Määritelmä
Määritelmä on käsitteen olennaisten ominaisuuksien lyhyt ja tarkka kielellinen kuvaus.[1]
Tarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määritelmä antaa termille selvän ja yksiselitteisen merkityksen. Määritelmät ovat välttämättömiä luonnollisen kielen monimerkityksellisyyden vuoksi. Hyvä määritelmä pyrkii vastaamaan tapaa, jolla termiä tavallisesti käytetään väitteeseen kuuluvissa keskusteluissa. Tarkat määritelmät auttavat ja rajoittavat keskustelua.[2]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Operationaalinen määritelmä koskee tieteen teoreettista käsitettä, ja se saadaan mittaamisoperaation avulla.[2]
- Ostensiivinen määritelmä on ilmaisun sisällön määrittämistä osoittamisen tai esimerkin antamisen kautta.[2]
- Rekursiivista tai induktiivista määrittelyä käytetään logiikassa ja matematiikassa, ja se antaa äärellisen perustan ja säännön muiden tapausten määrittelyyn.[2]
- Nominaalimääritelmä kuvaa sanan tehtävän kielen järjestelmässä. Se voi koostua pelkästä synonyymistä tai ylimalkaisesta kuvauksesta. Nominaalimääritelmät ovat yleisiä yleiskielen sanakirjoissa.[3]
- Reaalimääritelmä kuvaa käsitteen. Reaalimääritelmiä käytetään etenkin erikoisalojen sanakirjoissa ja sanastoissa.[3]
- Sisältömääritelmä yksilöi käsitteen hierarkkisen yläkäsitteen ja erottavat piirteet.[3]
- Joukkomääritelmä luettelee kaikki samaan ulottuvuuteen kuuluvat hierarkkiset alakäsitteet. Esimerkiksi viikonpäivä määritellään antamalla luettelo viikonpäivistä.[3]
- Koostemääritelmässä yhdistyvät nominaalimääritelmä ja reaalimääritelmä. Niitä käytetään laajoissa selittävissä sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa.[3]
- Negatiivinen määritelmä kuvaa ainoastaan käsitteestä puuttuvat käsitepiirteet tai tarkoitteet.[3]
- Kontekstimääritelmä on tekstiyhteyteen sijoitettu tai siitä ilmenevä määritelmä. Siinä määriteltävä ja määritelty osa ja niiden yhtälömuoto eivät selvästi erotu, kuten käytettäessä esimerkkilausetta. Kontekstimääritelmiä esiintyy etenkin oppikirjoissa, lakiteksteissä ja tieteellisissä artikkeleissa.[3]
- Kehämääritelmä on puutteellinen määritelmä, joka sisältää sisäisen kehän tai muodostaa toisen määritelmän kanssa ulkoisen kehän.[3]
- Redundantti määritelmä kuvaa useamman kuin yhden käsitteen.[3]
Eri aloilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fysiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokeelliseen tieteeseen kuuluvien mittausten vertailtavuuden ja toistettavuuden mahdollistamiseksi yksiköt tulee määritellä tarkasti ja pysyvästi. SI-järjestelmän perusyksiköt ovat tyyppiesimerkkejä fysikaalisista määritelmistä. Ne kaikki pohjautuvat valittuihin luonnonilmiöihin kilogrammaa lukuun ottamatta. Perusyksiköiden pohjalta voidaan määritellä edelleen johdannaisyksiköitä. Yksiköiden määrittelyn lisäksi itse suureille on kehitetty määritelmiä. Esimerkiksi energia on kyky tehdä työtä. Työn määritelmä taas pohjautuu voiman ja pituuden määritelmiin.
Matematiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kukin matemaattinen käsite määritellään peruskäsitteiden, aksioomien, pohjalta. Aksioomia ovat esimerkiksi reaalilukujen aksioomat ja Boolen algebran aksioomat.
Filosofia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofiassa määritelmä voidaan määritellä kuvaukseksi olioon liittyvästä luokasta. Määritelmä on lausuma asian olennaisista ominaisuuksista, kahden asian yhteneväisyydestä ja/tai toiminnoista ja tarkoituksesta.
Moni filosofinen kysymys on koskenut määritelmien etsintää. Esimerkiksi yksi filosofinen keskustelu koskee sitä, voiko asioita kuten kauneus tai hyvyys lainkaan määritellä. Pragmatistien ja dekonstruktionistien mukaan määritelmät ovat vain käsitteellisiä välineitä kommunikoinnin avuksi, eivätkä ne heijasta objektiivista todellisuutta.[2]
Määritelmä voi kohdistua johonkin abstraktiin luokkaan, jolloin sillä ei ole fyysistä vastinetta. Esimerkiksi termit ovat abstrakteja luokkia.
Koska luokka voi koostua muista luokista, voidaan tämä kuvata olion luokan määritelmässä. Esimerkiksi ”auto” koostuu ”moottorista”, ”rungosta” ja ”renkaista”. Jos luokka on jonkin luokan osaluokka, voidaan tämä suhde kuvata määritelmässä. Esimerkiksi ”ihminen on eläin joka on älykäs”. Tämä ilmentää että ihmisellä on samat ominaisuudet kuin luokalla ”eläin”. Ihmisen erottaa eläimistä se että ihminen on lisäksi älykäs.
Määritelmään voi liittyä jokin termi. Esimerkiksi lämpötila on termi. Tämä termi liittyy esimerkiksi talven määritelmään.
Määritelmä voi sisältää myös kuvaukset niistä toiminnoista, jotka luokka sisältää. Esimerkiksi luokkaan "planeetta" kuuluu kuvaus: "kiertää tähteä". Jos olio on artefakti, on sillä yleensä jokin tarkoitus. Tämä tarkoitus voidaan kuvata sanallisessa määritelmässä. Esimerkiksi määriteltäessä luokka ”lentokone” sanallisesti, voidaan sanoa, että sen luokan olioilla on tarkoitus pysyä ilmassa leijumatta.
Olion määritelmä on pätevä vain siihen liittyvässä kontekstissa. Konteksti syntyy kun olio liitetään toiseen olioon. Esimerkiksi jotain oliota voidaan kuvata termillä ”värikäs”. Värikkään termillä on oma määritelmänsä riippuen mihin olioon se kytketään. Esimerkiksi taulu voi olla "värikäs" tai jokin ilmaus voi olla "värikäs".
Määritelmä voi olla sanallinen tai tehty jollain formaalilla kielellä. Esimerkiksi sanakirjassa käytetään sanallista määrittelyä kun taas matemaattiset kaavat on määritelty formaalisti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gupta, Anil: Definitions The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)