Jyväskylä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Jyväskylän kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylä

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°14′25″N, 025°44′40″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 179
Hallinnollinen keskus Jyväskylän keskustaajama
Perustettu 1837
Kuntaliitokset Säynätsalo (1993)
Jyväskylän mlk (2009)
Korpilahti (2009)
Kokonaispinta-ala 1 466,35 km²
75:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 171,02 km²
– sisävesi 295,33 km²
Väkiluku 147 821
7:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 126,2 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 66,2 %
– yli 64-v. 18,6 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 93,8 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 6,0 %
Kunnallisvero 8,00 %
254:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto
Toimialajohtajat: Eino Leisimo, Erja Saarivaara[6]
Kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • KD
13
13
12
9
9
7
4
www.jyvaskyla.fi

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla. Jyväskylä on vuonna 1837 perustettu vanha kaupunki. Jyväskylä kaupungissa asuu noin 148 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 191 000 henkilöä.[2] Jyväskylä on väkiluvultaan Suomen 7:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen viidenneksi suurin kaupunkialue.[8] Kaupunki on samalla merkittävä kasvukeskus.

Kaupungin pinta-ala on 1 466,35 km², josta 295,33 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 126,23 asukasta/km². Jyväskylän kantakaupunki sijaitsee enimmäkseen Päijänteen pohjoispäähän Äijälänsalmen kautta yhteydessä olevan Jyväsjärven sekä Palokkajärven ja Tuomiojärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tourujoki Palokkajärvestä Jyväsjärveen.

Jyväskylän rajanaapurikunnat ovat Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Laukaa ja Uurainen. Vuonna 2009 kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät yhteen, minkä vaikutuksesta Muuramen kunta jäi lähes joka puolelta Jyväskylän ympäröimäksi.

Jyväskylässä on yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammattikoulu Gradia sekä useita muita oppilaitoksia. Kaupungin ja koko maakunnan suurin teollisuuden työnantaja on Valmet Oyj.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän kaupungin kartta ilman vuosien 1992 ja 2009 jälkeisiä kuntaliitosalueita.

Jyväskylä sijaitsee eteläisen ja keskisen Suomen rajaseudulla ja on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta. Lähimmät suuret kaupungit ovat Kuopio (144 km), Tampere (149 km) ja Lahti (169 km). Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 272 km, rautateitse matka on 342 km. Muutamiin muihin suurehkoihin kaupunkeihin kertyy maanteitse matkaa seuraavasti: Mikkeli 113 km, Hämeenlinna 188 km, Kouvola 192 km, Seinäjoki 216 km, Pori 273 km, Vaasa 282 km, Turku 304 km ja Oulu 339 km.

Jyväskylän kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä.[10] Kantakaupunki on Päijänteen pohjoispäähän Äijälänsalmen kautta yhteydessä olevan Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven välisellä kannaksella, jonka lävistää Tourujoki. Jyväskylän pisin jokimuodostelma on Tikkakosken Luonetjärvestä Puuppolan Korttajärveen virtaava Autiojoki 10,9 kilometrin pituudellaan. Päijänteen jälkeen suurimmat alueen järvet ovat Muuratjärvi ja Leppävesi. Suurimpia Jyväskylään kuuluvia saaria ovat Päijänteen Muuratsalo (osa), Vuoritsalo, Kumina, Lehtisaari, Lehtissaari ja Iso-Poro ja Leppäveden saari, josta osa tunnetaan nimellä Manunsaari, osa nimellä Oravasaari. Oravasaaren kylä ei nimestään huolimatta pääosin sijaitse tällä saarella.

Jyväskylä ympäristöineen on mäkistä maastoa. Jyväskylän korkein mäki on Korpilahden Moksin kylässä sijaitseva 258 metriä korkea Uutelanmäki.[11] Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Jyväskylän korkein kohta oli 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Tunnetumpia maankohoumia ovat Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen mäki sekä Harju, joka on tunnettu aikaisemmin nimillä Jyväsharju ja Syrjänharju. Se ei ole nimestään huolimatta ole harju, vaan Sisä-Suomen reunamuodostuman osa. Sen laella on Vesilinna, yhdistetty vesi- ja näkötorni, jossa on myös luontomuseo ja ravintola. Ydinkeskusta on Harjun ja Jyväsjärven välissä.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,3 −3,9 0,9 7,5 15,0 19,4 22,0 19,8 13,9 6,4 1,2 −2,1 ka. 8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,9 −11,5 −8,1 −2,4 2,8 8,2 11,2 9,5 5,1 0,6 −3,2 −7,5 ka. −0,5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,3 −7,6 −3,5 2,5 9,1 14,0 16,7 14,6 9,4 3,6 −0,9 −4,5 ka. 3,8
Sademäärä (mm) 43 33 32 33 43 67 79 67 58 65 53 50 Σ 623
Sadepäivät (d) 11 9 8 8 8 10 10 10 9 11 11 12 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−4,3
−10,9
−3,9
−11,5
0,9
−8,1
7,5
−2,4
15,0
2,8
19,4
8,2
22,0
11,2
19,8
9,5
13,9
5,1
6,4
0,6
1,2
−3,2
−2,1
−7,5
S
a
d
a
n
t
a 		43
33
32
33
43
67
79
67
58
65
53
50


Jyväskylän kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Jyväskylän kaupunginosat ja Luettelo Jyväskylän pienalueista

Jyväskylän kaupunki on jaettu 14 suuralueeseen ja edelleen 86 kaupunginosaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kankaan paperitehdas 1910-luvulla.
Näkymä Tourulaan päin Vesilinnasta 1950-luvulla.

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla Keski-Suomi oli Päijännettä ja vesireittejä pitkin liikkuvien hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, mutta samaan aikaan alueella liikkui myös saamelaista väestöä. Nykyisen Jyväskylän alue kuului Saarion, Hauhon ja Sääksmäen talollisten nautintaoikeuksien piiriin[12]. Laukaan Vuojärvestä tehty siitepölyanalyysi osoittaa, että alueella on jo 500–700-luvulla alkanut kaskiviljely, sillä erityisesti rukiin siitepölyä on tuon aikaisissa sedimenteissä.[13] Varhaisin nimeltä tunnettu alueen asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, jonka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa rakentaneen talon Äijälään.[14][15]

Jyväskylä kuului uuden ajan alussa Laukaaseen, mutta eteläpuolen Korpilahti, Säynätsalo ja Muurame kuuluvat Jämsään. Tuon aikaisen Jyväskylän alueella oli vanhimman (vuoden 1593) maakirjan mukaan kahdeksan taloa, ja lisäksi Palokassa 5 ja Keljossa 2 taloa.[14] Näistä Mattilan talo hallitsi yksinään myöhemmän Jyväskylän jakokunnan maita Keljon kylän rajalta Vesangan ja Palokan kylän rajaan. Jyväskylän vanhin saman suvun hallussa jatkunut tila on Lahden talo, joka on vuonna 1600 erotettu Mattilasta.[16] Lahden talon historia ja sitä hallinnut Lahden suku kietoutuvat merkittävästi Jyväskylän kaupungin alueeseen. Kuitenkin Lahden suku on myöhemmissä vaiheissa haarautunut ja hajaantunut pitkälti ympäri Suomea, ja nykyään suvun edustajia tunnetaan asuvan Lapissa asti. Lahdenrinne Jyväsjärven lounaisnurkassa on Lahden talon vanhaa ydinaluetta.

Nykyisen Jyväskylän alueella oli vuoteen 1593 mennessä perustettu myös (Vaajakosken suunnan) Oravasaaren, Haapaniemen, (Palokan suunnan) Mankolan, Rutalan, Mikkolan, (Tikkakosken suunnan) Tikkamannilan, Puuppolan, Kuikan, Nyrölän sekä (Vesangan) Siekkilän, Soikkalan, Yrjölän ja Sipilän talot.[13] Vanhan Korpilahden alueella oli runsaasti taloja: Maahi, Kurkela, Ekonen, Tissola, Hurttia, Härkölahti, Ahvenus, Puolakka, Leustu, Oittila, Putkilahti, Könnö, Raidanlahti, Moksi, Kopiseva, Lehtimäki, Rutalahti, Särkijoki, Saukko, Painaja, Veijo, Maatia ja Uittime sekä nykyisen Muuramen alueen talot.[17]

Taloista esimerkiksi Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupungin asuinalueiden niminä. Nykyinen Kekkola sijaitsee kuitenkin hieman eri paikassa kuin tuolloin Kuokkalassa Päijänteen rannalla ollut Kekkolan talo. Myöhemmin Mattilasta erotettu Taavettila sijaitsi nykyisen kaupungin keskustan paikalla. Huikko ja Tourula olivat Tourujoen itärannalla. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että Jyväskylästä tuli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi pieni kauppapaikka. Vuonna 1801 sille myönnettiin markkinaoikeudet. Kun Jyväskylälle pyydettiin kaupunginoikeuksia 1820-luvulla, vedottiin kappelikirkonkylän ”vilkkauteen”; sinne oli nimittäin asettunut värjäri, nahkuri, kultaseppä sekä kupari- ja läkkiseppä ja siellä oli aina auki oleva ruokapaikka.[14]

Kaupunkioikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän tori syksyllä 1983. Taustalla näkyvät Jyväskylän Lyseo ja Jyväskylän helluntaiseurakunnan Siiontemppeli.

Jyväskylä irrottautui Laukaasta anomalla kaupunkioikeuksia. Hankkeen aloitti majuri Carl Christian Rosenbröijer esittämällä sitä 1823 Laukaan pitäjänkokouksessa. Kaupunginoikeudet saatiin 1837, ja nykyisen kaupungin alueen ydinalueella sijainneiden Taavettilan ja Mattilan talojen isännät joutuivat myymään maitaan kaupunkia varten. Heitä uhattiin pakkolunastuksella. Vain pieni osa tuosta kaupungille saadusta alueesta asemakaavoitettiin, mutta alueen oli pakko olla huomattavasti laajempi, jotta kaupungin lehmille riitti laidunmaata – tuolloin Suomen kaupungeissakaan ei ollut epätavallista, että asukkaat omistivat lehmiä.[18]

Jyväskylän vanhan kirkon alue (markkinapaikka) olisi ollut kaupungille luontevin paikka. Se ei kuitenkaan ollut ainoa vaihtoehto. Suomen senaatti lähetti Jakob Leonard Boringhin, päämittauskonttorin insinöörin etsimään sopivinta kaupunginpaikkaa. Hän löysi sopivat paikat myös Kuokkalasta ja Keljosta, mutta paikaksi valittiin lopulta markkinapaikka, jonne kaupunkia oli suunniteltukin. Nykyään myös kaksi muuta ehdotettua paikkaa kuuluu kaupungin alueeseen.[19]

Lähes kaikki kaupungin ensimmäiset asukkaat tulivat Jyväskylän seudun ulkopuolelta. Asemakaavan uudelle kaupungille suunnitteli ensin Boringh. Siinä oli viisitoista korttelia, joissa kussakin oli kahdeksan tonttia lukuun ottamatta keskimmäistä korttelia, joka oli tori. Carl Ludvig Engel muutti kaavaa lisäämällä kaavan kumpaankin päähän pienempiä tontteja, suurentamalla torin ympäristön tontteja ja poistamalla poikittaiset palokujat eli tulipaloja ehkäisevät lehtipuurivit. Nykyisen kaupungin ydinkeskusta on tuo Engelin asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli vain 189 asukasta.[20]

1800-luvun liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Jyväsjärveltä. Keskellä Innova-torni Lutakossa, vasemmalle jäävät satama ja kaupungin keskusta. Oikean laidan silta johtaa Kuokkalaan.

Säännöllinen höyrylaivaliikenne alkoi 1850-luvulla. Se, että kaupunki rakennettiin kappelikirkonkylään, joka ei ollut Päijänteen rannalla, oli vesiliikenteen kannalta huono ratkaisu, sillä suurilla sisävesialuksilla ei päässyt suoraan kaupunkiin, vaan laivat jätettiin ulkosatamaan Päijänteen rannalle, mutta ongelma poistui, kun Äijälänjokea ruopattiin niin, että se muuttui Äijälänsalmeksi. Silloin Jyväsjärven ja Päijänteen välille avautui suurillekin sisävesialuksille kelpaava laivayhteys. Kun Vääksyn kanava vuonna 1871 valmistui, päästiin toiseen merkittävään asutuskeskukseen (nykyiseen kaupunkiin) Lahteen asti. Pian valmistui toinenkin kanava, Kalkkisten kanava, joka mahdollisti laivaliikenteen Heinolaan. Kanavat paransivat Jyväskylän, Heinolan ja Lahden yhteyksiä olennaisesti. Haapamäki–Jyväskylä-rata (1897) edisti merkittävästi Jyväskylän talouselämän kehitystä ja koko Keski-Suomen teollistumista.[21][22]

Suomalaisuuden edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luistelijoita ja potkukelkkailijoita Jyväsjärven jäällä helmikuussa 2015.

1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, yksi huomattavimmista suomalaisasian kannattajista. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari, josta valmistuivat ensimmäiset kansakoulunopettajat kolme vuotta myöhemmin, sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.[23]

Teollisuuden alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat muun muassa metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuutta; ensimmäiset merkittävät tehtaat olivat Lohikosken paperitehdas ja Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920 ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta, suurimpina Valtion Kivääritehdas ja Valtion Tykkitehdas.[24]

Suomen Ateena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä on edelleen merkittävä opiskelukaupunki ja sen asukkaat keskimääräistä korkeammin koulutettuja. Jyväskylä kuitenkin menetti varsinaisen erityisasemansa itsenäisyyden ajan alulla koulutuksen ja kirjasivistyksen koko Suomen laajuisen edistymisen vuoksi.[25]

Kaupungin rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttatalo, vuonna 1863 valmistunut puutalo Yliopistonkadulla.

Jyväskylä on noussut suhteellisen myöhään Suomen suurimpien kaupunkikeskusten joukkoon. Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia. Jyväskylä pysyi melko hiljaisena koulukaupunkina 20. vuosisadan alkuvuosiin asti, mutta se alkoi vähitellen kasvaa ja teollistua. OY Wilh. Schauman AB:n ja puolustuslaitosten valmistuminen Jyväskylään teollistutti kaupunkia jo ennen toista maailmansotaa, mutta vasta sotien jälkeen alkoi kaupungin nopea kasvu eikä se enää ollut pelkästään Suomen Ateena. Jyväskylästä tuli yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuskeskuksista. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä. Tämä purkuvimma oli valtakunnallinen ilmiö, mutta Jyväskylässä se oli erityisen tuhoisa, ja sen syynä oli ainakin osittain tonttipula.[26]

Jyväskylään tuli talvi- ja jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[27][28]

1960-luvulla saivat alkunsa kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäiset Jyväskylän suurajot, nykyiseltä nimeltään Secto Rally Finland.

Näköala keskustaan Harjun näkötornista.

Keski-Suomen lääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylä oli Keski-Suomen läänin pääkaupunki läänin olemassaolon ajan vuosina 1960–1997.[29] Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan kunnan osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina Keski-Suomen läänin perustamiseen 1960 saakka. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki oli Turku.

Alueliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueliitokset Jyväskylän maalaiskunnasta Jyväskylän kaupunkiin vuosina 1860–1990.
Vuonna 1993 Säynätsalo liittyi Jyväskylään ja vuonna 2009 Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät.

Kun Jyväskylän kaupunki vuonna 1837 perustettiin, sen alue oli maanomistuskiistojen vuoksi pieni ja epäkäytännöllisen muotoinen. Sen pinta-ala oli vain 6,2 km², ja se käsitti kaksi kapean käytävän kautta yhteydessä toisiinsa ollutta aluetta, joista toinen oli Jyväsjärven ja toinen Köhniönjärven rannalla ja lisäksi pienen erillisen osan Jyväsjärven Korkeakoskenlahden perukassa.[30][31] Ensimmäisen kerran Jyväskylän kaupungin aluetta laajennettiin vuonna 1860, kun siihen liitettiin niin sanottu Ramoisen osa, pieni Tourujoen suulla sijaitseva alue, joka oli kuulunut Taavettilan tilaan ja jota kaupunki oli jo kauan havitellut itselleen. Sen pinta-ala oli 0,2 km².[30]

Vuonna 1908 kaupunki osti Syrjälän ja Mustamäen tilat, ja vuonna 1914 niiden alueet liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin. Liitosalue käsitti Mäki-Matin esikaupungin sekä Köhniönjärvestä Ruokepuoliseen ulottuvan maakaistaleen. Mäki-Matti lisättiin viime hetkellä vuonna 1910 vahvistettuun Jyväskylän kaupungin uuteen asemakaavaan kuudenneksi kaupunginosaksi.

Vuoden 1941 liitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1941 Jyväskylän kaupunkiin liitettiin Tourulan, Nisulan ja Halssilan esikaupungit, osa Keljosta ja Viitaniemi. Liitoksen piti toteutua jo 1940, mutta sitä lykättiin talvisodan syttymisen takia. Maalaiskuntien oli tuolloin yleensäkin hyvin vaikea huolehtia kaupunkimaisesti rakennetuista alueista, esim. niiden kunnallistekniikasta. Jyväskylän maalaiskunta olikin vapaaehtoisesti valmis luovuttamaan esikaupungit Jyväskylän kaupungille, mutta liitoksen valmistelu ei sujunut sulassa sovussa, sillä kaupunki halusi itselleen muitakin alueita eikä maalaiskunta halunnut niitä luovuttaa. Kaupunki olisi halunnut itselleen muun muassa Kuokkalan, joka oli siihen aikaan maalaiskunnan tärkein viljelysalue. Sitä ei vielä liitettykään kaupunkiin. Alun perin esikaupunkilaiset itse pyysivät liitosta, mutta myöhemmin he vastustivat sitä.lähde? Asia oli ollut vireillä vuosikausia, ja esikaupunkien asukasluku oli asiaa valmisteltaessa nopeasti kasvanut.

Vuoden 1941 alueliitoksesta seurasi kunnallinen ja seurakunnallinen erikoisuus, sillä maalaiskunnan kunnantalo sekä maaseurakunnan kirkko sijaitsivat kaupunkiin ja kaupunkiseurakunnan alueeseen liitetyllä Taulumäellä vuoden 2009 kunta- ja seurakuntaliitokseen saakka. Seurakuntaliitoksessa tuosta maaseurakunnan kirkosta tuli uuden Jyväskylän seurakunnan pääkirkko.

Vuonna 1948 liitettiin kaupunkiin Lahjaharju. Maalaiskuntakin oli enimmäkseen liitoksen kannalla. Maalaiskunta esitti jopa kaupungin esittämää liitosta laajempaa liitosaluetta, jotta rajasta tulisi luonnollisempi. Samalla Tyyppälänpohjan niittypalsta siirrettiin takaisin kaupungista maalaiskuntaan, koska se oli siirretty kaupunkiin erehdyksessä. Samana vuonna kaupunki esitti hyvin laajaa liitosta maalaiskunnasta kaupunkiin, mutta se ei toteutunut selvitysmies Kalle Tarkan hidastelun takia.

Vuoden 1965 liitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1965 tehtiin liitos, joka yli kolminkertaisti Jyväskylän kaupungin pinta-alan: kaupunkiin siirrettiin Kuokkala, Äijälä, lähes koko maalaiskuntaan kuulunut osa Keljosta, Seppälänkangas, Mannila ja Tuomiojärvestä Ruokepuoliseen ulottuva maakaistale. Alueliitoksessa kaupungin pinta-ala kasvoi 36 neliökilometristä 116 neliökilometriin. Alueliitos oli pitkälti sama kuin vuonna 1948 esitetty; kuitenkin Ritoniemi ja Jyskä, jotka olivat kuuluneet vuoden 1948 liitosanomukseen ja joista 1960-luvullakin haaveiltiin, jäivät maalaiskunnalle. Lähes kaikki liitosaluelaiset vastustivat alun perin liitosta, mutta pian, kun liitos toteutui, he huomasivat, ettei liitos ollutkaan niin paha asia kuin he luulivat. Tästä kertoo Keskisuomalaisen vuoden 1965 ensimmäinen numero. Liitoksessa Jyväskylä ohitti asukasluvussa Kuopion, mutta Kuopio ohitti Jyväskylän vuoden 1969 alussa, kun pääosa Kuopion maalaiskunnasta liitettiin Kuopioon.

1968 toteutettiin pieni liitos, joka johtui siitä, että toinen vuoden 1965 liitoksessa syntyneistä pohjoisista rajoista tuli eräässä kohdassa epäkäytännölliseen paikkaan. 1978 kaupunkiin liitettiin pieni Heinälammella sijaitseva alue. Viimeinen osaliitos maalaiskunnasta kaupunkiin tehtiin vuonna 1990, jolloin kaupunkiin siirrettiin pieni alue Väinölässä tai Äijälässä.

Maalaiskunnan ja kaupungin liitoshankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuokkalan silta yöllä

Valtakunnallisen kuntauudistushankkeen yhteydessä 1968 laadittiin lääneittäin kuntauudistussuunnitelmat. Tällöin tuli esille myös maalaiskunnan ja kaupungin liitoshanke, joka kariutui. Liitoksesta keskusteltiin sekä virallisesti että epävirallisesti 1970-luvulla, mutta käytännöllisiin toimenpiteisiin ei ryhdytty. 1982 Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki kuntaliitosaloitteen valtioneuvostolle, mutta se kaatui maalaiskunnan vastustukseen. Vuonna 1988 kaupunki teki sisäministeriölle pakkoliitosaloitteen, jota myös lääninhallitus tuki. Sen lisäksi kaupunki esitti 1991 vapaaehtoista kuntaliitosta. Kuntaliitosselvitys tehtiin 1990, mutta maalaiskunnan valtuusto äänesti 1992 liitosta vastaan ja valtioneuvosto päätti, että pakkoliitosta ei tehdä.

Maalaiskunnan valtuustossa tehtiin 1994 uusi aloite liitosneuvottelujen käynnistämisestä ja Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi esityksen. Selvitysmiehenä toimi tällöin Kalevi Kivistö. Kuntien välille syntyi kuitenkin erimielisyyksiä ja maalaiskunnan valtuusto keskeytti prosessin muutaman äänen enemmistöllä. Viimeisen epäonnistuneen liitosyrityksen jälkeen Jyväskylän seudulla alettiin liitoksen sijaan puhua verkostokaupungista. Sitä varten seudun kunnanhallitukset tekivät aluekeskusohjelmaa ohjaavan sopimuksen. Vuoden 2004 alusta vuoden 2008 loppuun Jyväskylän seutu muodostui yhdeksästä kunnasta ja sen asukasmäärä oli 161 500. Seudun kunnat olivat Hankasalmi, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Keväällä 2007 keskustelut kuntien yhdistämisestä käynnistyivät uudelleen, tällä kertaa maalaiskunnan valtuustosta johtavien virkamiesten vastustuksesta huolimatta. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto päätti 18.6.2007 ja Jyväskylän valtuusto 25.6.2007 esittää sisäasiainministeriölle uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä. Hallinto- ja kuntaministeri nimitti Jarmo Asikaisen kuntajakoselvittäjäksi 14.8.2007. Hän jätti raporttinsa sekä ehdotuksen yhdistämissopimukseksi 15.12.2007 valtuustoille.

Vuonna 2018 valmistunut Suomen korkein opiskelijatalo ja Jyväskylän korkein asuinrakennus KOAS Tower.

Maalaiskunta suhtautui vielä 2000-vuosikymmenen puolessavälissä liitossuunnitelmiin yleensä kielteisesti, mutta mielipide muuttui nopeasti. 2000-luvulla maalaiskunta perusteli kriittistä kantaansa lähinnä kaupungin velkaantuneisuudella. Kuntajakoselvittäjän raportin mukaan varallisuudessa ei kuitenkaan ollut juurikaan eroa: kaupungin netto-omaisuus asukasta kohden oli liitosselvityksen alkaessa 4 936 euroa ja maalaiskunnan 4 870 euroa. Omaisuuden käyvillä arvoilla kaupunki oli maalaiskuntaa vauraampi muun muassa maaomaisuuden sekä kokonaan omistamansa vesi- ja energiayhtiö Jyväskylän Energia Oy:n ansiosta.[32]

Uusi Jyväskylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtuustot päättivät liitoksesta 18.2.2008. Jyväskylän kaupunginvaltuusto puolsi liitosta äänin 57–2, Korpilahden kunnanvaltuusto 19–7 ja maalaiskunnan kunnanvaltuusto 32–19. Päätöksen myötä Jyväskylän kaupunki kuntana ja Jyväskylän maalaiskunta lakkautettiin ja uusi Jyväskylän kunta perustettiin vuoden 2009 alusta. Samalla uuteen Jyväskylään liittyi myös 5 000 asukkaan Korpilahden kunta; Korpilahden ja Jyväskylän kaupungin liitoksesta päätettiin jo ennen maalaiskunnan liitosselvityksen alkamista Korpilahden kunnanvaltuustossa 13.11.2006 ja Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 27.11.2006.

Uuden kunnan vaakunaksi valittiin edelleen Jyväskylän kaupungin vaakuna ja nimeksi Jyväskylä. Niin ikään Markku Anderssonista, joka oli ollut Jyväskylän kaupunginjohtajana vuodesta 2004, tuli uuden Jyväskylän ensimmäinen kaupunginjohtaja. Liitoksessa kaupungin väkimäärä nousi noin 128 000:een ja pinta-ala 1 100 neliökilometriin, se ohitti asukasluvun perusteella Kuopion ja Lahden ja siitä tuli asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kunta ja suurin sellainen kunta, jolla ei ole erikseen ruotsinkielistä nimeä.

Uuden Jyväskylän ensimmäinen valtuusto valittiin lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa. Valtuustoon valittiin 75 valtuutettua eli 62 vähemmän kuin kolmessa erillisessä valtuustossa oli. Valtuuston ensimmäinen kokous pidettiin jo 3. marraskuuta 2008, vaikka uutta kuntaa ei vielä ollut olemassa. SDP oli valtuuston suurin puolue 21 paikalla. Kokoomuksella oli 16 ja keskustalla 15 valtuutettua. Vihreät saivat valtuustoon yhdeksän paikkaa, vasemmistoliitto kuusi, kristillisdemokraatit neljä, perussuomalaiset kolme ja SKP yhden.[33]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[34] 1850[35] 1860[34] 1870[36] 1880[34] 1890[36] 1900[35] 1910[36]
Väkiluku &&&&&&&&&&&&0177.&&&&00177 &&&&&&&&&&&&0587.&&&&00587 &&&&&&&&&&&&0858.&&&&00858 &&&&&&&&&&&01331.&&&&001 331 &&&&&&&&&&&02060.&&&&002 060 &&&&&&&&&&&02597.&&&&002 597 &&&&&&&&&&&03031.&&&&003 031 &&&&&&&&&&&03619.&&&&003 619
Vuosi 1920[36] 1925[34] 1930[36] 1935[36] 1940[35] 1945[37] 1950[35] 1955[38] 1960[35] 1965[35] 1970[39] 1975[39]
Väkiluku &&&&&&&&&&&05715.&&&&005 715 &&&&&&&&&&&06665.&&&&006 665 &&&&&&&&&&&07684.&&&&007 684 &&&&&&&&&&&08741.&&&&008 741 &&&&&&&&&&010943.&&&&0010 943 &&&&&&&&&&022645.&&&&0022 645 &&&&&&&&&&030661.&&&&0030 661 &&&&&&&&&&033825.&&&&0033 825 &&&&&&&&&&039636.&&&&0039 636 &&&&&&&&&&052911.&&&&0052 911 &&&&&&&&&&057025.&&&&0057 025 &&&&&&&&&&061596.&&&&0061 596

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jyväskylän väestönkehitys 1980–2023
Vuosi Asukkaita
1980
  
 96 966
1985
  
 99 993
1990
  
 103 921
1995
  
 109 657
2000
  
 116 519
2005
  
 124 205
2010
  
 130 816
2015
  
 137 368
2023*
  
 147 821
* Tilanne 31.12.2023. Lähde: Tilastokeskus.[2][40]

Ulkomaalaistaustaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Jyväskylässä asui 8 855 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 6,1 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 5 523 asukasta.[41] Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 8 694 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, persia ja englanti.[41] International Jyväskylä – Info Center on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Keski-Suomen alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen.

Jyväskylän väestö, syntyperä (2022)
Syntyperä Asukasluku Prosenttia
 Suomi 137 032 93,9
 Neuvostoliitto 1 634 1,1
 Afganistan 548 0,4
 Iran 501 0,3
 Kongon demokraattinen tasavalta 378 0,3
 Kiina 335 0,2
 Irak 318 0,2
 Venäjä 298 0,2
 Viro 278 0,2
 Turkki 273 0,2
 Intia 228 0,2
 Syyria 207 0,1
 Jugoslavia 205 0,1
 Thaimaa 204 0,1
 Myanmar 185 0,1
 Saksa 144 0,1

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Jyväskylässä oli 140 188 asukasta, joista 131 433 asui taajamissa, 7 258 haja-asutusalueilla ja 1 497:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jyväskylän taajama-aste on 94,8 prosenttia.[42] Jyväskylän taajamaväestö jakaantuu kuuden eri taajaman kesken:[43]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Jyväskylän keskustaajama* 121 644
2 Tikkakoski 4 183
3 Korpilahden kirkonkylä 2 523
4 Puuppola 1 752
5 Vesanka 916
6 Kuohu 415

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Jyväskylän keskustaajama ulottuu Jyväskylän lisäksi osittain Muuramen kunnan alueelle.[43] Yhteensä Jyväskylän keskustaajamassa on 123 241 asukasta ja sen pinta-ala on 94,19 neliökilometriä.[8]

Vuoden 1960 väestönlaskennassa silloisten Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden ja Säynätsalon alueella oli useita taajamia. Jyväskylän kaupungin ainoa taajama oli Jyväskylän keskusta. Siellä oli 39 449 asukasta, joista 39 117 asui Jyväskylän kaupungissa ja 394 maalaiskunnan puolella. Pääosin Jyväskylän maalaiskunnassa sijainneet taajamat (suluissa asukasluvut) olivat:

Korpilahden ainoa taajama oli Korpilahden kirkonkylä, jossa oli 1 324 asukasta. Säynätsalon taajamat olivat Säynätsalon kirkonkylä (1 470 asukasta), Lehtisaari (836 asukasta) ja Muuratsalo (805 asukasta).[44]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän helluntaikirkko Hippoksella syyskuussa 2019.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jyväskylässä on seuraavat seurakunnat:[45]

Historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Jyväskylän kaupungin nykyisellä alueella ovat:[45]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän kaupungintalo.

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Kaudella 2021–2025 suurimmat puolueet ovat SDP (13), kokoomus (13) ja vihreät (12).[7] Jyväskylän kaupungissa oli vasemmistoenemmistö vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1992–1996.

Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän virassa oleva kaupunginjohtaja on Timo Koivisto. Kaupunginjohtajien luettelo:

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

360 asteen panoraamakuva Jyväskylästä, 15-kerroksisen Horisontti-talon katolta Lutakosta kuvattuna.
Lutakon aukio.

Jyväskylä oli vielä 2000-luvun alussa ennen alueliitosta pinta-alaltaan pieni sekä suomalaisittain varsin tiiviisti rakennettu kaupunki. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Harjun (alkuperäiseltä nimeltään Syrjälänharjun) välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin, yksinkertaisin ja symmetrisin ruutukaava.[51] Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviistilähde?. Jyväskylälle on ollut ominaista myös kaupunkikuvan nopea uudistuminen sekä vanhojen rakennusten purkamisen että nopean uusien kaupunginosien rakentamisen johdosta. Jyväskylä onkin rakennuskannaltaan erittäin nuori kaupunki. 1800-luvun ja 1900-luvun alun empiretyylisestä puutalo-Jyväskylästä ei ole paljoa jäljellä.

Jyväskylän kävelykatua

Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Aikaisemmin valtatien 4 läpikulkuliikennettä palvellut kaupungin keskustaa länsi-itäsuunnassa halkova Kauppakatu muutettiin ensin joukkoliikennekaduksi ja sittemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista vuonna 1993. Sen varrella sijaitsee kauppakeskuksia, kahviloita ja ravintoloita. Kävelykadulla järjestetään myös tapahtumia.

Monia Jyväskylän rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Harjun välissä.

Jyväskylä on valtateiden 4, 9, 13 ja 23 risteys. Jyväskylän keskustan ohittaa itäpuolelta ohitustie, vuonna 1989 valmistunut Rantaväylä, joka valmistuessaan siirsi valtatien 4 liikenteen pois kaupungin ruutukaavakeskustan liikenneverkosta. Rantaväylän varressa sijaitsee useita Jyväskylän yliopiston sekä kansainvälisen yritysmaailman uudisrakennuksia. Vanhojen tehdasrakennusten häviäminen Jyväsjärven rannasta mahdollisti uuden Lutakon kaupunginosan rakentamisen Kuokkalan sillan juureen. Merkittävä tekijä kaupunkikuvan kannalta on myös keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva entinen Kankaan paperitehdas.[52][53] Suurikokoista tehdasaluetta ja paperitehdasta alettiin purkamaan vuonna 2018, tilalle rakennettaan uusi asuinalue.[54] Jyväskylä on menestynyt säännöllisesti Taloustutkimuksen toteuttamassa suurten kaupunkien imagotutkimuksessa parhaista asuinpaikoista, ja oli vuonna 2014 kolmannella sijalla edellisvuoden tapaan.[55] Jyväskylällä on hyvä imago myös yritysjohtajien silmissä.[56]

Kaupunkikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuokkalan silta Jyväsjärven ylitse ja satama heinäkuussa 2008. Taustalla Kuokkalan kaupunginosa, vasemmalta alkaa Lutakko.

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista vahva sekä humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö. Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla muiden kuin humanististen tieteiden osuus kaupungin opiskelumahdollisuuksista on kasvanut, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien.kenen mukaan? Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Vuonna 2004, ennen kuntaliitoksia, 15-vuotiaista asukkaista 63 %, 25-vuotiaista asukkaista 22 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 19 % oli syntynyt Jyväskylässä.[57]

Keski-Suomen ohella merkittäviä tulijoiden lähtömaakuntia ovat Uusimaa, Pohjois-Savo ja Pirkanmaa.[58]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunissa koivun, lepän tai pajun varpujen päällä paistettu varpupaisti, kaalia, selleriä ja tomaattia sisältävä Palokan salaatti, ruisrieska, muikunmäti, kahvi ja rinkeli sekä pusut. Jyväskylän maalaiskunnan pitäjäruoiksi valittiin sianpääsyltty, peruhauvikkaat ja luumureemi.[59]

Musiikkikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylästä on lähtöisin useita tunnettuja raskaan rockin yhtyeitä, kuten Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Swallow the Sun ja Lost Society. Suomirapin ja -indien kärkihahmoihin kuuluvat Gettomasa ja Litku Klemetti ovat myös osa Jyväskylän musiikkikulttuuria.[60]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston Agora-rakennus.

Jyväskylässä sijaitsee monipuolinen Jyväskylän yliopisto, jossa opiskelee noin 15 000 ja työskentelee noin 2 600 henkilöä. Jyväskylässä toimii myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja HUMAK Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän kampus. Jyväskylässä sijaitsevia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ovat Jyväskylän ammattiopisto ja Jyväskylän kotitalousoppilaitos. Jyväskylässä toimii nykyisin kolme lukiota, jotka ovat Schildtin lukio, Jyväskylän normaalikoulun lukio ja Jyväskylän Lyseon lukio. Näistä jälkimmäinen on vanhin suomenkielinen oppikoulu. Korpilahden lukio sekä kaikki entisessä Jyväskylän maalaiskunnassa sijainneet kolme lukiota on lakkautettu 2010-luvun alussa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylään pääsee pohjoisen suunnasta Nelostietä pitkin.

Linja-autoasema ja rautatieasema toimivat Jyväskylässä yhdistettynä matkakeskuksena. Jyväskylän kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin
Helsinki, Lahti, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Utsjoki (etelään / pohjoiseen)
Turku, Loimaa, Tampere, Jämsä, Kuopio, Joensuu, Niirala (Tohmajärvi) (lounaaseen / koilliseen)
Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (luoteeseen / kaakkoon)
Seinäjoki, Vaasa (luoteeseen)
Pori, Kankaanpää, Parkano, Virrat, Pieksämäki, Varkaus, Joensuu (länteen / itään)
Laukaa (koilliseen)

Vaajakosken moottoritie on neljän valtatien ja kahden eurooppatien yhteinen tieosuus Jyväskylän keskustan ja Vaajakosken välillä.

Linja-autoasema ja rautatieasema toimivat Jyväskylässä yhdistettynä matkakeskuksena.

Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä Haapamäen suunnasta sekä idästä Pieksämäeltä. Ilman junanvaihtoa Jyväskylästä pääsee Tampereen kautta Helsinkiin ja Turkuun, Pieksämäen kautta Kuopioon sekä Haapamäen kautta Seinäjoelle. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina 1968–1987, viimeisimpänä henkilöliikenne Äänekoski–Jyväskylä-rataosuudella vuonna 1987.[61]

Jyväskylän matkakeskus.

Kaukoliikenteen linja-autoilla pääsee suoraan Jyväskylästä kaikkiin maakuntakeskuksiin paitsi Hämeenlinnaan ja Maarianhaminaan. Junaan verrattuna linja-auto tarjoaa vaihdottoman ja nopeamman yhteyden esimerkiksi Ouluun, Lahteen ja Lappeenrantaan. Yöjunat eivät nykyisin liikennöi Jyväskylässä. Linja-autojen yöpikavuoroja kulkee päivittäin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun välillä. Lentokoneella pääsee Jyväskylästä Helsinkiin 50 minuutissa. Lentoasema sijaitsee Tikkakoskella 22 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen.

Paikallisliikenteen järjestämisestä Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa on heinäkuusta 2014 alkaen vastannut joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen eli Jyväskylän seudun joukkoliikenne[62]. Paikallisliikenteestä käytetään markkinointinimeä Linkki, joka tarkoittaa Jyväskylän seudulla linja-autoa. Paikallisliikenteen asioista päätetään seudullisessa joukkoliikennejaostossa. Liikenteen järjestämiseen liittyvistä käytännön tehtävistä vastaa Jyväskylän kaupunki. Kilpailutettuina liikennöitsijöinä toimivat Jyväskylän Liikenne Oy, Länsilinjat Oy ja Mennään Bussilla Oy[63].

Kesäisin kaupungista on sisävesiliikennettä. Jyväsjärvellä on lyhyitä muutaman tunnin illallisristeilyjä ja Päijänteen vesistöalueella myös pidempiä risteilyjä. Tunnettuja Jyväskylästä liikennöiviä sisävesialuksia ovat muun muassa M/S Katrilli, M/S Päijänne, M/S Rhea, M/S Suomen Neito, M/S Suomen Suvi, M/S Suometar ja S/S Suomi. Aiemmin kaupungista liikennöivät myös siipirataslaiva S/S Lahtis ja sisävesihöyrylaiva S/S Jyväskylä, jonka nimi on nykyään M/S Jyväskylä).


Kulttuuria ja tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen käsityön museo.
Jyväskylän kaupunginteatteri.
Taulumäen kirkko ympäristöineen vuonna 1934.

Jyväskylässä on kaupunginteatterin lisäksi harrastajateatteri Jyväskylän Huoneteatteri. Teatterin harrastajia vuosittain kokoava Harrastajateatterikesä siirtyi vuonna 2016 järjestettäväksi Jyväskylässä[64]. Vuodesta 1979 lähtien kaupungissa on toiminut Jyväskylä Big Band. Jyväskylässä on aktiivinen rap-kulttuuri ja vuonna 2014 maakuntalehti Keskisuomalainen luonnehti tästä syystä kaupunkia jopa suomirapin pääkaupungiksi.[65]

Tutustumiskohteita ja museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkot ja muut sakraalirakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelis-luterilaiset kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksiset kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katoliset kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskyläläisiä liikuntapaikkoja ovat muun muassa Laajavuoren talviurheilukeskus, Hippoksen liikuntapuisto ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jyväskylän Kenttäurheilijat ry (JKU)
  • Jyväskylän Kuurojen Urheiluseura Jalo ry
  • Jyväskylän Laskuvarjokerho ry
  • Jyväskylän Liitokiekkoilijat
  • Jyväskylän Lohi : pesäpallo
  • Jyväskylän Naisvoimistelijat (JNV): joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic
  • Jyväskylän Nyrkkeilijät ry (JyNy ry)
  • Jyväskylän Pallokerho (JyPK), jalkapallo
  • Jyväskylän Pyöräilyseura (JyPS)
  • Jyväskylän Saukot ry: vesipallo
  • Jyväskylän Seudun Palloseura, JPS (jalkapallo, jääpallo)
  • Jyväskylän tennisseura ry (JTS ry)
  • Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijät ry (JTN)
  • Jyväskylän Valo ry (Valo): pesäpallo
  • Jyväskylän urheiluautoilijat
  • Jyväskylän Voimistelijat '79 ry (JyVo)
  • JyväsLentis ry

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlandia-maratonin juoksijoita ylittämässä Lutakonaukiota 2023.

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat muun muassa Jyväskylän suurajot, vuodesta 1956 järjestetty Jyväskylän kesä, kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yö, kaupunkivalaistukseen erikoistunut Valon kaupunki, Lutakkoon sijoittuva Suomipop-festivaali, Suomen vanhin sisäfestivaali Jyrock sekä Suomen pitkäikäisin rapin livekeikkoihin keskittynyt klubi Ghetto Party.[77]


Jyväskylän seutukunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän seutukunta muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnista.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:[78][79]

Lisäksi kunnalla on yhteistyösopimus Kiinan Mudanjiangin kanssa (vuodesta 1988).

Yhteistyö Jaroslavin kaupungin kanssa on laitettu jäihin maaliskuusta 2022 alkaen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.[80]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Jyväskylän kaupungin johtoryhmä jkl.fi. Viitattu 26.9.2015.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Jyväskylä Oikeusministeriö. Viitattu 11.8.2021.
  8. ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  9. ↑ Valmet paransi hieman tulostaan, mutta uusissa tilauksissa tuli roima lasku – tilanne Jyväskylän Rautpohjassa "kohtuullisen hyvä" Keskisuomalainen. 23.7.2020. Viitattu 20.7.2023.
  10. ↑ Jyväskylän lyhyt historia www3.jkl.fi. Viitattu 20.7.2023.
  11. ↑ Tiesitkö tämän Jyväskylästä?. Jyväskylä-tiedotuslehti, 4.2.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.7.2009.
  12. ↑ Jalkanen, Kaarlo Jonathan: Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620 Alkuperäisjulkaisu Hämeenlinnassa : Hämeen Sanomat, 1892. Jyväskylä : Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, 2005. Viitattu 24.3.2018.
  13. ↑ a b Helena Hänninen (toim.): Kohisevien koskien Laukaa, s. 22–25, 53, 287–293. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
  14. ↑ a b c Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 17–18.
  15. ↑ Jyväskylän lyhyt historia www3.jkl.fi. Viitattu 24.3.2018.
  16. ↑ Berndtson, Nils: Lahden talon ja suvun varhaisista vaiheista. Keski-Suomen museon monistesarja, 1983, nro 2, s. 1–23. Jyväskylän kaupunki: Keski-Suomen museo. ISSN 0357-8186.
  17. ↑ Aulis Oja: Suur-Jämsän historia I, s. 116–121, 188–192. Forssa: , 1954.
  18. ↑ Tommila, s. 25–29
  19. ↑ Tommila, s. 27
  20. ↑ Tommila, s. 29, 33–37
  21. ↑ Tommila, s. 56–58, 296–303.
  22. ↑ Keski-Suomen liikenne/ Huviksi ja hyödyksi/ Keski-Suomen tärkeimmät rautatiet www.finnica.fi. Viitattu 1.1.2020.
  23. ↑ Tommila, s. 253–282
  24. ↑ Tommila, s. 227–234, 478–484
  25. ↑ Tommila, s. 432–436, 655
  26. ↑ Tommila, s. 579–595
  27. ↑ Rapo, Seppo: Karjalaisten sijoittuminen: Vuoden 1945 maanhankintalain mukainen sijoitussuunnitelma (kartta) Luovutettu Karjala -sivusto. 12.7.2001. Seppo Rapo. Viitattu 1.2.2015.
  28. ↑ Siirtokarjalaisuus karjalan Liitto ry. Viitattu 1.2.2015.
  29. ↑ Tommila, s. 675–678.
  30. ↑ a b Jyväskylän maalaiskunnan kirja (Gummerus 1977), Jussi T. Lappalaisen kirjoitus Pitäjän synty ja aluemuutokset, s. 46–48
  31. ↑ Jussi Jäppinen: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin (Minerva 2005)
  32. ↑ Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajaon muuttaminen: Erityisen selvityksen raportti 14.12.2007 (s. 45) Sisäasiainministeriö. Viitattu 17.2.2008.
  33. ↑ Kunnallisvaalit 26.10.2008: Valitut ehdokkaat Jyväskylä Vaalit.fi. 17.11.2008 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 31.10.2014.
  34. ↑ a b c d Suomen tilastollinen vuosikirja 1927 (pdf) (s. 9, Taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajavakisten yhdyskuntain väkiluku 1815–1926.) 1927. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 14.3.2016.
  35. ↑ a b c d e f Suomen tilastollinen vuosikirja 1966 (pdf) (sivu 9. Taulukko 13. Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815–1965 lopussa) 1967. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  36. ↑ a b c d e f Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 (pdf) (s. 12, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1935.) 1936. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  37. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1946-47 (pdf) (s. 12, Taulukko 16. Kaupunkien väkiluku vuosina 1815–1947.) 1948. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  38. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1956 (pdf) (sivu 9. Taulukko 13. Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815–1955 lopussa) 1957. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 13.3.2016.
  39. ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1975 (pdf) (sivu 9. Taulukko 13. Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815–1975 lopussa) 1976. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 13.3.2016.
  40. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  41. ↑ a b Tilastokeskus: 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Suomen väestö. 31.12.2022. Viitattu 3.9.2023.
  42. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  43. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  44. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (PDF) (sivut 67–70 ja 118–120) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.9.2015.
  45. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  46. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  47. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  48. ↑ Toiminta - Jyväskylän Reformoitu Baptistiseurakunta reba.fi. Viitattu 8.11.2020.
  49. ↑ Andersson eläkkeelle – Jyväskylä pohtii pormestaria. Yle 3.3.2014.
  50. ↑ Jyväskylän uusi kaupunginjohtaja on Timo Koivisto. Web Archive (Jyväskylän kaupunki 10.11.2014).
  51. ↑ Jussi Jäppinen: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? (2004)
  52. ↑ Jyväskylän Kangas kankaan aluekehityshankkeen sivusto. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.2.2015.
  53. ↑ Keski-Suomen maakuntakaava: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa, Kankaan tehtaan alue, s. 14. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto, 2009. ISBN 978-951-594-353-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.2.2015).
  54. ↑ Neljän jalkapallokentän kokoisen paperitehtaan purku alkoi Jyväskylän Kankaalla Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  55. ↑ Ville Miettinen: Tampere on Suomen kaupungeista vetovoimaisin Kuntalehti. 9.4.2014. Viitattu 2.2.2015.
  56. ↑ Jyväskylä huomattavin nousija imagotutkimuksessa Jyväskylän kristillisdemokraattien WWW-sivut. 8.12.2014. Viitattu 2.2.2015.
  57. ↑ Matti Tuosa: Ahkerien muuttajien kaupunki Jyväskylä-tiedotuslehti. 10.11.2004. Viitattu 1.2.2015.
  58. ↑ Arja Liinamaa: Kaupungin väkiluku ylitti 130 000 Jyväskylä-tiedotuslehti. 6.10.2010. Viitattu 1.2.2015.
  59. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 86. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  60. ↑ Lundell, Mikko: Radio Keskisuomalaisessa alkaa uusi ohjelma, joka on omistettu paikalliselle musiikille Keskisuomalainen. 10.1.2021. Viitattu 16.3.2024.
  61. ↑ [1][vanhentunut linkki]
  62. ↑ Jyväskylän seudun joukkoliikenne
  63. ↑ Linkki-liikennöitsijät Linkki. 3.12.2019. Viitattu 7.11.2021.
  64. ↑ Info
  65. ↑ Sanna Höglund: Kortepohja räppäsi ihon alle (Juttu julkaistu 27.1.2014 Keskisuomalaisen Kaupunkilainen-liitteessä) Keskisuomalainen. 31.1.2014. Viitattu 17.7.2015.
  66. ↑ Jyväskylän rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  67. ↑ Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  68. ↑ Jyväskylän yliopiston alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  69. ↑ Jyväskylän Harju ja Vesilinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  70. ↑ Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  71. ↑ Kortepohjan asuma-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  72. ↑ Mankolan alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  73. ↑ Sotatarviketeollisuuden alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  74. ↑ Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  75. ↑ Säynätsalon teollisuusyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  76. ↑ Viitaniemen asuntoalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  77. ↑ Mikko Lundell: Ravintola Sohwi on toiminut yli 50 vuotta ja nyt siellä kuullaan ensimmäistä kertaa ravintolan historiassa rapkeikkoja Keskisuomalainen. 27.7.2022. Viitattu 21.8.2022.
  78. ↑ Jyväskylän ystävyyskunnat jyvaskyla.fi. 23.2.2009. jkl.fi. Viitattu 26.2.2009.
  79. ↑ Jyväskylän kaupungin ystävyyskuntien nimeäminen, kaupunginhallituksen päätös 23.2.2009 23.2.2009. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 15.9.2012.
  80. ↑ Yksimielinen päätös: Jyväskylä jäädyttää ystävyyskaupunkisuhteen ja tukee Ukrainaa 100 000 eurolla Keskisuomalainen. 2.3.2022. Viitattu 31.3.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Jyväskylän historiaa käsittelevää kirjallisuutta:

  • Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
  • Jyväskylän kirja
  • Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
  • Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965–2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 963 7. Jyväskylä 147 821 13. Lappeenranta 73 016 19. Porvoo 51 293 25. Lohja 45 654
2. Espoo 314 152 8. Kuopio 124 011 14. Vaasa 68 969 20. Salo 51 097 26. Nurmijärvi 44 773
3. Tampere 255 066 9. Lahti 120 700 15. Hämeenlinna 68 303 21. Kotka 50 488 27. Tuusula 41 334
4. Vantaa 247 447 10. Pori 83 117 16. Seinäjoki 66 157 22. Kokkola 48 299 28. Kirkkonummi 41 160
5. Oulu 214 651 11. Kouvola 78 876 17. Rovaniemi 65 285 23. Hyvinkää 46 903 29. Rauma 38 837
6. Turku 201 889 12. Joensuu 78 060 18. Mikkeli 51 916 24. Järvenpää 46 475 30. Kerava 38 227
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyväskylä&oldid=22320822”