Ketomaruna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketomaruna
Artemisia campestris.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Marunat Artemisia
Laji: campestris
Kaksiosainen nimi

Artemisia campestris
L.[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ketomaruna Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ketomaruna Commonsissa

Ketomaruna (Artemisia campestris) on pujon sukuinen marunakasvi. Suomessa esiintyy kaksi ketomarunan alalajia, varsinainen ketomaruna eli kiiltoketomaruna (Artemisia campestris subsp. campestris) ja harvinainen perämerenmaruna eli perämerenketomaruna (Artemisia campestris subsp. bottnica). Ketomarunaa tavataan merenrannoilla Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Oulun ja Kemin seudulla. Se on levinnyt jonkin verran myös sisämaahan radanvarsia pitkin. Perämerenmaruna kasvaa nimensä mukaisesti ainoastaan Perämeren rannoilla ja on rauhoitettu ja uhanalainen[2] Suomessa.[3]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketomarunan tunnistaminen.

Ketomaruna kasvaa 20–80 senttimetriä korkeaksi ja kukkii elo–syyskuussa pujon jälkeen. Kasvin hoikka, pysty varsi on punertavanruskea ja kalju, ja lehdet ovat varressa kiinni kierteisesti; perämerenmarunalla varsi on karvainen. Lehdet ovat varren alaosassa ruodilliset ja lavoiltaan kaksi tai kolme kertaa pariliuskaiset ja varren yläosassa ruodittomat ja lavoiltaan yksi tai kaksi kertaa pariliuskaiset. Lehtiliuskat ovat kapeat, paksuhkot ja ohuen nukan peitossa, mutta kaljuuntuvat vanhemmiten. Kukat ovat kellanruskeat tai punertavat ja muodostavat runsaita, puolipallomaisia mykeröitä. Mykeröiden keskellä on kalju kehräkukka ja niitä ympäröi 1,5–2,5 millimetriä leveä kehto. Perämerenmarunalla mykerö on kapeampi, kehto leveämpi (3,0–4,5 mm) ja kehräkukat kärkiosastaan karvaiset.[3][4]

Pujoallergiset voivat herkistyä ketomarunan siitepölylle ja kärsiä allergiaoireista kukinnan aikana.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blamey, Marjorie & Grey-Wilson, Christopher: Otavan kasvitieto, s. 412. 2. painos. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2005.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Artemisia campestris ITIS. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
  2. Rassi, Pertti & Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Mannerkoski, Ilpo (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 190. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (PDF).
  3. a b Blamey, s. 412
  4. Ketomaruna Luontoportti. Viitattu 8.11.2018.
  5. Jantunen, Juha & Saarinen, Kimmo: Pujo taajama-alueiden allergiakasvina – Loppuraportti (PDF) Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Viitattu 16.8.2009. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.