- |
Versio 13. heinäkuuta 2020 kello 11.53
Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä käsittää Suomessa suurten nälkävuosien 1866–1868 uhrien muistoksi pystytetyt muistomerkit. Katovuosina kuoli nälkään jatauteihin noin kymmenesosa Suomen silloisesta väestöstä, 200 000 ihmistä. Nälään kuolleiden muistoksi on pystytetty muistomerkkejä. Irlantilainen historioitsija Andrew Newby jäljitti muistomerkkejä ja löysi niitä 79.[1]
Alueellinen esiintyminen
Toisin kuin esimerkiksi Irlannissa ja Ukrainassa, Suomessa ei ole kansallista nälkään kuolleiden muistomerkkiä pääkaupungissa tai muussa symbolisesti tärkeässä paikassa. Lahti on suurin kaupunki, jossa on nälkään kuolleiden muistomerkki.
Muistomerkit sijaitsevat kolmessa päätihentymässä. Ne ovat paikkakuntia, jotka liittyvät Riihimäki-Pietari -rataan, Pohjanmaan läntisiä alueita ja Vaara-Suomen itäisiä alueita.
Pohjoisin muistomerkki on Pudasjärvellä ja eteläisin Mäntsälässä. Tämä kuvastaa sitä, että nälänhädällä oli melko vähän vaikutuksia maan pohjoisosissa. Läntisin paikkakunta on Vaasa ja itäisin Ilomantsi.[2]
Kronologinen esiintyminen
Varhaisimmat muistomerkit on pystytetty nälkävuosien aikana. Ne ovat tavallisesti kiviä, joissa on yksinkertainen kirjoitus, ja ne viittavat aikaisempaan merkittävien tapahtumien merkitsemisperinteeseen. Poikkeuksena tästä on Oitin alue, jossa on hautakiveä muistuttava muistomerkki, joka pystytettiin Radanrakentajien muistokivi (1867).
Melkein kuusikymmentä vuotta nälkävuosien jälkeen syntyi uusi muistomerkkien sukupolvi, joita suunnittelivat muistomerkkitoimikunnat. Varhaisimmat näistä olivat Varkaudessa (Taipaleen kanavan avustustyöjoukon läheisyydessä) ja Sotkamossa.
Ensimmäinen sotienjälkeinen muistomerkki pytytettiin Piipolaan (1946). 1950-luvulla muistokiviä perustettiin Alajärvelle (1951), Lahteen (1953), Varpaisjärvelle (1950), Veteliin (1954), Kiuruvedelle (1955) ja Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle (1958), johon haudattiin neljäsataa nälkään kuollutta uhria. Kasvavaa tietoisuutta nälänhädästä osoittavat erityisesti siitä pahiten kärsineiden paikkakuntien muistomerkit, kuten Lehtimäki (1962), Karttula, Kitee (1963); Lohtaja (1964); Nurmes (1965); Soini, Sievi (1966), Eno, Evijärvi ja Väinöntalo, Heinävesi, Lavia, Paltaniemi (1967); Leppävirta, Lieksa, Nilsiä, Ristiina (1968). Kärkölässä ja Kuusankoskella vihittiin käyttöön kohteita rautatien satavuotisjuhlan yhteydessä. Uusi muistomerkki pystytettiin myös Tokerotien nälkätietä varten Kauhajoen Aronkylässä.
Muistomerkkien lukumäärä on kasvanut tasaisesti 1900-luvun viiden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja niissä on käytetty monimuotoisempia taiteellisia muotoja. Uusia lisäyksiä ovat olleet Vaasa (2008), Nivala (2009) ja Kärsämäki (2014).[3]
Minkälaisia kertomuksia?
Nälkään kuolleiden muistomerkkejä voidaan käyttää sekä hegemonisten, että vastahegemonisten kertomusten luomisessa.
Hegemonisia kertomuksia ovat useiden muistomerkkien sijainti valtionkirkon valvomilla hautausmailla, kuten myös raamatullisissa lainauksissa, joissa korostetaan kärsivällisyyttä ja stoalaisuutta.
Hegemonisuutta on myös usein sankarihautausmaiden läheisyys, vuosina 1918 ja 1939-44 taistelussa kaatuneiden paikallisten haudat (ja sisällissodan tapauksessa, joka rajoittuu "valkoisten" osallisuuden tarkasteluun), on osoitettu noudattavan tiettyä kertomusta vastoinkäymisistä. Näiden muistomerkkien avajaisseremoniat noudattavat usein vakiintunutta muotoa, joissa nälkävuosien tulkitaan periteisesti johtuvan pakkasesta aiheutuvaksi luonnonkatastrofiksi, tai suuria nälkävuosia käytetään kansallisen itsetunnon "rakennuskivenä" myöhempien traumojen rinnalle.
Vastahegemonisia kertomuksia ovat alueellisten jännitteiden ja eripuraisuuden korostaminen laajan kansallisen nälänhädän yhteydessä etenkin alueilla, joissa kuolleisuus oli keskimääräistä suurempi. Muistomerkeistä löytyvät hyvin erilaiset päivämäärät osoittavat, että Suomen eri alueet kärsivät vakavista taloudellisista vaikeuksista jo paljon ennen syyskuun 1867 pakkasten alkua.[4]
Muistomerkit
Muistomerkit ovat sijaintikunnan mukaisessa järjestyksessä.
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Muistomerkki | Paikka | Alue | Kaupunki/kunta | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nälkään kuolleitten muistomerkki[5][6] | Vanha hautausmaa, Kirkkotie 16 | Heinäveden kirkonkylä | Heinävesi | Veikko Jalava | 1967 | |||
Nälkävuosien uhrien muistomerkki[7][8] | Vanha hautausmaa, Kappelikuja 6 | Pappila | Hämeenkyrö | 1967 | ||||
Nälkävuosien uhrien muistomerkki[9] | Vanha hautausmaa, Kirkkotie 10 | Kirkonsalmi | Iisalmi | 1977 | ||||
Nälkävuosien 1866-1868 uhrien muistomerkki[10] | Enon hautausmaa, Kirkkotie 12 | Eno | Joensuu | Esko Jalkanen | 1967 | |||
Tyhjentynyt kappa nälkävuosien 1864–1868 uhrien muistomerkki[11][12] |
Kiihtelysvaaran kirkkomaa, Aprakkatie 3 | Kiihtelysvaara | Joensuu | Erkki Eronen | 1974 | |||
Anovat kädet vuosina 1866–1868 nälkään kuolleiden muistomerkki[13][14] |
Paltaniemen kuvakirkon pihassa, Paltaniementie 851 | Paltaniemi | Kajaani | Une Pihlman | 1967 | |||
Nälkävuosien muistomerkki[9] | Ylämyllyntien varrella, polku Lautasuontieltä | Ylämylly | Liperi | 2002 (1867) | ||||
Nälkävuosien muistokivi[15][16][17] | Lavian kirkon hautausmaa, Tampereentie 18 | Lavia | Pori | 1967 | ||||
Nälkävuosien 1866-1868 uhrien muistokivi[18] | Ruoveden hautausmaa, Kirkkotie 1 | Kirkonkylä | Ruovesi | 2018 | ||||
Nälkään kuolleiden muistomerkki[19] | Rantsilan kirkon lähellä | Rantsila | Siikalatva | |||||
Tuhoutuneet tähkät 1865–1868 nälkään kuolleiden muistomerkki[20][12] |
Tohmajärven kirkon koillispuolella, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | Tohmajärvi | Erkki Eronen | 1994 |
Lähteet
- Newby, Andrew G.: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 30.12.2017.
Viitteet
- ↑ Wallius, Anniina: 150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn? 25.7.2017. Yle. Viitattu 12.7.2020.
- ↑ Newby, s. 178-280
- ↑ Newby, s. 180, 181
- ↑ Newby, s. 178
- ↑ Heinäveden upeita matkakohteita : Heinäveden kirkko joet.info. Viitattu 12.7.2020.
- ↑ Veikko Jalava (Tilaustyöt ja julkinen taide) Kuvataiteilijamatrikkeli, kuvataiteilijamatrikkeli.fi.
- ↑ Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 185) Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Hämeenkyrö - Finland's "Great Hunger Years" Memorials
- ↑ a b Newby, 2017, s. 189
- ↑ Newby, 2017, s. 185
- ↑ Newby, 2017, s. 192
- ↑ a b Ansioluettelo Erkki Erosen kotisivu. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Julkiset veistokset ja muistomerkit Kajaani. Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Paltamon vanha kirkko; Paltamonseurakunta.fi
- ↑ Nälkävuosien muistokivi Lavia-seura. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Pitkäjärvi, Pekka: Nälkävuosien 1866-1868 muistomerkki. Lawiaa, 2008. Lavia-Seura.
- ↑ Newby, 2017, s. 197
- ↑ Hautausmaat: muistomerkit Ruuoveden seurakunta. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Nälkään kuolleiden muistomerkki Kirjastovirma. Viitattu 22.7.2016.
- ↑ Newby, 2017, s. 205
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nälkään kuolleiden muistomerkkejä Suomessa Wikimedia Commonsissa
|