Tämä on lupaava artikkeli.

Seven Pillars of Wisdom

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Erämaan kapina)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seven Pillars of Wisdom
Kohokuva ensimmäisen painoksen kannessa.
Kohokuva ensimmäisen painoksen kannessa.
Alkuperäisteos
Kirjailija T. E. Lawrence
Kieli englanti
Julkaistu 1922
ISBN 0-9546418-0-9
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Erämaan kapina
Revolt in the Desert
Alkuperäisteos
Kirjailija T. E. Lawrence
Kieli englanti
Julkaistu 1927
Suomennos
Suomentaja Heikki Teittinen
Kustantaja Satakunnan kirjatyö
Julkaistu 1928
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Seven Pillars of Wisdom on brittiläisen sotilashenkilön T. E. Lawrencen omaelämäkerrallinen teos, jossa tämä kuvaa osuuttaan ensimmäisen maailmansodan aikana Lähi-idässä käydyssä arabikapinassa vuosina 1916–1918. Kirjan nimi (suom.'Viisauden seitsemän pylvästä') on peräisin Sananlaskujen kirjasta. Lawrence aloitti kirjan kirjoittamisen sodan jälkeen 1919, mutta se pysyi eri versioineen keskeneräisenä pitkälle 1920-luvulle saakka.

Kirjan eri laitosten julkaisuhistoria on monivaiheinen. Lawrence painatti Oxfordin tekstinä tunnetusta laitoksesta ensimmäiset kappaleet vuonna 1922. 1926 sen pohjalta valmistui tilaajille tarkoitettu lyhennetty versio. Seuraavana vuonna 1927 julkaistiin suurelle yleisölle tehty lyhennelmä Revolt in the Desert, joka ilmestyi suomeksi 1928 nimellä Erämaan kapina. Vuoden 1926 versio julkaistiin yleisesti Lawrencen kuoleman jälkeen 1935, mutta täysipitkä Oxfordin laitos vasta 1997.

Seven Pillars of Wisdom sai hyvän aikalaisvastaanoton, ja sitä on luonnehdittu muun muassa kirjallisuuden merkkiteokseksi. Toisaalta kirjan historiallinen luotettavuus on kuitenkin kyseenalaistettu, ja Lawrencen on syytetty esittäneen itsensä ja arabijoukot paremmassa valossa brittien osuuden kustannuksella. Sotamuistelmiin perustuva David Leanin ohjaama Arabian Lawrence (1962) sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien ehdokkuuden parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lawrence kuvattuna Akabassa 1917.

T. E. Lawrence toimi vuosina 1916–1918 brittien yhteysupseerina prinssi Faisalin joukoissa arabikapinan yhteydessä. Lawrencen aikomukset kirjoittaa kokemuksistaan myöhemmin kirja käyvät jo ilmi hänen kirjeenvaihdostaan syyskuulta 1917. Lawrence teki jo sodan aikana muistiinpanoja, jotka olivat lähinnä paikkojen ja ihmisten kuvauksia, sillä oli vaara, että ne olisivat voineet joutua vihollisen käsiin.[1]

Arabikapina huipentui Lawrencen osalta Damaskoksen valtaukseen lokakuussa 1918. Sen jälkeen Lawrence palasi Englantiin, jossa ei salannut aikeitaan kirjoittaa kirja. Kuitenkin esimerkiksi kirjeessään Charles Doughtylle hän totesi, ettei kirjaa ole välttämättä tarkoitettu julkaistavaksi, sillä se saattaisi loukata elossa olevia henkilöitä, myös häntä itseään.[1]

Kirjoitus- ja julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan alkuvaiheista tiedetään melko vähän, sillä Lawrencen 1920–1921 käymästä kirjeenvaihdosta on vain vähän tallella.[1] Lawrence alkoi kirjoittaa kirjaa vuoden 1919 alkupuoliskolla osallistuessaan Pariisin rauhankonferenssiin ja jatkoi sitä myöhemmin ollessaan Egyptissä ja palattuaan Englantiin. Joulukuussa hän kuitenkin kadotti suurimman osan kirjan raakaversiosta vaihtaessaan junaa Readingin asemalla.[2] Katoamisesta ilmoitettiin lehdessä, mutta varastetuiksi oletettuja muistiinpanoja ei löytynyt.[1] Lawrence viittaa tähän ensimmäiseen versioon nimellä ”Text I”, jonka pituus olisi hänen mukaansa ollut valmistuessaan noin 250 000 sanaa.[2]

Lawrence kertoi käyttäneensä kirjan kirjoittamisen apuna sota-aikana tekemiään muistiipanoja, jotka hän hävitti sitä mukaa kuin kirja valmistui. Siksi hän joutui kirjoittamaan muistinvaraisesti aloittaessaan työtä uudelleen noin kuukautta myöhemmin Lontoossa.[2] Ainoastaan kirjan ensimmäisistä luvuista oli osa säilynyt, sillä Lawrence oli lainannut niitä tuttavalleen.[1] Lawrence kirjoitti toisen version pitkissä rupeamissa noin kolmen kuukauden aikana. Esimerkiksi kirjan 6 hän kertoi kirjoittaneensa vuorokaudessa. ”Text II” oli Lawrencen arvion mukaan pituudeltaan yli 400 000 sanaa. Lawrencen omien sanojen mukaan version kielellinen tyyli oli kuitenkin toivoton, ja hän teki siihen korjauksia vuoden 1920 aikana.[2]

1920 Lawrence ryhtyi suunnittelemaan kirjasta suurelle yleisölle tarkoitettua lyhennelmää kattaakseen muun muassa kirjan kuvituksen aiheuttamat kulut. Hän tarjosi lyhennelmää yhdysvaltalaiselle kustantajalle F. N. Doubledaylle. Sitten Lawrence ryhtyi luonnostelemaan lyhennelmää, mutta vetäytyi äkisti suunnitelmasta. Jeremy Wilsonin mukaan Lawrence halusi julkaista lyhennelmän ainoastaan Yhdysvalloissa ja välttää julkaisun Britanniassa. Wilsonin mukaan Lawrence ei kuitenkaan ollut yhtä tunnettu Yhdysvalloissa ja arvelee Lawrencen kuulleen Doubledaylta, ettei lyhennelmä voisi menestyä pelkästään Yhdysvalloissa julkaistuna.[1]

Oxfordin laitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14 Barton Street Westminsterissä Lontoossa, jossa Lawrence kirjoitti sotamuistelmiaan 1919–1920.[3]

Lawrence ryhtyi 1921 työstämään valmistuneen toisen version pohjalta muistelmiensa kolmatta versiota, jota hän kirjoitti työskennellessään Colonial Officessa 1921–1922.[1] Kolmas versio eli ”Text III”,[2] joka tunnetaan nimellä "Oxford Text",[1] valmistui Lontoossa helmikuussa 1922.[2] Sen pituus oli noin 335 000 sanaa.[4] Toisen version Lawrence poltti 1922 yhtä sivua lukuun ottamatta.[2] Tekstistä otettiin Oxford Times -lehden kirjapainossa kahdeksan korjausvedosta.[2] Lawrence ei halunnut kenenkään lukevan kirjaa painovaiheessa, minkä vuoksi hän lähetti sen painoon sekalaisessa järjestyksessä ja sivut numeroimattomina.[5]

Vedosten valmistuttua Lawrence järjesti arkit oikeaan järjestykseen ja numeroi sivut käsin.[1] Syksyllä 1922 hän korjasi ladontavirheitä osaan vedoksista, jotka hän sidotti kansiin ja lähetti koelukuun henkilöille, joiden hän arveli olevan päteviä arvioimaan tekstiä historialliselta ja kirjalliselta kannalta.[1] Koelukijoihin kuuluivat muun muassa Edward Garnett, Eric Kennington, Vyvyan Richards, George Bernard Shaw ja tämän vaimo Charlotte Payne-Townshend.[6] Oxfordin laitos on kirjan useista laitoksista ensimmäinen ja rahassa mitattuna arvokkain.[5] Yksi kirjan kuudesta jäljellä olevasta kopiosta huutokaupattiin New Yorkissa vuonna 2001 tuntemattomalle henkilölle yhteensä 941 000 dollarin kokonaishinnalla.[7]

Tilaajien lyhennelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lawrence oli lähettänyt yhden Oxfordissa tehdyistä vedoksista koelukuun brittiläiselle kustannustoimittajalle Edward Garnettille. Garnettin mielestä teksti oli liian pitkä julkaistavaksi kokonaisuudessaan, ja hän toimitti siitä Lawrencen suostumuksella lyhennetyn raakaversion. Saatuaan Garnettin lyhennelmäversion loppuvuodesta 1922 Lawrence oli kuitenkin edelleen epävarma kirjan julkaisun suhteen. Bernard Shaw kannatti aluksi lyhennelmän julkaisua, mutta suositteli Lawrencen konsultoiman Jonathan Capen tilalle itse käyttämäänsä Constable & Co. -kirjakustantamoa. Lisäksi Lawrence oli yhteydessä Curtis Brown -kirjallisuusagentuurissa toimivaan sota-ajan tuttavaansa Raymond Savageen. Loppuvuodesta 1922 Lawrence kuitenkin ilmoitti kustantajilleen vetäytyvänsä hankkeesta. Lawrencen Capelle ehdottama tilaajille tarkoitettu lyhennelmä jäi myös toteutumatta.[1]

Lawrence ei kuitenkaan vetäytynyt pitkän aikavälin tavoitteestaan julkaista kirja jossain muodossa. Vuoden 1923 aikana kirja kiersi edelleen koeluettavana eri henkilöillä, joihin kuuluivat muun muassa Sydney Cockerell, J. L. Garvin, Thomas Hardy ja Rudyard Kipling. Lisäksi Lawrence lähetti sen faktojen tarkistusta varten henkilöille, kuten William Bartholomew, Robin Buxton, D. G. Hogarth ja Archibald Wavell. Loppuvuodesta 1923 Lawrence leikitteli edelleen ajatuksella hyväksyä Garnettin ehdottama suurelle yleisölle tarkoitettu lyhennelmä. Joulukuussa Lawrence päätti kuitenkin ystäviensä tukemana julkaista kirjasta tilaajille tarkoitetun painoksen, joka olisi lyhennelmä Oxfordin laitoksesta. Oxfordissa joulukuussa pidetyssä tapaamisessa sovittiin, että kirjasta painettaisiin 100 kopiota, jotka myytäisiin tilaajille 30 guinealla kappale. Lawrencen ystävät toivoivat samalla, että kirjaprojekti auttaisi Lawrencen masennukseen.[1]

Lawrence työsti tilaajien painokseen tarkoitettua tekstiä vapaailtoinaan palvellessaan 1923–1924 armeijan Royal Tank Corps -yksikössä ja 1925–1926 Kuninkaallisissa ilmavoimissa.[2] Se valmistui lopulta vuoden 1926 lopulla ja oli pituudeltaan noin 250 000 sanaa.[8] Lawrence käytti huomattavia summia hankkiessaan painokseen runsaasti kuvitusta taiteilijoilta, kuten Augustus John ja Eric Kennington.[1] Jokaisesta nidoksesta tehtiin tyyliltään erilainen ja koristelemalla niille yksin kappalein erilaiset kannet. Kirjan tuotantokustannukset tulivat lopulta maksamaan Lawrencelle suunnitellun 3 000 punnan sijasta arviolta 13 000 puntaa. Siitä otettiin huomattavasti suurempi painos kuin oli aluksi tarkoitus.[9] Lawrencen merkintöjen perusteella tilaajille myytiin yhteensä 128 kappaletta. Lisäksi Lawrence painatti ylimääräisiä kappaleita muun muassa lahjoitettavaksi ystävilleen ja piti myös osan itse.[10] Yhdysvalloissa huutokaupattiin vuonna 2001 yksi kappale tätä painosta yli 100 000 dollarilla.[9]

Erämaan kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lawrence William Orpenin maalaamassa muotokuvassa.

Vuoden 1925 alussa Lawrence myi suurelle yleisölle tarkoitetun lyhennelmän julkaisuoikeudet Jonathan Cape -kustantamolle. Tilaajien painoksen tuotantokustannukset olivat ylittänneet budjetin, minkä vuoksi Lawrence tarvitsi lisää rahaa voidakseen viedä hankkeen loppuun saakka. Kirja sovittiin julkaistavaksi vuonna 1927, ja Lawrence ryhtyi työstämään lyhennelmää Garnettin aikaisemmin tekemän version pohjalta.[11] Valmiin lyhennelmän pituudeksi tuli Lawrencen mukaan lopulta noin 130 000 sanaa.[2]

Erämaan kapina (engl. Revolt in the Desert) ilmestyi Britanniassa ja Yhdysvalloissa maaliskuussa 1927.[2] Daily Telegraph julkaisi osan kirjasta sarjana joulukuussa 1926.[2] Kirjaa myytiin Britanniassa yli 90 000 kappaletta, ennen kuin Lawrence veti sen myynnistä.[12] Kirjan yhdysvaltalainen julkaisija oli Doran-kirjakustantamo.[13] Yhdysvalloissa kirja oli vieläkin suurempi menestys, ja sitä myytiin ensimmäisinä viikkoina yli 130 000 kappaletta. Myyntitulojen ansiosta Lawrence pääsi eroon veloista, jotka olivat aiheutuneet tilaajien painoksen tuotantokustannuksista.[12]

Myöhemmät painokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seven Pillars of Wisdomista ei tilaajien painoksen jälkeen 1926 ja Erämaan kapinan jälkeen 1927 julkaistu Lawrencen elinaikana uusia painoksia, sillä Lawrence vastusti sitä jyrkästi. Lawrencen kuoltua vuonna 1935 tilaajien lyhennetty laitos julkaistiin samana vuonna suurelle yleisölle. Kirjan brittiläinen kustantaja Jonathan Cape ilmoitti pian Lawrencen kuoleman jälkeen julkaisevansa Erämaan kapinasta uuden painoksen. Lawrencen nuorempi veli ja kirjallinen toimeenpanija A. W. Lawrence halusi kuitenkin välttää tämän ja myönsi oikeudet Seven Pillars of Wisdomin julkaisuun. Vuoden 1926 lyhennetty laitos oli muistelmien ainoa nopeaan julkaisuaikatauluun soveltuva versio, joten se valittiin julkaistavaksi vanhemman Oxfordin laitoksen sijasta.[14]

Britanniassa sotamuistelmat julkaisi Jonathan Cape -kustantamo ja Yhdysvalloissa Doubleday, Doran (nykyään Doubleday). Tekstien samankaltaisuuden vuoksi tilaajien lyhennelmän tekijänoikeudet takasivat Jonathan Capelle ja Doubledaylle tekijänoikeudet myös vuoden 1922 Oxfordin laitokseen. Oxfordin laitos pysyi kuitenkin Britanniassa ja Yhdysvalloissa julkaisemattomana 1990-luvun lopulle saakka, sillä julkaisuoikeudet omistaneet kustantamot olivat haluttomia julkaisemaan uutta versiota, joka olisi kilpaillut jo markkinoilla olleiden lyhennettyjen painosten kanssa. Tekijänoikeuden suoja-aika Britanniassa raukesi kuitenkin 1980-luvun puolivälissä, minkä jälkeen vuoden 1922 Oxfordin tekstin julkaisi ensimmäisenä Castle Hill Press vuonna 1997.[7]

Kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seven Pillars of Wisdomista on tullut julkaisunsa jälkeen kirjallisuuden klassikkoteos. Vuoden 1926 tilaajien lyhennetty laitos on käännetty useille kielille, ja sitä on myyty yli miljoona kappaletta. Se on Lawrencen palveluksesta Kuninkaallisissa ilmavoimissa kertovan The Mint (1955) -kirjan ohella toinen Lawrencen merkittävistä kirjallisista teoksista tämän käännöskirjallisuuden ja julkaistun kirjeenvaihdon ohella.[15]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seven Pillars of Wisdom -kivimuodostelma Wadi Rumin laaksossa Jordaniassa.

Kirjan nimi tulee Raamatun Sananlaskujen kirjan luvusta 9 jakeesta 1 ”Wisdom hath builded her house, she hath hewn out her seven pillars” (kuningas Jaakon käännös, suom. Viisaus on rakentanut itselleen talon, seitsenpylväisen rakennuksen, vuoden 1992 käännös).[16] Lawrence aikoi alun perin käyttävänsä nimeä suunnittelemassaan kirjassa Lähi-idän seitsemästä suuresta kaupungista, mutta kirja jäi lopulta toteuttamatta.[17]

Lawrence epäröi nimensä merkitsemistä tilaajien painokseen. Eräässä vaiheessa hän harkitsi käyttävänsä nimikirjaimiaan ”T.E.S”, mutta päätti lopulta jättää viittauksen nimeensä kirjasta kokonaan pois. Kordan mukaan Lawrence piti nimensä merkitsemistä painokseen tarpeettomana, sillä kappaleet oli signeerattu yksitellen kutakin tilaajaa varten. Kordan mukaan on ainutlaatuista, että vastaavanlaisessa merkittävässä teoksessa ei ole ilmoitettu kirjailijan nimeä.[18]

Omistuskirjoitus ”S.A.”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan alussa on Lawrencen kirjoittama runo, jonka omistuskirjoitus ”S.A.” on herättänyt spekulaatiota sen merkityksestä. Ehdotettuja henkilöitä ovat olleet muun muassa kiinni jäänyt ja turkkilaisten kiduttamaksi joutunut juutalainen vakooja Sarah Aaronsohn sekä Lawrencen arabian kielen opettajana ennen sotaa toiminut Faredeeh el Akle. Lawrence ei kuitenkaan koskaan itse tavannut Sarah Aaronsohnia. Lisäksi Fareedeh el Akle on itse sanonut, ettei nimi viittaa häneen.[19]

Lawrence ei koskaan paljastanut omistuskirjoituksen merkitystä,[20] mutta sanoi sen viittaavan sekä henkilöön että paikkaan.[19] Michael Korda ja Scott Anderson uskovat, että lyhenne viittaa Lawrencea kahdeksan vuotta nuorempaan arabipoikaan Dahoumiin, johon tämän tutustui työskennellessään arkeologina Karkemišin kaivauksilla ennen ensimmäistä maailmansotaa.[19][20]

Rakenne ja pituus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1927 tilaajille lähettämässään esseessä Some Notes on the Writing of Seven Pillars of Wisdom Lawrence kertoi tekstiin tulleista muutoksista. Jeremy Wilsonin mukaan Lawrencen esittämät lukemat, kuten 15 %:n kokonaislyhennys verrattuna Oxfordin laitokseen, eivät pitäneet paikkaansa. Wilsonin mukaan tilaajille tarkoitettu laitos oli todellisuudessa peräti neljänneksen lyhyempi kuin vuoden 1922 Oxfordin laitos. Wilsonin mukaan on mahdollista, että Lawrencen esittämät sanamäärät olivat osaksi ulkomuistista ja arvailtuja.[8] Wilsonin mukaan Lawrencen kirjoittama essee on joka tapauksessa hyväksytty jälkikäteen virheellisesti totuutena ja sisällytetty kirjan myöhempiin painoksiin.[21]

Wilsonin mukaan Lawrencen käymä kirjeenvaihto osoittaa, että tämä rupesi tekemään keskeneräiseen tilaajien laitokseen merkittäviä lyhennyksiä vuoden 1925 alussa ollessaan noin puolivälissä lyhennysrojektia. Wilsonin mukaan tämä selittää, miksi merkittävimmät lyhennykset tekstissä sijoittuvat kirjan jälkipuoliskolle. Hänen mukaansa esimerkiksi kirjan kahdeksas kappale menetti tilaajien laitoksessa 47,5 % kokonaispituudestaan. Wilsonin mukaan Lawrence kärsi 1925 henkisestä epätasapainosta, ja tämän tekemät rajut lyhennykset saattoi selittää halu saattaa projekti nopeasti loppuun. Wilsonin mukaan painoksen julkaisua kuitenkin hidasti esimerkiksi Lawrencen kasvava pakkomielle kirjan typografian suhteen.[21]

Laitosten sanamäärät:[8]
Oxfordin laitos
(1922)		 Tilaajien laitos
(1926)		 Ero
(%)
334 566 250 579 -25,1%

Sisältö ja todenperäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scott Andersonin mukaan tapahtumat Tafasissa ja Daraassa kiteyttävät vaikeuden selvittää täyttä totuutta Lawrencen myytistä. Hänen mukaansa esimerkiksi Lawrencen kuvaus tapahtumista Tafasin taistelussa vaikuttaa ajoittain epäuskottavalta ja eroaa myös muiden antamista kuvauksista. Andersonin mukaan lisäksi esimerkiksi Lawrencen ja kenraali George Barrowin esittämät kuvaukset tapahtumista arabijoukkojen valtaamassa Daraan kaupungissa poikkesivat huomattavasti toisistaan, ja Lawrence esitti tapahtumat arabijoukkojen kannalta paremmassa valossa.[22]

Lawrence kertoo Seven Pillars of Wisdomissa jääneensä 1917 turkkilaisten vangiksi Daraassa, jossa hän joutui vangitsijoidensa kiduttamaksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi,[23] tulkinnasta riippuen kenties raiskatuksi.[23][24] Andersonin mukaan Lawrencen antama kuvaus Daraan tapahtumista lähentelee sotapornografiaa.[22] Kordan mukaan Lawrencen on väitetty liioitelleen tapahtumia tai peräti keksineensä ne kokonaan itse.[25] Andersonin mukaan Lawrencen antamassa kuvauksessa on epäjohdonmukaisuuksia, minkä lisäksi hän esitti tapahtumista myöhemmin eri versioita.[23]

Michael Kordan mukaan suurin osa kirjan asiasisällöstä on jälkikäteen vahvistettu muun muassa valtion salaisten asiakirjojen tultua julkisiksi 1970-luvulla. Hänen mukaansa Lawrence kuitenkin liittää itseensä tietoisesti tai tiedostamatta toistuvasti päätöksiä ja tekoja, jotka olivat alun perin muiden alullepanemia. Kordan mukaan Lawrence ei kuitenkaan väärentänyt tapahtumia tai keksinyt niitä itse, kuten jotkut ovat syyttäneet, vaan sen sijaan usein asetti itsensä niiden keskipisteeseen.[26]

Jeremy Wilsonin mukaan Lawrence kirjoitti muistelmiensa toisen version suuren henkisen paineen alaisena ja vähätteli tarkoituksella brittien osuutta arabikapinassa oikeuttaakseen prinssi Faisalin Syyriaan kohdistuneet vaatimukset. Wilsonin mukaan Lawrencen kirjoittaessa muistelmiensa ensimmäistä versiota hänellä saattoi vielä olla toiveita siitä, että Ranska perääntyisi Syyrian kysymyksessä. Talvella 1919–1920 oli kuitenkin käynyt selväksi ettei Ranska perääntyisi kannassaan, ja siksi Lawrence omaksui Wilsonin mukaan kirjan toisessa versiossa voimakkaan poliittisen kannan.[27]

Lawrencen suhde kirjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdessään joulukuussa 1923 päätöksen julkaista sotamuistelmistaan tilaajille tarkoitettu rajattu painos Lawrence teki Jeremy Wilsonin mukaan myös päätöksen olla ansaitsematta siitä itse lainkaan rahaa. Wilsonin mukaan Lawrence esitti tämän myöhemmin periaatepäätöksenä, jonka mukaan hän ei voisi ottaa vastaan rahallisia palkintoja epärehellisestä osuudestaan sodassa tai mistään siihen liittyvästä. Wilsonin mukaan vastaavaa epäröintiä ei ole havattavissa kirjeissä, jotka Lawrence kirjoitti ennen joulukuuta 1923.[1]

Wilsonin mukaan Lawrencen tekemä kieltäytymisen kirjan julkaisusta saatavista tuloista laukaisi aluksi todennäköisesti tilaajien painoksen verrattaen suuri 30 guinean tilaushinta. Wilsonin mukaan kieltäytymällä tekemästä kirjallaan voittoa Lawrence myös vältti mahdolliset syytökset, joiden mukaan hän olisi yrittänyt hyötyä maineestaan taloudellisesti.[1] Scott Andersoninin mukaan Lawrence lahjoitti esimerkiksi Erämaan kapina -lyhennelmästä tulleet tuotot hyväntekeväisyyteen ja kieltäytyi julkaisemasta kirjasta uusintapainoksia elinaikanaan.[28]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustus Johnin maalaama Lawrencen muotokuva vuodelta 1919.

Aikalaisarvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1926 suurelle yleisölle julkaistu Erämaan kapina sai hyvän aikalaisvastaanoton, ja sen saamat arvostelut olivat pääasiassa myönteisiä. Esimerkiksi The Times Literary Supplementissa kirjaa luonnehdittiin ”erinomaiseksi ja loistavasti kirjoitetuksi kertomukseksi”, The Timesissa mestariteokseksi, ja The Daily Telegraphissa sitä pidettiin ”eräänä aikamme innostavimmista tarinoista”.[12]

Lisäksi kirjaa kehuivat esimerkiksi Edmund Allenby, Hugh Trenchard ja John Buchan, joka kutsui Lawrencea aikansa parhaaksi englanninkielisen proosan kirjoittajaksi. Osa kirjan arvioista oli kuitenkin kriittisiä. Leonard Woolf moitti Lawrencea Charles Doughtyn tyylin jäljittelemisestä ja piti kirjaa suorastaan parodiana. Woolf kuitenkin myönsi nauttineensa kirjasta päästyään ärsytyksensä yli.[12]

Bernard Shaw kuvaili Seven Pillars of Wisdomia pääministeri Stanley Baldwinille lähettämässään kirjeessä "mestariteokseksi, yhdeksi lajinsa parhaimmista maailmassa".[21] Shaw oli kuitenkin huolissaan Oxfordin laitoksessa olevista kohdista, jotka voitaisiin tulkita loukkaaviksi.[9] Lisäksi kirjaa ihaili Shaw'n vaimo Charlotte Payne-Townshend,[6] joka osallistui miehensä ohella tilaajien laitoksen oikolukuun.[29]

Lawrencen elämäkerran kirjoittanut Robert Graves, joka oli lukenut tilaajille tarkoitetun laitoksen lisäksi myös alkuperäisen Oxfordin laitoksen, piti vanhempaa versiota kielellisesti parempana ja helppolukuisempana. E. M. Forster, joka Lawrencen pyynnöstä vertaili versioita keskenään, piti myös tekstin vanhempaa versiota kielellisesti parempana. Hänen mielestään lauseiden väliset suhteet heikkenivät lyhennysprosessin aikana.[21]

Myöhempiä arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Korda kutsuu Seven Pillars of Wisdomia kirjallisuuden merkkiteokseksi.[30] Kordan mukaan kirjaa lukiessa syntyy kuitenkin kauttaaltaan vaikutelma henkilöstä, joka yrittää kenties liiaksi tuottaa mestariteosta. Kordan mukaan se ei kuitenkaan ole välttämättä huono asia, ja hän rinnastaa kirjan muihin kirjallisuuden klassikoihin.[4] Kordan mielestä Erämaan kapina -lyhennelmä on huomattavasti helppolukuisempi versio.[18]

Jeremy Wilson on samaa mieltä Oxfordin laitosta suosineiden varhaisten kriitikoiden kanssa. Hänen mukaansa se on lukijalle helppolukuisempi, koska tekstin kerronnalliset yhteydet kärsivät uuteen versioon tehdyistä lyhennyksistä.[21] Hänen mukaansa vuoden 1926 laitoksessa oleva teennäinen kirjallinen sävy on kirjan vanhemmassa versiossa vähemmän läsnä.[14] Wilsonin mukaan Lawrence halusi myöhemmin tuhota Oxfordin laitoksen kappaleet, jottei kirjasta jäisi kahta erilaista versiota.[21]

Scott Andersonin mielestä Seven Pillars of Wisdom on teoksena suunnattoman epäsuhtainen. Hänen mukaansa kirjan ajoittain liitävä lyyrinen kuvaus ja hätkähdyttävät psykologiset kuvaukset tukahtuvat usein pitkien topografisten kuvausten, lukuisten paikannimien ja ohikiitävien henkilöiden alle. Andersonin mukaan Lawrence kuitenkin anaitsee tunnustusta siitä, että oli yksi varhaisimmista sodan todellisuutta kuvanneista moderneista kirjailijoista.[28]

Elokuvasovitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Leanin ohjaaman Arabian Lawrence (1962) -elokuvasovituksen teatterijuliste vuodelta 1963.

Elokuvaoikeudet Erämaan kapina -lyhennelmään myytiin ensimmäisen kerran vuonna 1928. Sittemmin ne päätyivät unkarilaissyntyisen elokuvaohjaajan Alexander Kordan omistukseen. 1935 järjestetyssä tapaamisessa Korda lupasi Lawrencelle olla tekemättä kirjasta elokuvaa tämän elinaikana.[31] Lawrencen kuoltua samana vuonna Korda omisti edelleen kirjan elokuvaoikeudet. Kordan elokuvasuunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä rahoituksen löytäminen oli hankalaa ja poliittinen ajankohta Lähi-itään sijoittuvalle elokuvalle herkkä.[32]

Elokuvaoikeudet osti Kordalta myöhemmin yhdysvaltalainen elokuvatuottaja Sam Spiegel. Spiegelin tuottama ja David Leanin ohjaama kymmenen Oscar-ehdokkuutta saanut Arabian Lawrence (1962), pääroolissaan Peter O’Toole, sijoittuu korkealle useissa merkittävistä elokuvista tehdyissä listauksissa, mutta sen historiallinen tarkkuus on jälkikäteen kyseenalaistettu.[32] Lawrencen sotamuistelmiin perustuva Robert Boltin ja Michael Wilsonin tekemä käsikirjoitus oli parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-ehdokkaana.[33]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korda, Michael: Hero: The Life and Legend of Lawrence of Arabia. Harper, 2010. ISBN 978-0-06-171261-6. (englanniksi)
  • Anderson, Scott: Lawrence in Arabia: War, Deceit, Imperial Folly and the Making of the Modern Middle East. Doubleday, 2013. ISBN 978-0-385-53293-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Wilson, Jeremy: Seven Pillars of Wisdom, Triumph and Tragedy: The story of Seven Pillars: 1917-23 (sivu 1) 2004. Telstudies.org. Arkistoitu 28.11.2012. Viitattu 28.6.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Lawrence, T. E.: ”Preface by A. W. Lawrence”, Seven Pillars of Wisdom, s. 15–20. (Some Notes on the Writing of Seven Pillars of Wisdom by T. E. Shaw). Random House, Lontoo: Vintage, 2008. ISBN 978-0-099-51178-6. (englanniksi)
  3. ↑ Wilson, Jeremy: Memorials to T. E. Lawrence Telstudies.org. Viitattu 17.11.2014. (englanniksi)
  4. ↑ a b Korda, s. 495.
  5. ↑ a b Korda, s. 539.
  6. ↑ a b Korda, s. 562–564.
  7. ↑ a b Wilson, Jeremy: The history of the Castle Hill Press Seven Pillars Telstudies.org. Arkistoitu 4.12.2014. Viitattu 27.11.2014. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Wilson, Jeremy: Seven Pillars of Wisdom, Triumph and Tragedy: The subscribers' abridgement, 1924-6 (sivu 2) Telstudies.org. Arkistoitu 22.11.2014. Viitattu 23.11.2014. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Korda, s. 591–593.
  10. ↑ Korda, s. 617.
  11. ↑ Korda, s. 602–603.
  12. ↑ a b c d Korda, s. 622–624.
  13. ↑ Korda, s. 622.
  14. ↑ a b Wilson, Jeremy: History of Seven Pillars texts Castlehillpress.com. Arkistoitu 4.12.2014. Viitattu 27.11.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Wilson, Jeremy: T. E. Lawrence as Writer Telstudies.org. Arkistoitu 20.2.2015. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Sananl. 1:9.
  17. ↑ Seven Pillars of Wisdom, s. 15.
  18. ↑ a b Korda, s. 615.
  19. ↑ a b c Korda, s. 497–499.
  20. ↑ a b Anderson, s. 462–463.
  21. ↑ a b c d e f Wilson, Jeremy: Seven Pillars of Wisdom, Triumph and Tragedy: Which text is better written? (sivu 3) Telstudies.org. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 23.11.2014. (englanniksi)
  22. ↑ a b Korda, s. 470–473.
  23. ↑ a b c Anderson, s. 398–402.
  24. ↑ Korda, s. 581–589
  25. ↑ Korda, s. 342–351.
  26. ↑ Korda, s. 593.
  27. ↑ Korda, s. 500–501.
  28. ↑ a b Anderson, s. 502–504.
  29. ↑ Korda, s. 611.
  30. ↑ Korda, s. 499.
  31. ↑ Korda, s. 667–669.
  32. ↑ a b Korda, s. 691–694.
  33. ↑ The 35th Academy Awards: 1963 Oscars.org. Viitattu 28.11.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos on vapautunut tekijänoikeuden suojasta ja on siten vapaasti ladattavissa verkosta, esimerkiksi seuraavista osoitteista:

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seven_Pillars_of_Wisdom&oldid=22307261”