Malline:Valitut palat/2018

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden 2018 valitut palat.

Viikko 1[muokkaa wikitekstiä]

Godwin (myös Godwine, k. 1053) oli Wessexin jaarli. Hän toimi tehtävässä Knuut Suuren (1017–1035) ja tämän kolmen seuraajan aikana. Hänestä tuli jokaisen palvelemansa kuninkaan tärkein neuvonantaja ja sotilaallinen tuki. Historioitsija David Howarthin mukaan Godwin oli aikansa englantilainen nero ja häntä on luonnehdittu vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi 1000-luvun Englannissa. Hänen pojistaan Sveinistä, Tostigista, Leofricista ja Gyrthistä tuli jaarleja, Haraldista kuningas ja tyttärestä Edithistä kuningas Edvard Tunnustajan vaimo ja Englannin kuningatar. Godwinin vaimo Gytha oli jaarli Ulfin sisar ja Tanskan kuninkaan Sven Estridinpojan täti. Vallan keskittymisen vuoksi häntä voi hyvällä syyllä sanoa kuninkaantekijäksi.

Edvard Tunnustajan (1042–1066) aikana Godwin kamppaili kasvavan normandialaisvaikutuksen hillitsemiseksi. Kun Godwin joutui 1050-luvulla hetkeksi maanpakoon, normannit sekaantuivat vahvasti maan asioihin ja Normandian herttua Vilhelm kävi jopa Englannissa. Godwin kuitenkin palasi ja ajoi kuninkaan normandialaiset neuvonantajat pois maasta. Tämän jälkeen kuningas hallitsi vain nimellisesti. Voitto jäi lyhytaikaiseksi, sillä Godwinin pojan Haraldin aikana Normandian Vilhelm hyökkäsi maahan ja valloitti sen Hastingsin taistelun jälkeen.


Viikko 2[muokkaa wikitekstiä]

Deep Purple in Rock (usein pelkästään In Rock) on brittiläisen hard rock -yhtye Deep Purplen vuonna 1970 ilmestynyt neljäs studioalbumi. Albumista muotoutui yhtyeen läpimurtoteos. Se sai sekä myyntimenestystä että erittäin positiivisen vastaanoton kriitikoilta. Sittemmin Deep Purple in Rock on noussut erääksi varhaisen metallimusiikin suurimmista klassikoista ja toisinaan sitä pidetään jopa ensimmäisenä puhtaana heavyalbumina.

Albumilla soittavat yhtyeen alkuperäisjäsenistä Ritchie Blackmore (kitara), Jon Lord (koskettimet) ja Ian Paice (rummut). Uusina jäseninä yhtyeeseen liittyivät 1969 laulaja Ian Gillan ja basisti Roger Glover. Näin muotoutui yhtyeen toinen ja tunnetuin kokoonpano, niin sanottu ”Deep Purple Mark II”. Uuden kokoonpanon myötä Deep Purplen musiikki muuttui tällä albumilla progressiivisesta rockista ja popmusiikista raskassointisemmaksi heavy metaliksi. Albumin tunnetuimmat kappaleet ovat nopeatempoinen ja aggressiivinen aloituskappale ”Speed King” sekä yli 10-minuuttinen, progressiivinen ”Child in Time”, joka on kuuluisa varsinkin laulaja Ian Gillanin poikkeuksellisen korkeasta ylärekisteristä ja Ritchie Blackmoren mahtipontisista kitarasoolo-osioista.


Viikko 3[muokkaa wikitekstiä]

Sugar Ray Leonard (s. 17. toukokuuta 1956 Wilmington, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen entinen nyrkkeilijä, joka saavutti uransa aikana amatöörinä olympiakultaa kevyessä välisarjassa Montrealin olympialaisissa 1976 ja ammattilaisena välisarjan, ylemmän välisarjan, keskisarjan, ylemmän keskisarjan ja raskaan keskisarjan maailmanmestaruudet. Lempinimensä Sugar Ray hän sai jo amatööriuransa aikana Sugar Ray Robinsonin mukaan.

Ray Leonard herätti huomiota jo amatöörinä mutta päätti lopettaa nyrkkeilyuransa olympiavoiton jälkeen. Hän kuitenkin pyörsi päätöksensä ja nousi kolmessa vuodessa ammattilaisten välisarjan maailmanmestariksi vuonna 1979. Leonard menetti mestaruutensa Roberto Duránille 1980 kärsityn tappion jälkeen, mutta voitti sen takaisin vuotta myöhemmin käydyssä uusintaottelussa. Tämän jälkeen hän kohtasi kehässä WBA:n maailmanmestarin Thomas Hearnsin, jonka voittaminen teki hänestä välisarjan kiistattoman mestarin.


Viikko 4[muokkaa wikitekstiä]

Ada Lovelace (10. joulukuuta 1815 Lontoo, Englanti27. marraskuuta 1852 Lontoo) oli englantilainen matemaatikko, joka kirjoitti kuvauksen Charles Babbagen varhaisesta mekaanisesta yleistietokoneesta eli analyyttisestä koneesta. Hän kirjoitti koneelle myös ohjelman, minkä ansiosta häntä kutsutaan joskus ensimmäiseksi tietokoneohjelmoijaksi.

Ada Lovelace oli runoilija lordi Byronin ja Anne Isabella Byronin tytär. Lady Byron jätti miehensä pian Adan syntymän jälkeen, eikä tytär tuntenut isäänsä. Ada meni naimisiin William Kingin kanssa ja sai miehensä kautta aatelisarvon. Lady Byron palkkasi tyttärelleen useita opettajia, ja tästä kasvoi lahjakas matemaatikko. Lovelace tunnetaan erityisesti artikkelistaan ”Kääntäjän merkintöjä”. Hän alkoi kääntää Luigi Federico Menabrean tekemää artikkelia Babbagen analyyttisestä koneesta ja lisäsi käännöksen yhteyteen Babbagen avustamana laajan osion, johon hän muun muassa kirjoitti koneelle ohjelman Bernoullin lukujen laskemiseen ja pohti tekoälyn mahdollisuutta. Lovelace sairasteli koko elämänsä ajan ja kuoli 36-vuotiaana kohtusyöpään.


Viikko 5[muokkaa wikitekstiä]

FC Kuusysi on lahtelainen jalkapalloseura, jonka miesten joukkue pelaa Kolmosessa ja naisten joukkue Ykkösessä.

Seura perustettiin vuonna 1934 nimellä Lahden Pallo-Miehet. Se pelasi tällä nimellä vuoteen 1963 asti, jolloin nimi muutettiin Upon Palloksi. Kuuden vuoden jälkeen tapahtui jälleen nimenmuutos ja seuran nimeksi tuli Lahti-69, josta muotoutui pian lempinimeksi Kuusysi. Kun tämä myöhemmin otettiin seuran viralliseksi nimeksi, oli luonnollista, että sen tilalle pian kehittyi uusi lempinimi, joksi tuli Kyykkä. Seura on voittanut miesten tasolla viisi Suomen-mestaruutta ja kaksi kertaa Suomen cupin. Kuusysin paras saavutus kansainvälisissä sarjoissa on kaudella 1985–1986 saavutettu paikka kahdeksan parhaan joukossa Euroopan cupissa. Kauden 1996 jälkeen seuran edustusjoukkue ja Lahden Reipas yhdistyivät. Fuusion pohjalta syntyi FC Lahti.


Viikko 6[muokkaa wikitekstiä]

Eturauhasen syöpä on eturauhasessa esiintyvä syöpä. Riski sairastua siihen kasvaa 50 ikävuoden jälkeen. Suurin osa eturauhasen syövistä etenee hyvin hitaasti, eivätkä ne lyhennä potilaan elinikää. Vain noin joka seitsemäs eturauhasen syöpä johtaa kuolemaan. Tautia voidaankin radikaalien hoitojen sijaan päätyä vain seuraamaan. Taudin yleisyyden takia eturauhasen syöpä aiheuttaa kuitenkin keuhkosyövän jälkeen toiseksi eniten syöpäkuolemia miehille Suomessa, noin 800 vuodessa. Hoitamista edellyttävät aggressiiviset eturauhasen syövät, jotka muodostavat etäpesäkkeitä tyypillisesti luustoon.

Eturauhasen syöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpä. Sen esiintyvyys vaihtelee suuresti maanosittain. Suomessa sairastuneiden keski-ikä on noin 70 vuotta. Suomessa eturauhasen syöpä on miesväestön yleisin syöpä ja uusia tapauksia todetaan vuosittain 4 000–5 000.


Viikko 7[muokkaa wikitekstiä]

Leevi and the Leavings oli suomalainen, vuonna 1978 perustettu poprock-yhtye. Yhtyeen merkittävin jäsen oli Gösta Sundqvist, joka teki melkein yksin kappaleiden sävellykset, sanoitukset ja sovitukset. Sundqvist oli myös yhtyeen laulaja. Muut jäsenet olivat Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund, ja he päättivät lopettaa yhtyeen Gösta Sundqvistin kuoltua vuonna 2003. Paananen, Karastie ja Nylund palasivat musiikkielämään keväällä 2011 Leavings-Orkesterina.

Leevi and the Leavings tuli tunnetuksi myös siitä, ettei se tehnyt Euroviisujen alkukarsinnan 1981 lisäksi yhtään julkista esiintymistä. Siitä huolimatta yhtye keräsi laajan kuulijakunnan ja se oli suosittu koko uransa ajan. Yhtyeen menestyksen takana olivat pitkälti Gösta Sundqvistin kirjoittamat kappaleet. Sundqvist käsitteli niissä ihmissuhteita, yhteiskunnallisia asioita, alkoholismia, syrjäytyneisyyttä ja luonnonsuojelua, usein humoristisesti ja ironisesti. Yhtye sai vuonna 1995 vuoden kotimaisen yhtyeen Emma-palkinnon.


Viikko 8[muokkaa wikitekstiä]

Robert Bresson (25. syyskuuta 1901 Bromont-Lamothe, Ranska18. joulukuuta 1999 Droue-sur-Drouette, Ranska) oli ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja, joka on elokuvataiteen tunnetuimpia minimalisteja. Bresson ei ole saavuttanut suurta yleisön suosiota, mutta hän on kuitenkin vuosien mittaan noussut kriitikoiden ja elokuvataiteen harrastajien eniten arvostamien ohjaajien joukkoon.

Bresson piti tiukasti kiinni kurinalaisen askeettisesta tyylistään, minkä takia hänet miellettiin epäkaupalliseksi ohjaajaksi. Siksi Bresson sai tehdä vain 13 elokuvaa pitkällä urallaan, joka alkoi vuonna 1943 ja päättyi vasta vuonna 1983. Bressonin ensimmäiset elokuvat oli kerrottu melko perinteisesti, ja vasta kolmannessa elokuvassaan Papin päiväkirja hän löysi tunnusomaiseksi muodostuneen tyylinsä. Bressonin tunnetuimpia elokuvia ovat Kuolemaantuomittu on karannut, Taskuvaras ja Balthazar.

Bressonin elokuvien tunnistettavin piirre on tunteeton näyttelytyyli, ja hän kutsuikin näyttelijöitä ”malleiksi”. Muita keskeisiä tyylipiirteitä ovat runsas kuvan ulkopuolisten elementtien käyttö ja samalla kuvan tyhjentäminen sekä elliptinen kerrontatapa. Hänen elokuvansa käsittelivät usein predestinaatiota ja armoa. Omintakeisen tyylinsä takia Bressonilla ei ole ollut elokuvataiteessa suoranaisia seuraajia.


Viikko 9[muokkaa wikitekstiä]

Kambodžan kuningaskunta (khmeriksi ព្រះរាជាណាចក្រកម្ពុជា, Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa) on yli 15,7 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodža rajautuu idässä Vietnamiin, pohjoisessa Laosiin ja lännessä Thaimaahan, ja etelässä sillä on rannikkoa Siaminlahdelle. Maan läpi virtaa Mekongjoki pohjoisesta etelään ja sen länsiosassa sijaitsee suuri Tonle Sap -järvi. Valtaosa maan asukkaista on theravada-buddhalaisia khmerejä, jotka puhuvat austroaasialaista khmerin kieltä. Kambodžan pääkaupunki on Phnom Penh.

Varhaiskeskiajalla Kambodžan aluetta hallitsivat intialaisen kulttuurin vaikutuksessa Funanin ja Chenlan kuningaskunnat. Niiden tilalle nousi 800-luvulla Khmerien valtakunta, josta tuli alueellinen suurvalta ja jolla oli merkittävä vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuuriin. Valtakunnan taannuttua Kambodža ajautui Thaimaan ja Vietnamin vasallivaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopulla Ranskan siirtomaavallan alle. Maa itsenäistyi jälleen vuonna 1953. Yhdysvallat pommitti Kambodžaa Vietnamin sodan yhteydessä, ja vuonna 1970 Kambodžan kuningas syrjäytettiin vallankaappauksessa ja maahan perustettiin Yhdysvalloille ystävällismielinen sotilashallinto. Valtaan nousivat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua Pol Potin johtamat Punaiset khmerit, joiden toteuttamassa kansanmurhassa menehtyi ainakin yli miljoona kambodžalaista. Vuosikymmenen lopussa Vietnam hyökkäsi Kambodžaan, punakhmerit syrjäytettiin vallasta ja maahan perustettiin kommunistinen Kamputsean kansantasavalta. Sisällissota punakhmerejä vastaan päättyi 1990-luvun alussa ja monarkia palautettiin, minkä jälkeen maan olot ovat olleet suhteellisen vakaat.


Viikko 10[muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on helsinkiläinen jalkapalloseura. Suomen mestaruuksilla mitattuna se on Suomen menestynein jalkapalloseura. Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. HJK perustettiin virallisesti vuonna 1907 ja se voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1911. Seura aloitti toiminnan jalkapallosta, mutta myöhemmin mukaan tulivat jääpallo ja jääkiekko, joissa molemmissa seura voitti Suomen-mestaruuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Lisäksi HJK:ssa harrastettiin muun muassa keilailua, taitoluistelua ja käsipalloa. Vuodesta 1976 lähtien seura on keskittynyt jalkapalloon.

Vuodesta 1964 lähtien HJK on pelannut jalkapallon pääsarjatasolla. Se on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Seuran nykyinen kotistadion on Telia 5G -areena. Aikaisemmin HJK on pelannut ottelujaan Töölön pallokentällä ja Helsingin olympiastadionilla. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi-04, joka pelaa Kakkosessa. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallojoukkueen. HJK:n naisjoukkue on voittanut useita Suomen-mestaruuksia.


Viikko 11[muokkaa wikitekstiä]

Renault-skandaalilla (myös Singaporen kolariskandaali ja Renaultin kolariskandaali, englannin kielellä käytetty nimitystä Crashgate) tarkoitetaan kaudella 2008 Formula 1 -sarjassa Singaporen Grand Prix’ssa 28. syyskuuta 2008 tapahtunutta tahallista kolaria jälkitapahtumineen.

Renault-tallin kuljettaja Nelson Piquet Jr. aiheutti kilpailussa tahallisesti kolarin edesauttaakseen tallikaverinsa Fernando Alonson menestystä samassa kilpailussa. Piquet pyörähti radalla ja törmäsi betonimuuriin kilpailun alkupuoliskolla. Koska Piquet’n osin romuttunutta autoa ei muutoin saatu turvallisesti pois radalta, radalle kutsuttiin turva-auto. 15. lähtöruudusta lähtenyt Alonso oli tehnyt ensimmäisen varikkopysähdyksensä vain hetkeä ennen kolaria. Alonso sai kolarin takia merkittävää etua muihin kilpailijoihin nähden ja nousi myöhemmin kilpailun kärkeen ja voittoon.


Viikko 12[muokkaa wikitekstiä]

Kásos (kreik. Κάσος; myös Kássos) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 66,419 neliökilometriä ja asukasluku 1 084 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kásos kuuluu Kásoksen kuntaan, Kárpathoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Fry. Kásos on Dodekanesian eteläisin saari ja sijaitsee Kreetan ja Kárpathoksen saarten välissä. Kásoksen väestö elättää itsensä enimmäkseen eläinten kasvatuksella, maanviljelyllä ja kalastuksella.

Varhaisimmat merkit saaren asutuksesta ovat myöhäisneoliittiselta kaudelta ja varhaiselta pronssikaudelta. Ensimmäisenä Kásosta asuttivat foinikialaiset, jonka jälkeen saarta hallitsivat vuoroin muun muassa mykeneläiset, Rodos, Makedonia, roomalaiset, Bysantti, venetsialaiset, genovalaiset, Johanniittain ritarikunta, osmanit, Venäjän keisarikunta, italialaiset ja britit, ennen kuin se vuonna 1948 liitettiin Kreikkaan. Egyptiläisten ja osmanien yhdistynyt laivasto rantautui vuonna 1824 Kásokselle polttaen saaren ja surmaten noin 7 000 saarelaista.


Viikko 13[muokkaa wikitekstiä]

Larry Bird (s. 7. joulukuuta 1956 West Baden Springs, Indiana) on yhdysvaltalainen ammattilaisuransa lopettanut koripalloilija ja koripallovalmentaja. Hän edusti koko ammattilaisuransa Boston Celticsiä. Bird pelasi yliopistokoripalloa Indianan osavaltionyliopistossa vuosina 1976–1979. Hän osallistui NBA:n varaustilaisuuteen vuonna 1978, jolloin Boston varasi hänet tilaisuuden kuudentena pelaajana. Bird siirtyi NBA:han vuonna 1979 ja pelasi siellä vuoteen 1992 asti. Pelaajaurallaan hän voitti kolme NBA-mestaruutta, minkä lisäksi hänet valittiin kolmesti sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Birdin ja Magic Johnsonin välinen kilpailu lisäsi sarjan kiinnostavuutta, ja he olivat 1980-luvun tärkein taistelupari sarjassa. Bird oli mukana niin sanotussa Dream Teamissa vuoden 1992 olympialaisissa, kun Yhdysvallat voitti olympiakultaa. Olympialaisten jälkeen hän lopetti pelaajauransa.


Viikko 14[muokkaa wikitekstiä]

Robert Capa (oik. Endre Ernő Friedmann 22. lokakuuta 1913 Budapest, Itävalta-Unkari25. toukokuuta 1954 Thái Bình, Vietnam) oli unkarilainen kuvajournalisti ja yksi Magnum Photos -kuvatoimiston perustajista. Hän työskenteli kuvaajana viidessä sodassa: Espanjan sisällissodassa, Kiinan–Japanin sodassa, toisessa maailmansodassa, Israelin itsenäisyyssodassa ja Indokiinan sodassa.

Uransa alkuvaiheessa Capa tunnettiin vielä sukunimellä Friedmann, mutta 1930-luvun alussa Pariisissa hän alkoi esiintyä yhdysvaltalaisena valokuvaajana nimeltään Robert Capa. Hän kehitti Capan hahmon kumppaninsa Gerda Taron kanssa. Capa lähti kuvaamaan Espanjan sisällissotaa, josta oli kiinnostunut myös poliittisista syistä. Sodassa hän otti yhden tunnetuimmista kuvistaan, ”Kaatuvan sotilaan”. Taron kuoleman jälkeen Capa jatkoi kuvaajana vielä neljässä sodassa. Hän oli mukana muun muassa Normandian maihinnousussa. Capan viimeinen työtehtävä oli Indokiinan sodassa, jossa hän kuoli astuttuaan maamiinaan.


Viikko 15[muokkaa wikitekstiä]

Sierra Leonen tasavalta (engl. Republic of Sierra Leone) on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannikolla. Valtion rajanaapurit ovat Guinea pohjoisessa ja Liberia kaakossa. Sierra Leonessa on trooppinen ilmasto ja monipuolinen luonto, joka vaihtelee savanneista sademetsiin. Maa on pinta-alaltaan 71 740 neliökilometriä ja siellä asui vuonna 2015 noin 7,1 miljoonaa asukasta. Sierra Leone on presidenttijohtoinen tasavalta, ja valtion johdossa on viisivuotiskausittain valittava presidentti. Pääministerin virkaa ei enää ole.

Sierra Leonesta vietiin aikoinaan tuhansia orjia Atlantin taakse. Maan pääkaupungin Freetownin perustivat vapautetut orjat vuonna 1787. Sierra Leone oli Britannian kruununsiirtomaana vuodesta 1808 itsenäistymiseensä vuonna 1961. Maa on toipumassa vuosina 1991–2002 kestäneestä sisällissodasta, joka vaati ainakin 50 000 ihmisen hengen. Sierra Leonen talous on kasvanut nopeasti sodan päättymisen jälkeen, mutta kasvua ovat hidastaneet vuoden 2014 ebolaepidemia ja seuraavana vuonna tapahtunut rautamalmin maailmanhinnan romahtaminen.



Viikko 16[muokkaa wikitekstiä]

Kanervamittari eli vanhalta nimeltään kellertävä lehtomittari tai kanervanlehtomittari (Chlorissa viridata) on vihermittareihin kuuluva pienehkö vihreä perhoslaji, joka on levinnyt suurimpaan osaan pohjoista Euraasiaa. Suomessa laji elää jokseenkin harvinaisena ja paikoittaisena maan eteläosissa. Kanervamittaria tavataan pääasiassa soilla ja kosteilla nummilla, joilla kasvaa sen toukkien pääasiallista ravintokasvia, kanervaa. Toukkia tavataan tosin myös muilla varvuilla ja matalilla pensailla, kuten variksenmarjalla ja suomyrtillä. Kanervamittarin aikuiset ovat lennossa kesäkuun tienoilla, useimmiten iltahämärässä. Yksivuotinen laji talvehtii kotelona.

Kanervamittari on jokseenkin harvinainen ja esiintyy paikoittaisesti koko elinalueellaan. Sen kanta on myös paikoin taantunut. Vaarantuneeksi se on luokiteltu kuitenkin vain Alankomaissa ja Norjassa; Suomessa lajilla ei ole uhanalaisuusluokitusta. Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin tulosten mukaan suurin perhosta uhkaava tekijä ainakin Norjassa on soiden ojituksesta aiheutuva elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen.



Viikko 17[muokkaa wikitekstiä]

Intian historia muodostaa yhden ihmiskunnan historian pisimmistä tunnetuista jatkumoista. Noin vuosina 2600–1800 eaa. alueella kukoisti Indus-kulttuuri, jonka tuhon syistä ei ole varmuutta. Indus-kulttuurin aikaa seurasi arjalaisten paimentolaisheimojen saapuminen Intian alueelle noin 1800 vuotta eaa. Heidän perintönään Intiaan jäi veda-kirjallisuus.

Aleksanteri Suuren valloitusretken takia hajaantuneen Intian yhdisti jälleen Gupta-valtakunnan perustaja Chandragupta I noin vuonna 320. Aikaa kutsutaan myös Intian klassiseksi ajaksi kulttuurin, taiteen, tieteen ja kirjallisuuden kehittymisen myötä. 500-luvun alussa valtakunta lopulta hajosi moneksi pienemmäksi valtakeskittymäksi. Intian keskiajaksi luonnehditulla ajanjaksolla vuosina 700–1200 maa oli jakaantunut useaan pieneen kuningaskuntaan. Voimakkaimmiksi tällä ajanjaksolla nousivat rajputit, jotka Intiaan saavuttuaan vähitellen omaksuivat hindukulttuurin. 1200-luvulla Intiaan saapuivat seldžukinturkkilaiset, joiden mukana islam levisi alueelle. Muslimit perustivat valloittamalleen alueelle Pohjois-Intiaan Delhin sulttaanikunnan. Lopullisesti Delhin kukisti afgaanitaustainen Babur sotajoukkoineen. Pohjoiseen Intiaan syntyi Suurmogulien valtakunta, jonka laajensi koko Intiaan 1600-luvulla kuningas Akbar. Moguliajan kuuluisimpia saavutuksia on Agraan rakennettu Taj Mahal.


Viikko 18[muokkaa wikitekstiä]

Padovan kasvitieteellinen puutarha (it. Orto botanico di Padova) on maailman vanhin edelleen alkuperäisellä paikallaan sijaitseva kasvitieteellinen puutarha. Padovassa Italiassa sijatiseva Padovan yliopistoa palveleva puutarha perustettiin vuonna 1545 edistämään lääketieteen ja kasvitieteen tutkimusta, ja siellä viljeltiin alkujaan etenkin erilaisia lääkeyrttejä. Se on kasvitieteellisten puutarhojen edelläkävijä ja valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Puutarhan pinta-ala on noin 2,2 hehtaaria, ja siellä kasvaa noin 6 000 kasvilajia. Alkuperäinen pohjaratkaisu on säilynyt entisellään, mutta puutarhaa on laajennettu perustamalla alkuperäisen alueen ympärille arboretum. Kasvit on yksittäisten penkkien lisäksi järjestetty erilaisiin kokoelmiin ja elinympäristöihin. Puutarhaan kuuluu lisäksi museo ja kirjasto. Puutarhan tehtäviin kuuluu kasvitieteellisen tutkimuksen lisäksi erityisesti Koillis-Italian kasvien suojelu, jota varten sen yhteydessä on myös siemenpankki.


Viikko 19[muokkaa wikitekstiä]

Low on brittiläisen muusikon David Bowien tammikuussa 1977 julkaistu yhdestoista studioalbumi. Länsi-Berliiniin muuttanut Bowie teki albumin yhteistyössä Roxy Music -yhtyeestä tunnetun Brian Enon kanssa. Tuloksena oli kokeileva, ambient- ja krautrock-vaikutteinen albumi, jossa syntetisaattori oli tärkeässä osassa. Low aloitti Bowien niin sanotun Berliini-trilogian, johon kuuluvat myös hänen kaksi seuraavaa studioalbumiaan ”Heroes” ja Lodger. Low’n kansikuva ja nimi viittaavat siihen, että Bowie yritti pitää yllä ”matalaa profiilia”.

Vaikka kriitikot ottivat aluksi albumin vastaan ristiriitaisesti, alan ammattilaiset arvostavat sitä nykyään paljon. Vuonna 2003 Rolling Stone -lehti valitsi sen kaikkien aikojen top 500 -albumilistallaan sijalle 249. Pitchfork Media puolestaan valitsi sen 1970-luvun parhaaksi albumiksi. Albumia pidetään yleisesti yhtenä Bowien merkittävimmistä, ja myös Bowie itse piti sitä yhtenä uransa huipuista. Low’ta myytiin kuitenkin selvästi vähemmän kuin Bowien edellisiä studioalbumeja.


Viikko 20[muokkaa wikitekstiä]

Pilkkupussimittari (Thetidia smaragdaria), vanhalta nimeltään täplätön pussimittari, on vihermittareihin kuuluva keskikokoinen vihreä perhoslaji. Laji on levinnyt laajalle alueelle Euraasiaan, ja Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa.

Pilkkupussimittari on pääasiassa aurinkoisten, lämpimien ja kuivien ketojen, niittyjen ja rinteiden laji. Koiraita tavataan lennossa kesä-heinäkuussa, usein jo iltahämärissä, kun naaraat puolestaan piilottelevat useimmiten kasvuston seassa. Pilkkupussimittarin toukat käyttävät ravintonaan siankärsämöä, pietaryrttiä ja erilaisia marunoita. Toukat elävät, talvehtivat ja koteloituvat ravintokasvin karikkeesta kasaamansa pussin sisällä, mistä koko laji on saanut nimensä.


Viikko 21[muokkaa wikitekstiä]

Antikolinergit ovat aineita, jotka estävät välittäjäaine asetyylikoliinin toimintaa keskus- ja ääreishermostossa. Antikolinergejä käytetään lääkkeenä muun muassa Parkinsonin tautiin, virtsanpidätyskyvyttömyyteen ja keuhkoahtaumatautiin sekä joidenkin myrkytyksien hoidossa, anestesiologiassa ja silmätutkimuksissa. Paikalliskäyttöä lukuun ottamatta antikolinergien vaikutus ulottuu kaikkialle elimistöön.

Monen myrkyllisen kasvilajin myrkyllisyys perustuu nimenomaan antikolinergiseen vaikutukseen. Suurin osa kuuluu koisokasvien heimoon. Näillä kasveilla on lähes kaikkialla Euroopassa ja monessa osassa Aasiaa tuhansien vuosien mittainen lääkekäyttöhistoria esimerkiksi rauhoittavina lääkkeinä ja anestesia-aineina.


Viikko 22[muokkaa wikitekstiä]

Newcastle upon Tyne (tavallisesti Newcastle) on Englannin koillisosassa sijaitseva Tyne and Wearin metropolikreivikunnan pääkaupunki. Ennen hallinnonuudistuksia se oli Northumberlandin pääkaupunki. Newcastle tunnetaan pitkästä historiasta, yliopistoista, jalkapallojoukkueesta, panimosta ja geordieiksi kutsuttujen asukkaidensa murteesta.

Newcastle on sijainnut lähellä Tynejoen suuta sopivan joenylityspaikan kohdalla jo roomalaisajoista asti. Sataman ja hiilikaivosten ansiosta se oli pitkään kukoistava teollisuuskaupunki. Teollisuuden taantumisen ja yhteiskunnan rakennemuutosten jälkeen sitä on voimakkaasti kehitetty nykyaikaisen tekniikan ja kulttuurin keskukseksi.


Viikko 23[muokkaa wikitekstiä]

Who Do We Think We Are on brittiläisen Deep Purple -yhtyeen helmikuussa 1973 julkaistu seitsemäs studioalbumi. Albumilla esiintyy vielä niin sanottu Mark II -kokoonpano: Ritchie Blackmore (kitara), Ian Gillan (laulu), Roger Glover (basso), Jon Lord (kosketinsoittimet) ja Ian Paice (rummut). Gillanin mielestä yhtye oli kuitenkin juuttunut paikoilleen ja kadottanut kipinänsä, joten hän jätti yhtyeen albumin kiertueen jälkeen kesäkuussa 1973. Samalla myös Glover lähti yhtyeestä. Mark II -kokoonpano palasi kuitenkin yhteen vuonna 1984.

Albumi levytettiin kiireisenä aikana Roomassa ja Frankfurtissa vuonna 1972. Äänityksiä vaikeuttivat yhtyeen jäsenten, erityisesti Blackmoren ja Gillanin, huonot välit. Tilanne vaikutti myös levyn materiaaliin, etenkin sanoituksiin, jotka ovat usein sävyltään katkeria. Who Do We Think We Are menestyi kaupallisesti heikommin kuin edeltäjänsä Machine Head, eikä se ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa kymmenen myydyimmän albumin joukossa. Albumi oli kuitenkin listaykkönen Ruotsissa ja Norjassa.


Viikko 24[muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1930 Uruguayssa. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA päätti myöntää MM-kilpailut Uruguayn järjestettäväksi, sillä maa oli voittanut kaksi edellistä jalkapallon olympiaturnausta ja maan kansallinen liitto oli myös valmis maksamaan kustannukset.

Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ovat olleet ainoat kisat, joihin ei ole järjestetty karsintoja, vaan osallistuvat joukkueet kutsuttiin. Monet Euroopan parhaista maista eivät olleet kiinnostuneita lähtemään pitkälle merimatkalle Atlantin yli, eivätkä monet seurat halunneet päästää parhaita pelaajiaan kahden kuukauden Etelä-Amerikan matkalle. Mukaan saatiin houkuteltua neljä eurooppalaista joukkuetta. Turnaukseen osallistui 13 joukkuetta, joista suurin osa tuli Etelä-Amerikasta. Ensimmäisen maailmanmestaruuden voitti isäntämaa Uruguay, joka voitti loppuottelussa Argentiinan.


Viikko 25[muokkaa wikitekstiä]

Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus. Lisäksi aavikoilla kasvaa määritelmän mukaan kuivuuteen sopeutunutta kasvillisuutta, joka peittää kuitenkin vain pienen osan alueen maaperästä. Toisinaan aavikoilla tarkoitetaan myös jäätiköiden lähellä olevia kylmyysaavikoita, joilla on vain vähäistä kasvillisuutta. Suurin osa aavikoista sijaitsee hepoasteilla. Autiomaita on kuitenkin myös sisämaassa, vuoristojen kosteudelta eristämillä alueilla ja kuivilla rannikoilla. Tunnetuin aavikko on Sahara Afrikan pohjoisosissa. Aavikoita on viidellä mantereella, ja ne peittävät noin viidenneksen maapallon maapinta-alasta.

Aavikot jaetaan hiekka-, sora- ja kallioaavikkoihin. Niiden pinta on herkkä veden ja tuulen aiheuttamalle eroosiolle. Hiekka-aavikoilla tuuli kasaa dyynejä. Epäsuotuisista olosuhteista huolimatta autiomailla elää eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat sopeutuneet hyvin kuiviin ja kuumiin olosuhteisiin. Aavikot eivät ole kuitenkaan täysin vedettömiä, sillä vettä esiintyy keitaissa ja sadekausina myös joissa ja järvissä, jotka kuivuvat myöhemmin suola-aavikoiksi. Aavikot ovat pääsääntöisesti kuumia ja kuivia, mutta lämpötilan vaihtelu voi olla suurta päivän ja yön välillä. Lauhkean vyöhykkeen mantereisilla aavikoilla myös vuodenaikojen välinen lämpötilan vaihtelu on suurta.


Viikko 26[muokkaa wikitekstiä]

RMS Titanic oli White Star Line -yhtiön matkustajalaiva, joka törmäsi neitsytmatkallaan 14. ja 15. huhtikuuta välisenä yönä 1912 jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi vieden mukanaan noin 1 500 ihmistä. Laivan päällikkönä toimi White Star Linen kommodori Edward J. Smith. Titanic oli sisarlaivojensa RMS Olympicin ja HMHS Britannicin ohella aikansa suurin ja loisteliain höyrylaiva, ja sitä sanottiin uudenlaisen laipiorakenteensa vuoksi ”käytännössä uppoamattomaksi”. Titanicin uppoaminen on yksi historian kuuluisimpia merionnettomuuksia. Titanicin uppoamisesta kuuluisiksi tulleita käsitteitä ovat muun muassa ”naiset ja lapset ensin”, ”kapteeni uppoaa laivansa mukana” ja ”orkesteri soittaa loppuun asti”.

Onnettomuustutkimuksissa uppoamisen todettiin olleen seurausta siitä, että päällikkö Smith ei ottanut jäävuorivaroituksia huomioon eikä laiva hidastanut vauhtiaan vaara-alueella. Onnettomuutta pahensi se, ettei pelastusveneitä lastattu täyteen. Ennen Titanicin haaksirikkoa pelastusveneiden kantavuus oli määritetty aluksen kantavuuden mukaan, eikä missään aluksessa tarvinnut Ison-Britannian lain mukaan olla enempää kuin 16 pelastusvenettä. Titanicissa pelastusveneisiin olisi mahtunut vain noin puolet matkustajista. Määrä oli laskettu lähinnä sen varalta, että Titanic saisi konerikon tai vuodon mutta pysyisi pinnalla, kunnes matkustajat voitaisiin siirtää toiseen alukseen.


Viikko 27[muokkaa wikitekstiä]

Jacques-Yves Cousteau (11. kesäkuuta 1910 Saint-André-de-Cubzac, Ranska25. kesäkuuta 1997 Pariisi) oli ranskalainen merivoimien upseeri, tutkimusmatkailija, laitesukelluksen edelläkävijä ja tieteilijä, joka tutki merta ja kaikkia vesielämän muotoja.

Cousteau tuli erityisesti tunnetuksi pitkistä dokumenttielokuvistaan, joista hän sai kaksi Oscar-palkintoa, ja televisiosarjoistaan, joista Meren salaisuudet toi maailmanlaajuista mainetta. Cousteau ei kuitenkaan ollut pelkkä dokumentaristi, vaan hän tutki aluksellaan Calypsolla maailman meriä ja niihin liittyviä ilmiöitä. Cousteaun elokuvat herättivät kiinnostusta meriin ja näiden suojeluun, ja hänen keksintönsä vaikuttivat sukellusharrastuksen kehittymiseen. Cousteaun työtä jatkaa hänen perustamansa Cousteau Society. Cousteaun ura kesti pitkään, sillä se alkoi käytännössä jo hänen ollessaan laivastossa 1930-luvun lopulla. Hän työskenteli kuolemaansa asti ja sai useita arvonimiä ja palkintoja. Vuonna 1988 hänet valittiin Ranskan akatemiaan.


Viikko 28[muokkaa wikitekstiä]

Crazy Days on suomalaisen Hurriganes-yhtyeen 3. marraskuuta 1975 julkaistu kolmas albumi. Sitä myytiin Suomessa timanttilevyyn oikeuttava määrä, ja lisäksi siitä tuli listaykkönen kolmen kuukauden ajaksi. Albumi on yleisesti yhtyeen aiempia levyjä kevyempi ja popmaisempi, ja sillä on yksi yhtyeen suosituimmista kappaleista, basisti Cisse Häkkisen (kuvassa) tulkitsema ”My Only One”. Levy äänitettiin edellisen Roadrunner-albumin tavoin Marcus Music -studioilla Tukholmassa. Levytykseen kului kolme päivää.

Kitaristi Albert Järvinen oli eronnut yhtyeestä aiemmin vuonna 1975, ja hänen tilalleen tuli Hurriganesin alkuperäiskitaristi Ile Kallio. Useiden kriitikoiden mielestä Kallio ei täysin kyennyt korvaamaan Järvistä, ja monet katsoivat itse albumin olevan Roadrunneriin verrattuna vaisu. Arvostelua aiheutti myös Suomen arvostetuimman kitaristin vaihtaminen teinityttöjen suosiossa olleeseen ”idolipoikaan”. Kallio itse on kertonut, että äänityksiä olisi pitänyt siirtää muutamalla kuukaudella itseluottamuksen kasvattamiseksi.

Viikko 29[muokkaa wikitekstiä]

Sokrates (m.kreik. Σωκράτης, 470/469 eaa.399 eaa.) oli antiikin Kreikassa Ateenassa vaikuttanut filosofi. Hän on yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä filosofeja, ja häneen viitataan usein koko länsimaisen filosofian isänä. Sokrates hylkäsi esisokraatikoiksi kutsuttujen edeltäjiensä luonnonfilosofiset pohdiskelut ja suuntasi tutkimuksensa ihmisten elämäntapoihin. Hän kyseenalaisti ihmisten totunnaiset käsitykset ja pyrki kyselemällä löytämään määritelmiä erilaisille käsitteille, kuten hyve ja oikeudenmukaisuus. Sokrateelle tieto ja hyve liittyivät läheisesti yhteen; hän esimerkiksi katsoi, että jos ihminen tunsi hyveen käsitteen, hän teki automaattisesti sitä, mikä on hyvää.

Sokrates ei perustanut mitään omaa koulukuntaa, mutta houkutteli ympärilleen joukon oppilaita ja ihailijoita, joista tunnetuin on Platon. Opetuksiaan Sokrates ei kirjoittanut muistiin, eikä hän jättänyt jälkeensä muitakaan kirjoituksia; sen sijaan hän opetti dialektiikan avulla käyttäen niin sanottua sokraattista menetelmäänsä. Hänen oppilaansa kuitenkin kirjoittivat useita sokraattisia dialogeja, joiden keskushahmona Sokrates esiintyy. Tunnetuimpia näistä ovat Platonin dialogit.


Viikko 30[muokkaa wikitekstiä]

Epameinondas (m.kreik. Ἐπαμεινώνδας, noin 418 eaa.362 eaa.) oli thebalainen sotapäällikkö ja valtiomies, jonka johdolla Theba irtautui Spartan vallasta. Epameinondaan johtama Theban armeija kukisti Spartan armeijan Leuktran taistelussa, minkä jälkeen Theba nousi vähäksi aikaa Kreikassa johtoasemaan. Epameinondas muutti myös Kreikan poliittista karttaa vapauttamalla Spartan alaisuudessa olleen Messenian, jonka heloottiväestö oli elänyt Spartan orjuudessa lähes 200 vuotta. Epameinondaan kuoleman jälkeen Theba menetti kuitenkin valta-asemansa ja joutui 300-luvun eaa. lopulla Makedonian vallan alle.

Antiikin aikana Epameinondasta ylistettiin yhtenä kreikkalaisen maailman kyvykkäimmistä miehistä. Roomalainen puhuja Cicero sanoi häntä ”Kreikan ensimmäiseksi mieheksi”. Etenkin taktiikan alalla häntä pidettiin muita kenraaleja etevämpänä. Epameinondaan Leuktrassa käyttämä ”syvä falangi” auttoi häntä kukistamaan paljon kehutun Spartan armeijan. Epameinondaan alulle panemaa uutta taktiikkaa käytti myöhemmin hyväkseen muun muassa Makedonian Filippos II, joka oli nuorena Thebassa panttivankina ja luultavasti tapasi tuolloin Epameinondaan. Epameinondas oli erityisesti tunnettu vaatimattomuudestaan, ja hänen väitetään eläneen koko elämänsä köyhyydessä. Kerrotaan myös, että hän ei käyttänyt valtaansa rikastuttaakseen itseään, ja hänen sanotaan jakaneen anteliaasti varoistaan ystävilleen. Cornelius Nepos kertoo, kuinka hän kieltäytyi ottamasta vastaan lahjuksia Persian lähettiläältä.


Viikko 31[muokkaa wikitekstiä]

Tuvalu on Kansainyhteisöön kuuluva Tyynellä valtamerellä sijaitseva saarivaltio ja perustuslaillinen monarkia. Se on yksi maailman pienimmistä maista. Pinta-alaltaan se on maailman neljänneksi pienin valtio. Asukkaita Tuvalulla on 11 192, ja itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurulla on vähemmän asukkaita. Näiden kahden lisäksi vain Monaco on pinta-alaltaan Tuvalua pienempi. Sen lähimmät naapurimaat ovat Kiribati, Salomonsaaret, Fidži, Samoa, Wallis ja Futuna (Ranska) sekä Tokelau (Uusi-Seelanti). Tuvaluun kuuluu yhdeksän atollia, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinnollinen keskus on Funafutin atollilla. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu on suuri uhka koko valtion olemassaololle.

Tuvalu asutettiin noin ajanlaskun alun aikaan, ja saarten ensimmäiset asukkaat tulivat lähinnä Samoalta. Ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Tuvalulle, oli espanjalainen Álvaro de Mendaña de Neira, joka näki Nuin saaren vuonna 1568. Myöhemmin eurooppalaiset alkoivat kutsua saaria Ellicesaariksi, ja vuonna 1892 saaret liitettiin Britannian Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin. Vuonna 1975 se erosi omaksi siirtokunnakseen nimellä Tuvalu, ja kaksi vuotta myöhemmin se itsenäistyi. Vuonna 2000 Tuvalu liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin saatuaan lisätuloja .tv-verkkotunnuksen vuokraamisesta.


Viikko 32[muokkaa wikitekstiä]

Platon (m.kreik. Πλάτων, 427347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista. Hän oli Sokrateen kuuluisin oppilas ja Aristoteleen opettaja.

Filosofina Platon oli rationalisti, realisti, idealisti ja dualisti, ja hän on ollut monien näihin liittyvien ajatusten innoittaja myöhemmässä filosofiassa. Hän kirjoitti lukuisista filosofisista aiheista ja käsitteli erityisesti etiikkaa, politiikkaa, metafysiikkaa ja tietoteoriaa. Platon tunnetaan erityisesti ideaopistaan, kirjoittamistaan dialogeista (muun muassa Pidot, Faidros ja Valtio) sekä Sokrateen puolustuspuheesta. Platonin dialogit ovat antiikin ainoina säilyneet todennäköisesti kokonaisuudessaan nykypäivään, mutta osaa hänen nimissään kulkevista teoksista pidetään epäperäisinä, myöhempien platonikkojen kirjoittamina.


Viikko 33[muokkaa wikitekstiä]

Noitavainot Ruotsin valtakunnassa sijoittuvat pääsääntöisesti 16601680-luvulle. Ruotsin valtakunnassa ei ollut kirkollista inkvisitiota, vaan noitaoikeudenkäynnit käytiin maallisissa tuomioistuimissa. Syytettyjen kidutus oli valtakunnan lain vastaista, ja sitä käytettiinkin vain harvinaisissa poikkeustapauksissa.

Aikalaiskokemuksessa ei ilmennyt varsinaisia noitavainoja siinä muodossa, jossa ne näyttäytyvät nykyihmiselle, vaan samassa kylässä tai kaupungissa asuvat ihmiset vain yksinkertaisesti epäilivät toisiaan noituudesta. Noitavainoja on nykyisin pidetty nimenomaisesti noitiin kohdistuvana vainona. Aikalaisten käsitys asiasta oli toisenlainen: he uskoivat olevansa itse noitien vainoamia. Yleensä ihmiset kuvittelivat, että noituudesta syytetty oli aiheuttanut heille haittaa toistuvilla vahingonteoilla, ja epäilyksiään he esittelivät yleensä laveasti oikeudelle. Oleellista noitasyytöksen hyväksymiselle oli noitumisen motiivin löytyminen. Mikäli sellaista ei löydetty, syyte saatettiin hylätä. Pitkään jatkuneita naapurusten riitoja, joihin oli liitetty noituusepäilyjä, käsiteltiin oikeudessa kuin mitä tahansa riita- tai rikosjuttuja.


Viikko 34[muokkaa wikitekstiä]

M/S Global Freighter (IMO 7528568) oli vuoden 2011 lopulla Intiassa romutettu ro-ro-rahtialus, jonka viimeisin omistaja romuttajaa lukuun ottamatta oli suomalainen Lillbacka Powerco Oy. Aluksen hoidosta vastasi viimeisimpänä suomalainen Northern Tanker Company Oy. Alus oli rakennettu vuonna 1977 Hyundai Shipbuilders & Heavy Industriesin telakalla Ulsanissa Etelä-Koreassa. Global Freighter oli rekisteröity Suomen lipun alle, ja sen viimeinen kotipaikka oli Maksamaa. Alus oli käyttämättömänä Turun satamassa joulukuusta 2008 lähtien, kunnes 18. toukokuuta 2010 se siirrettiin PowerLinen uudelle linjalle Helsingin Vuosaaren sataman ja Saksan Travemünden välille, jota se liikennöi kerran viikossa.

Alus liikennöi suuren osan käyttöhistoriastaan Itämerellä Ruotsin lipun alla nimellä Stena Freighter. Vuonna 2004 alus siirtyi suomalaisomistukseen ja Suomen lipun alle nimellä Global Freighter. Alus oli mukana muutamassa onnettomuudessa, joissa kahdessa uppoaminen on ollut lähellä: ensimmäisen kerran vuonna 1981 Miamin ja Costa Rican välillä ja toisen kerran vuonna 2004 Turunmaan saaristossa.


Viikko 35[muokkaa wikitekstiä]

Indonesian historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Maan nykyiset asukkaat ovat Kaakkois-Aasian mantereelta saapuneiden kansojen jälkeläisiä, jotka muuttivat nykyisen Indonesian alueelle 4 000 vuotta sitten. Alueella oli ihmisiä jo paljon aiemminkin, sillä varhaisimmat todisteet ihmisistä on 1,5 miljoonaa vuotta vanhoja. Kiinan ja Intian suunnalta tulleet merenkävijät vierailivat Indonesian alueella 200-luvulta lähtien. He toivat mukanaan vaikutteita hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Ensimmäinen saariston yhdistänyt kuningaskunta oli 600-luvulla syntynyt Srivijaya, joka hallitsi sitä 1300-luvulle asti. Arabialaisten kauppiaiden mukana islam alkoi 1300-luvulla levitä alueelle, mihin syntyi useita keskenään kilpailevia sulttaanien hallitsemia kuningaskuntia.

1500-luvulla alueelle tulivat myös eurooppalaiset maan rikkaiden luonnonvarojen houkuttelemina. Ensin saapuivat portugalilaiset, mutta he saivat 1600-luvulla väistyä hollantilaisten tieltä. He hallitsivat Indonesian aluetta 1600-luvulta lähtien. Siirtomaavaltaa ei kuitenkaan kaikkialla hyväksytty, ja Hollannin Itä-Intiassa puhkesi aika ajoin kapinoita eurooppalaisia vastaan.


Viikko 36[muokkaa wikitekstiä]

Wivi Lönn (20. toukokuuta 1872 Tampere27. joulukuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Wivi Lönn opiskeli Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla ja valmistui vuonna 1896. Lönnin uran keskeisimmät rakennukset syntyivät 1900-luvun alussa. Aktiivisin vaihe kesti hieman yli 15 vuotta, ja jo 1930-luvun alussa hän käytännössä vetäytyi kokonaan alalta.

Keskeisin osa Lönnin tuotannosta on Tampereen ja Jyväskylän ympäristössä. Tampereella sijaitsevat muun muassa entinen Tampereen suomalainen tyttökoulu ja keskuspaloasema. Armas Lindgrenin kanssa Lönn suunnitteli muun muassa Helsinkiin Uuden ylioppilastalon ja Tallinnaan Estonia-teatterin. Lönn suunnitteli yli 30 koulua, vaikkakaan kaikkia ei toteutettu. Koulujen lisäksi hän piirsi useita teollisuusrakennuksia, muun muassa Parviaisen tehtaille. Lönnin töiden vahvuutena on pidetty taitavia pohjaratkaisuja ja tilan taloudellista käyttöä, mutta arkkitehtonisesti hän ei oikeastaan poikennut aikansa tyylistä.


Viikko 37[muokkaa wikitekstiä]

Mutinan sota oli vuonna 43 eaa. käyty Rooman sisällissota, joka käytiin Marcus Antoniuksen ja hänen vastustajiensa välillä. Antonius piiritti Mutinassa (nyk. Modena) yhtä Caesarin murhaajista, Decimus Junius Brutus Albinusta, jota auttamaan saapuivat senaatin lähettämät konsulit Aulus Hirtius ja Gaius Vibius Pansa Caetronianus. Taisteluihin osallistui myös Caesarin adoptoima Octavianus. Konsuli Pansa kuoli Mutinan lähettyvillä käydyssä Forum Gallorumin taistelussa saamiinsa haavoihin ja Hirtius kaatui Mutinan kaupungin ulkopuolella käydyssä taistelussa.

Sota päättyi, kun Antonius ja Octavianus muodostivat toisen triumviraatin, jonka kolmanneksi jäseneksi otettiin Lepidus.


Viikko 38[muokkaa wikitekstiä]

Aristoteles (m.kreik Ἀριστοτέλης, Aristotélēs; 384322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies. Häntä pidetään opettajansa Platonin ohella yhtenä länsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista.

Aristotelesta on pidetty koko länsimaisen tieteen isänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana. Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen, kuten matematiikka ja biologia. Monet näistä luokitteluista ovat edelleen käytössä. Aristoteleen kiinnostuksen kohteet olivat hyvin laaja-alaiset, ja tämä näkyy myös hänen teoksissaan, jotka käsittelevät lukuisia eri aiheita. Luonnontieteissä Aristoteles tutki muun muassa anatomiaa, tähtitiedettä, embryologiaa, maantiedettä, geologiaa, meteorologiaa, fysiikkaa ja eläintiedettä. Filosofiassa hän kirjoitti muun muassa estetiikasta, taloudesta, etiikasta, metafysiikasta, hallinnosta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta ja teologiasta. Hänen kirjoituksensa koskettivat myös koulutusta, kirjallisuutta ja runoutta.


Viikko 39[muokkaa wikitekstiä]

Raimo Helminen (s. 11. maaliskuuta 1964 Tampere) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja jääkiekkoilija, joka pelasi pitkän uran keskushyökkääjän pelipaikalla. Helminen pelasi urallaan SM-liigassa ainoastaan yhdessä joukkueessa, Tampereen Ilveksessä. Lisäksi hän edusti Yhdysvalloissa NHL:ssä New York Rangersia, Minnesota North Starsia ja New York Islandersia sekä Ruotsissa Malmötä. Helminen voitti maailmanmestaruuden lisäksi sekä Suomen että Ruotsin mestaruuden ja Euroopan cupin. Peliuransa jälkeen hän on valmentanut Suomen 20-vuotiaiden maajoukkuetta, Ilvestä, KHL-seura Barys Astanaa ja Kazakstanin maajoukkuetta. Kaudesta 2016–2017 Helminen on toiminut KHL-seura Jokerien apuvalmentajana.

Helminen pelasi seuratasolla ammattilaisena 26 vuotta. Hän aloitti SM-liigassa kaudella 1982–1983, ja hänen viimeinen kautensa oli kausi 2007–2008. Häntä pidetään Ilveksen tunnuskuvana. Suomen maajoukkueessa Helminen pelasi 331 ottelussa, joten hän on pelannut enemmän maaotteluja kuin kukaan toinen jääkiekkoilija maailmassa. Helminen pelasi Suomen edustusjoukkueessa 19 arvoturnauksessa. Joukossa on kuudet olympialaiset. Helmisellä on yhteensä kuusi MM- ja kolme olympiamitalia.


Viikko 40[muokkaa wikitekstiä]

Wilhelm Steinitz (17. toukokuuta 1836 Praha12. elokuuta 1900 New York) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen shakinpelaaja ja ensimmäinen shakin maailmanmestari. Steinitz tunnustettiin maailman johtavaksi pelaajaksi, kun hän oli voittanut Adolf Anderssenin 1866, mutta virallisen maailmanmestaruuden hän saavutti vasta voitettuaan Johannes Zukertortin 20 vuotta myöhemmin.

Steinitz kehitti runsaasti shakin asemallista ja strategista teoriaa. Hän puolusti voitollisesti mestaruustitteliään kahdesti Mihail Tšigorinia ja kerran Isidor Gunsbergia vastaan, mutta hävisi 1894 Emanuel Laskerille. Steinitzin ja Laskerin välille järjestettiin uusintaottelu, jonka Steinitz myös hävisi. Hän kuoli muutamaa vuotta myöhemmin New Yorkissa.


Viikko 41[muokkaa wikitekstiä]

Korintin sota käytiin vuosina 395387 eaa. Ateena, Argos, Korintti ja Theba yrittivät Persian avustuksella kukistaa Spartan, josta oli peloponnesolaissodan jälkeen tullut Kreikan suurvalta. Ateena oli peloponnesolaissodan takia menettänyt sen vallassa olleet alueet eli niin sanotun Ateenan imperiumin Spartalle. Sodan tärkein syy oli kuitenkin Spartan omavaltainen käyttäytyminen heikompia liittolaisiaan kohtaan.

Sparta hyökkäsi muun muassa liittolaisensa Eliin kimppuun, koska se ei ollut spartalaisten mielestä tukenut heitä tarpeeksi sodan aikana. Spartan kaksi vahvinta liittolaista, Korintti ja Theba, olivat taas närkästyneitä siitä, että Sparta oli käyttänyt peloponnesolaissodan jälkeistä tilannetta omaksi edukseen liittolaistensa kustannuksella. Lopulta Theba ja Korintti ajautuivat liittoon Ateenan ja Spartan vanhan vihollisen Argoksen kanssa. Spartan vastustajia tuki myös Persian valtakunta, jota vastaan Spartan kuningas Agesilaos II oli aloittanut sodan vuonna 398 eaa. Agesilaos oli saanut vallattua suuren osan Jooniasta, ja persialaiset toivoivat, että hänen olisi uuden sodan syttyessä pakko palata Kreikkaan.


Viikko 42[muokkaa wikitekstiä]

Meningomyeloseele (lat. meningomyelocele, lyh. MMC) kuuluu ihmisen yleisimpiin vakaviin synnynnäisiin epämuodostumiin. Nimitys tulee latinan sanoista meninx, joka tarkoittaa aivokalvoja, myelon, joka viittaa selkäytimeen, ja cele eli tyrä tai kohju. Epämuodostumasta käytetään myös nimityksiä selkäydintyrä, selkäydinkohju, selkärankahalkio ja spina bifida cystica.

Meningomyeloseele on vakavin spina bifida -tyyppisiin hermostoputken sulkeutumishäiriövammoihin kuuluvista vammoista. Vamma syntyy sikiölle yksilönkehityksen varhaisessa vaiheessa, ja siihen liittyy aina osittainen selkäytimen vaurioituminen. Vamma ilmenee ulkoisesti vastasyntyneellä lapsella selässä aivokalvojen kokonaan tai osittain peittämänä kohjuna. Vamman oireita pystytään jossain määrin lievittämään heti syntymän jälkeen tehdyllä kohjun kirurgisella leikkauksella. Yleisimmät vammasta aiheutuvat ongelmat ovat jonkinasteinen jalkojen halvaustila, tunnottomuus, suoliston ja virtsarakon toimintahäiriöt ja kognitiiviset toimintahäiriöt.


Viikko 43[muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta 19523. elokuuta 1952) olivat järjestyksessä 12. järjestetyt kesäolympialaiset. Ne olivat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat Suomen isännöimät olympialaiset ja yksi eniten huomiota saaneista Suomessa koskaan järjestetyistä tapahtumista.

Helsinki oli alkujaan saanut hoidettavakseen vuoden 1940 kesäolympialaiset, jotka kuitenkin peruttiin talvisodan takia. Lopulta Helsingille myönnettiin sodan jälkeen vuoden 1952 kesäolympialaisten järjestäminen. Kisojen avajaiset olivat 19. heinäkuuta, ja Paavo Nurmi sytytti olympiatulen.


Viikko 44[muokkaa wikitekstiä]

T. E. Lawrence (16. elokuuta 1888 Tremadog, Wales, Yhdistynyt kuningaskunta19. toukokuuta 1935 Bovington Camp, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli brittiläinen arkeologi, kirjailija ja sotilas, joka tunnetaan erityisesti osuudestaan ensimmäisen maailmansodan aikana Lähi-idän sotanäyttämöllä Osmanien valtakuntaa vastaan käytyyn arabikapinaan. Lawrence nousi sodan jälkeen kansainväliseen julkisuuteen ja sai lehdistössä kutsumanimen Lawrence of Arabia (suom. Arabian Lawrence). Lawrencen kirjoittamat sotamuistelmat Seven Pillars of Wisdom (1922) lisäsivät julkista kiinnostusta. Teoksen lyhennelmän Revolt in the Desert suomennos Erämaan kapina ilmestyi 1928.

Lawrence syntyi Walesissa 1888 Thomas Chapmanin ja Sarah Junnerin aviottomana lapsena. Hän opiskeli historiaa ja arkeologiaa Oxfordin yliopiston Jesus Collegessa, josta hän valmistui 1910 erinomaisin arvosanoin. Lawrence työskenteli 1910–1914 arkeologina Lähi-idässä Karkemišin kaivauksilla. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua hän työskenteli tiedustelu-upseerina Kairossa, ja hänet lähetettiin 1916 yhteysupseeriksi prinssi Faisalin ja tämän arabijoukkojen pariin. Lawrencen mainetta lisäsivät hänen 1917 tekemänsä tiedusteluretki Syyriaan turkkilaislinjojen taakse, osuus strategisesti tärkeän Akaban kaupungin valtaukseen sekä hänen kasvava roolinsa arabikapinassa. Arabikapina huipentui Damaskoksen valtaamiseen turkkilaisjoukoilta lokakuussa 1918.


Viikko 45[muokkaa wikitekstiä]

Vihermittari (Thalera fimbrialis) on vihermittareihin kuuluva keskikokoinen vihreä perhoslaji, jota tavataan laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa vihermittari on harvinainen etelärannikon laji, joka on havaittu maan nykyisten rajojen sisäpuolelta ensimmäisen kerran vuonna 1955. Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat levinneisyysalueen pohjoisosassa erilaiset rämeet, etelässä taas hiekkadyynialueet ja soraiset rannat. Vuoristoalueilla perhosta tavataan myös vuoristoniityillä.

Vihermittarin lentoaika ajoittuu Suomessa heinä-elokuulle, etelässä lento alkaa yleensä aikaisemmin. Lajin naaraita voi nähdä ilmassa päivälläkin, koiraat lentelevät yleensä iltaisin ja öisin. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana, jonka pääasiallinen ravintokasvi on kanerva, mutta toukkien on havaittu syövän myös esimerkiksi mustikkaa, siankärsämöä, piikkihernettä, ja ketomarunaa. Suomessa ja esimerkiksi Saksassa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, ja muun muassa Englannissa laji on rauhoitettu. Vihermittarin suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja umpeenkasvu.


Viikko 46[muokkaa wikitekstiä]

Vihermittari (Thalera fimbrialis) on vihermittareihin kuuluva keskikokoinen vihreä perhoslaji, jota tavataan laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa vihermittari on harvinainen etelärannikon laji, joka on havaittu maan nykyisten rajojen sisäpuolelta ensimmäisen kerran vuonna 1955. Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat levinneisyysalueen pohjoisosassa erilaiset rämeet, etelässä taas hiekkadyynialueet ja soraiset rannat. Vuoristoalueilla perhosta tavataan myös vuoristoniityillä.

Vihermittarin lentoaika ajoittuu Suomessa heinä-elokuulle, etelässä lento alkaa yleensä aikaisemmin. Lajin naaraita voi nähdä ilmassa päivälläkin, koiraat lentelevät yleensä iltaisin ja öisin. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana, jonka pääasiallinen ravintokasvi on kanerva, mutta toukkien on havaittu syövän myös esimerkiksi mustikkaa, siankärsämöä, piikkihernettä, ja ketomarunaa. Suomessa ja esimerkiksi Saksassa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, ja muun muassa Englannissa laji on rauhoitettu. Vihermittarin suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja umpeenkasvu.


Viikko 47[muokkaa wikitekstiä]

D’You Know What I Mean? on brittiläisen rockyhtye Oasiksen kappale ja ensimmäinen single yhtyeen kolmannelta albumilta Be Here Now. Se julkaistiin singlenä 7. heinäkuuta 1997, ja se nousi listaykköseksi yhtyeen kotimaassa Britanniassa sekä Irlannissa, Suomessa, Espanjassa ja Kanadassa. Kappale oli Oasiksen kolmas listaykkönen Britannian singlelistalla, ja se myi Britanniassa platinaa. Kappale oli lisäksi yhtyeen ensimmäinen ja ainoa kappale ykkösenä Suomen virallisella listalla.

Kappale on Noel Gallagherin kirjoittama, ja sen laulaa hänen veljensä Liam Gallagher. Yli seitsemänminuuttinen ”D’You Know What I Mean?” oli ilmestyessään Oasiksen pisin kappale. Sille kuvattiin edellisten singlejen tapaan musiikkivideo, jonka ohjasivat Dominic Hawley ja Nic Goffey. Brittiläinen musiikkilehti NME valitsi lokakuussa 2011 ”D’You Know What I Meanin?” sijalle 77 listallaan, joka sisälsi 150 parasta kappaletta vuosilta 1996–2011.


Viikko 48[muokkaa wikitekstiä]

Parasympatomimeetit (joskus kolinomimeetit) ovat ryhmä aineita, jotka vaikuttavat hermostossa välittäjäaine asetyylikoliinin tavoin. Parasympatomimeettejä käytetään lääkkeenä muun muassa Alzheimerin tautiin ja glaukoomaan eli silmänpainetautiin. Joitakin parasympatomimeettejä käytetään päihteinä: esimerkiksi tupakan sisältämä nikotiini kuuluu niihin. Voimakkaimpia parasympatomimeettejä käytetään hyönteistorjunta-aineina ja hermokaasuina. Aineita tunnetaan nykyisin useita kymmeniä. Niistä useita esiintyy luonnossa, ja monen myrkyllisen kasvi- ja sienilajin myrkyllisyys perustuu nimenomaan parasympatomimeetin vaikutukseen.

Erilaisten parasympatomimeettien vaikutusprofiilissa on eroja. Asetyylikoliinin muskariinin kaltainen ja nikotiinin kaltainen vaikutuksen ero on selvä. Myös sivuvaikutukset ja käyttömahdollisuudet eroavat jonkin verran toisistaan esimerkiksi farmakokinetiikan eli sekä elimistöön pääsyn, metabolian että elimistöstä poistumisen suhteen.


Viikko 49[muokkaa wikitekstiä]

Turkkilainen oli shakkia pelaava kone 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. Turkkilaista kuljetti usea omistaja näytöksissä pelaamassa vuodesta 1770 alkaen yli 84 vuotta. Tammikuussa 1857 sen kuitenkin todettiin olleen huijaus. Turkkilaisen rakensi ja esitteli vuonna 1770 Wolfgang von Kempelen (1734–1804) tarkoituksenaan tehdä vaikutus Itävallan arkkiherttuatar Maria Teresiaan.

Turkkilaista mainostettiin shakkia pelaavana automaattina. Se näytti pystyvän suorittamaan ratsun kierron eli liikuttamaan ratsua laudalla niin, että se käy jokaisessa ruudussa kerran ja vain kerran. Automaatti sai nimensä ulkonäöstään, turkkilaisen näköisestä nukesta. Tosiasiassa koneen sisällä oli pieni ihmispelaaja, joka pystyi liikuttamaan muun muassa Turkkilaisen käsiä ja näin tekemään siirrot peleissä. Taitavan pelaajan avulla Turkkilainen voitti Euroopan ja Amerikan kiertueillaan suurimman osan peleistään. Se tuhoutui lopulta Philadelphian museon palossa 5. heinäkuuta 1854. Turkkilainen ehti pelata ja voittaa useita vastustajia, joihin kuuluivat muun muassa Napoleon I ja Benjamin Franklin. Monet pitivät Turkkilaista huijauksena, mutta salaisuus paljastui virallisesti vasta The Chess Monthlyn artikkelisarjassa vuonna 1857.


Viikko 50[muokkaa wikitekstiä]

Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pienikokoinen nisäkäslaji, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia, vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti.

Muniva, myrkyllinen, räpyläjalkainen ja ulkomuodoltaan ankannokkaiseksi sekä majavahäntäiseksi kuvailtu nisäkäs on hämmentänyt eurooppalaisia eläintieteilijöitä, joista monet ensi kohtaamisella luulivat sitä hyvin suunnitelluksi huijaukseksi. Se on yksi harvoista myrkyllisistä nisäkkäistä: vesinokkaeläinuroksella on takajalassaan kannus, joka levittää ihmiselle kovaa kipua aiheuttavaa myrkkyä. Vesinokkaeläin on ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi tärkeä evoluutiobiologian tutkimuskohde ja Australian helposti tunnistettava ikonimainen symboli. Sitä on käytetty useiden kansallisten tapahtumien maskottina, ja se on kuvattuna Australian 20 sentin kolikon kääntöpuolelle.


Viikko 51[muokkaa wikitekstiä]

Okavangon suisto eli Okavangon suoalue on Okavangojoen muodostama alluviaalikeila Kalaharin laidalla Botswanassa. Alue on vuodesta 2014 ollut Unescon maailmanperintökohde. Suistoalue alkaa Namibian puolelta Popan putouksista, mutta varsinainen suisto noin sadan kilometrin päästä putouksilta. Suisto on muodostunut kahden siirroslinjan väliin. Ne ovat pakottaneet Okavangon veden levittäytymään ja muodostamaan viuhkamaisen suistomuodostelman.

Okavango jakaantuu suistossa neljään pääkanavaan, ja ne edelleen pienempiin jokiuomiin. Vedenpinta on korkeimmillaan huhtikuussa, ja suurimmillaan suisto peittää keskimäärin 9 000 neliökilometrin alueen. Pääosa sinne virtaavasta vedestä haihtuu ilmaan, ja vain pieni osa siitä päätyy suistosta lähteviin, Kalaharin alueelle lopulta kuivuviin jokiin. Suisto on jatkuvassa muutoksessa: Vesi etsii uusia reittejä ja sen keskellä kasvaa uusia saaria. Suiston uomien elinikä on vain noin sata vuotta, sillä sedimentit ja kasvillisuus tukkivat niitä ja aiheuttavat veden purkautumisen reunustaville tulvatasangoille.


Viikko 52[muokkaa wikitekstiä]

Haukilahti (ruots. Gäddvik) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin. Kaupunginosa sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja sen maa-alue on vanhaa maankohoamisaluetta, joka on kohonnut merestä viimeisen jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Kaupunginosaa reunustavat 20–30 metrin korkuiset mäet, jotka nousivat ensimmäisenä merenpinnan yläpuolelle. Haukilahdessa oli vuoden 2015 alussa 5 745 asukasta, ja sen väestötiheys oli 1 795 henkilöä neliökilometriä kohden.

Haukilahden moderni historia alkaa noin 1500-luvulta, mutta alueen kehitys nykytilaansa on tapahtunut pääosin vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin kaupunginosaan rakennettiin paljon uusia omakoti-, rivi- ja kerrostaloja. Haukilahti kasvoi sotien jälkeen pienestä helsinkiläisten lomanviettopaikasta noin 6 000 asukkaan esikaupunkialueeksi, minkä seurauksena alueen pääelinkeino muuttui maanviljelystä nykyiseen palvelu- ja kaupan alan liiketoimintaan.