Teoreettinen viitekehys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Teoreettinen viitekehys tarkoittaa usein tutkimukseen, mutta myös esimerkiksi tuotekehitykseen[1], liittyvää käsitteellistä ja ajattelua ohjaavaa jäsennystä, tiettyä näkökulmaa.[2]

Viitekehyksen tarkoituksena on tavoittaa tutkittavassa ilmiössä keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet.[3] Tutkimuksen tekijältä edellytetään oman tutkimuksensa kannalta toimivan teoreettisen viitekehyksen ja siihen sisältyvien elementtien valintaa.[4] Viitekehyksiin liittyvät valinnat voivat olla luonteeltaan paradigmaattisia eli toisensa poissulkevia: tiettyyn koulukuntaan, tutkimussuuntaukseen tai tutkimusmenetelmään ajatellaan liittyvän joidenkin teoreettisten viitekehysten edellyttämistä, hyväksymistä tai torjuntaa.[5]

Thomas Kuhnin mukaan normaalitiede on "yritys pakottaa luonto paradigman antamaan ennalta rakennettuun ja suhteellisen joustamattomaan lokeroon".[6] Kuhnin mielestä tällainen normaalitiede ei näe uudenlaisia, luomiinsa määrittelyihin eli teoreettisiin viitekehyksiinsä sopimattomia ilmiöitä.[6]

Erityisesti kriittisessä teoriassa teoreettiselle viitekehykselle annetaan tutkimuksen empiiristä aineistoa "kurissa pitäviä" merkityksiä: hyvin laadittu teoreettinen viitekehys estää aineistoja ja niistä nousevia yksittäisiä havaintoja viemästä tutkijaa liiaksi mukanaan.[7]

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä teoreettisen viitekehyksen käsitettä tai nimitystä on osin korvattu termillä tietoperusta. Tätä ehdotettiin tarkemmin perustelematta Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa -suosituksessa (2006).[8]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino, 1995. ISBN 951-768-055-4. (suomeksi)
  • Anttila, Pirkko: Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: Akatiimi, 2006. ISBN 952-5378-11-X. (suomeksi)
  • Kiikeri, Mika & Ylikoski, Petri: Tiede tutkimuskohteena: filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2004. ISBN 978-951-662-926-4. (suomeksi)
  • Kuhn, Thomas S.: Tieteellisten vallankumousten rakenne. (The structure of scientific revolutions, 1962.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-151-9.
  • Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: Methelp, 2005. ISBN 952-5372-18-9. (suomeksi)
  • Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05435-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anttila 2006, 14,165
  2. Alasuutari 1995, 79
  3. Anttila 2006, 493
  4. Metsämuuronen 2005, 100
  5. Kiikeri & Ylikoski 2004, 63
  6. a b Kuhn 1994, 37
  7. Anttila 2006, 392
  8. Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa: suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville, s. 5, 22-23, 39-42. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu; Opetusministeriö, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf).
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.