Asiayhteys
Asiayhteys (myös konteksti) tarkoittaa tekstin osaa, jaksoa sekä teksti‑ tai lauseyhteyttä; yleisemmin ilmiön taustayhteyksiä.[1][2][3] Tietosanakirjalähteissä konteksti määritellään ensisijaisesti tekstin osaksi tai teksti‑/lauseyhteydeksi. Lisäksi sillä viitataan laajempaan yhteiskunnalliseen, historialliseen ja kulttuuriseen viitekehykseen sekä tapahtumaan tai toimintaan liittyviin olosuhteisiin.[1][2]
Määritelmä
[muokkaa]Tieteellisessä kirjallisuudessa asiayhteys kuvataan tapahtumaa ympäröiväksi kehykseksi, joka tarjoaa tulkinnan kannalta olennaisia resursseja.[4] Käsitettä on käytetty myös strukturalismin yhteydessä.[5] Kielenkäytössä asiayhteys rakentuu muun muassa viestijöiden yhteisestä tiedosta, tekstiyhteydestä (engl. co‑text) ja tekstilajista, jotka ohjaavat ennakointia ja tulkintaa.[6]
Konteksti eri tieteenaloilla
[muokkaa]Lingvistiikka ja sosiolingvistiikka
[muokkaa]Lingvistiikassa on 1800‑luvulta lähtien keskusteltu siitä, onko kielen perusperiaate kontekstuaalisuus vai kompositionaalisuus: usein kompositionaalisuus on nähty ensisijaisena.[7][8] Nykyisissä lähestymistavoissa konteksti jäsentyy sekä kielellisen ympäristön (tekstiyhteyden) että vuorovaikutuksen ja tekstilajin kautta, mikä vaikuttaa tulkintaan. Sosiolingvistiikassa konteksti ymmärretään myös dynaamisena prosessina, jossa kielenkäyttäjät rakentavat sosiaalista identiteettiään.[6]
Antropologia ja semiotiikka
[muokkaa]Kieliantropologiassa indeksisyys (index) ymmärretään suhteessa asiayhteyteen: merkki ”osoittaa” kohteeseensa viittaamalla johonkin kontekstin osaan, jolloin suhde rakentuu yhteisesiintymisestä.[9] Semiotiikassa tapahtumaa ympäröivä kehys suuntaa myös merkitysten tulkintaa.[4]
Tietojenkäsittelytiede
[muokkaa]Luonnollista kieltä käsiteltäessä sananmerkitysten moniselitteisyyttä (word‑sense disambiguation[10]) ratkotaan asiayhteyden avulla: merkitykset päätellään esiintymäympäristön vihjeistä.[11]
Merkitys ja käyttö
[muokkaa]Asiayhteyden huolellinen huomioiminen parantaa tulkinnan tarkkuutta ja ehkäisee väärinymmärryksiä, koska kehys rajaa tilanteeseen relevantit vihjeet ja resurssit.[4][6] Soveltavissa tutkimusasetelmissa myös tilallinen konteksti jäsentää havaintoja ja johtopäätöksiä: esimerkiksi yrittäjyystutkimuksissa on kuvattu, että tilallinen konteksti vaikuttaa sukupuolen rakentumiseen.[12]
Katso myös
[muokkaa]- Kontekstomia (asiayhteydestä irroittaminen)
- Teoreettinen viitekehys
- Kontekstivihje
Lähteet
[muokkaa]- 1 2 Honkala, Juha & Halinen, Ari (toim.): ”konteksti”, CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29148-X
- 1 2 Rantala, Risto (päätoim.); Itkonen, Mikko; Suramo, Ari (toim.): ”konteksti”, Otavan tietosanakirja. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15139-8
- ↑ ”konteksti”, Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2008. ISBN 978-952-5446-32-6 Verkkosanakirja Viitattu 24.1.2026.
- 1 2 3 Duranti, Alessandro & Goodwin, Charles: Rethinking context: an introduction, s. 1–42. (teoksessa: Duranti, A.; Goodwin, C. (toim.), Rethinking context: Language as an interactive phenomenon) Cambridge: Cambridge University Press, 1992. PDF (arkisto) Viitattu 24.1.2026. Arkistoitu 12.3.2003. (englanniksi)
- ↑ Brante, Thomas: ”Strukturalism”, Nationalencyklopedin Multimedia 2000 plus. (Arkistotu 1.6.2017, maksumuurin takana) Höganäs: Bra Böcker, 2000. ISBN 91-7133-745-8 Verkkoensyklopedia Viitattu 24.1.2026. (ruotsiksi)
- 1 2 3 Finkbeiner, Rita & Meibauer, Jörg & Schumacher, Petra B.: What is a Context?: Linguistic Approaches and Challenges. John Benjamins Publishing, 2012. ISBN 978-9027255792 Google Books Viitattu 24.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Janssen, T. M.: Compositionality: Its historic context, s. 19–46. (teoksessa: Werning, M.; Hinzen, W.; Machery, E. (toim.), The Oxford Handbook of Compositionality) Oxford University Press, 2012. PDF Viitattu 24.1.2026. (englanniksi)
- ↑ compositionality Tieteen termipankki. 9.11.2015. Helsingin yliopisto (humanistinen tiedekunta). Arkistoitu 24.1.2026. ”Määritelmä kielen laajemman rakenteen kuvailun johdonmukainen muodostuminen sen osasten rakenteiden kuvailusta” Viitattu 24.1.2026.
- ↑ Silverstein, Michael: The Indeterminacy of Contextualization: When Is Enough Enough? s. 55–76. (teoksessa: Auer, Peter; Di Luzio, Aldo (toim.), The Contextualization of Language) Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 1992. ISBN 978-9027250346 Google Books Viitattu 24.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Pitkänen-Heikkilä, Kaarina: saneiden alamerkitysten yksiselitteistäminen Tieteen termipankki. 9.11.2015. Helsingin yliopisto (humanistinen tiedekunta). Arkistoitu 15.11.2017. ”word-sense-disambiguation (Language Technology) [...] menetelmät, joilla tekstissä esiintyvien saneiden oikea alamerkitys pyritään päättelemään” Viitattu 24.1.2026.
- ↑ Dey, Anind & Kokinov, Boicho & Leake, David & Turner, Roy: Modeling and Using Context: 5th International and Interdisciplinary Conference, CONTEXT 2005, Paris, France, July 5–8, 2005. Proceedings. Springer Science & Business Media, 2005. ISBN 978-3-540-26924-3 Google Books Viitattu 24.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Roos, Annie: Reproducing gender – The spatial context of gender in entrepreneurship (Väitöskirja, ISBN 978-91-7760-695-6) julkaisusarja: Acta Universitatis Agriculturae Sueciae. 2021. Department of Economics, Swedish University of Agricultural Sciences (Sveriges lantbruksuniv). Arkistoitu 2.3.2021. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa]- Konteksti Tieteen termipankki. Viitattu 17. joulukuuta 2017.