Luonnonfilosofia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neljä klassista alkuainetta, tuli, vesi, ilma ja maa.

Luonnonfilosofia (lat. philosophia naturalis) on filosofian osa, joka pyrkii selittämään luonnon kokonaisuutta[1]. Sen aluetta on todellisuuskäsitys eli maailmankuva[2]. Ennen kuin fysiikka ja filosofia eriytyivät, kutsuttiin luonnontiedettä yleisesti luonnonfilosofiaksi. Luonnonfilosofiassa on keskeistä, että teorioiden postulaatit eli taustaoletukset tuodaan esiin, ja ne muodostavat matematiikan kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Suomessa tätä näkökulmaa tieteeseen pitää esillä Luonnonfilosofian seura.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ”Yleisesti voi sanoa, että luonnonfilosofia pyrkii todellisuuden ymmärtämiseen ja selittämiseen. Sen ominta aluetta ovat todellisuuskäsitys ja maailmankuva.” Kallio-Tamminen, Tarja: Mitä on luonnonfilosofia? (Puheenvuoro Tieteen päivillä 9.1.2003) Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 18.7.2007.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.