Vantaa

Vantaa Vanda
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°17′40″N, 025°02′25″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	092
Perustettu	1351
– kauppalaksi	1972
– kaupungiksi	1974
Kokonaispinta-ala	240,35 km² 272:nneksi suurin 2022
– maa	238,38 km²
– sisävesi	1,97 km²
Väkiluku	247 443 4:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	1 038 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	17,2 %
– 15–64-v.	67,3 %
– yli 64-v.	15,5 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	70,9 %
– ruotsinkielisiä	2,2 %
– muut	26,9 %
Kunnallisvero	6,40 % 300:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	6,3 % (2007)
Vantaan kaupunginjohtaja	Kari Nenonen Apulaiskaupunginjohtajat: Martti Lipponen (keskushallinto), Jukka T. Salminen (sosiaali- ja terveystoimi), Juha-Veikko Nikulainen (maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö), Elina Lehto-Häggroth (sivistystoimi)
Vantaan kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
2013–2016  • Kok.  • SDP  • Ps.  • Vihr.  • Vas.  • Kesk.  • RKP  • KD	18 18 11 9 4 3 2 2
www.vantaa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vantaa (ruots. Vanda) on kaupunki Uudellamaalla, lähellä Suomenlahden rannikkoa. Se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaalla oli 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 247 443 asukasta. Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. Varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidetään pitäjän synnyinvuotena. Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaa on osa Helsingin kaupunkialuetta ja Helsingin seutua.

Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen päälentoasema. Vantaa on pääkaupunkiseudun kunta, jonka naapurikunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi.

Maantiede

Alavaa rannikkoseutua

Keskeltä Vantaata voi löytää näinkin rauhallisia alueita. Länsi-Vantaa on hajarakennettua aluetta. Kuva on Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta ja sen pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,35 km², josta 238,38 km² on maata ja 1,97 km² sisävesialueita. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Vuosaaren mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa. Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, mutta vuoden 2009 alusta ranta-alue liitettiin Helsinkiin yhdessä osan Sipoota kanssa.

Vantaalla on järviä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella. Vantaan länsirajalla on vielä osa pienestä Odilammesta Vihdintien pohjoispuolella.

Vantaan itäisimmät asuntoalueet, Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuntoalueisiin. Vaikka yleinen käsitys on, ettei Suomessa ole metrorataa muualla kuin Helsingissä, Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella. Viimeistään vuonna 2015 tämän käsityksen voi heittää romukoppaan Länsimetron myötä.

Vantaan maantiedettä

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.

Kasvillisuus

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen ja edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia ja onkin vastakohtana karummalle Lapille, joka edustaa havumetsävyöhykkeen pohjoisosaa. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan etelä-boreaalisen ja Lounais-Suomea luonnehtivan hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu- ja lehtimetsien välillä, ja siellä kasvaa luonnostaan metsäpuina havupuiden seassa esimerkiksi tammea ja jalavaa. Vantaata halkovat jokilaaksot savikkoineen ovat olleet aiemmin täynnä reheviä lehtoja, mutta nykyisin suurelta osin viljelysmaata. Kuitenkin vielä paikoin niiden reunoilta alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Mätäojan varrella on säästynyt edustavia tervaleppäluhtia, joissa tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Vantaalla yleisin metsäkasvillisuustyyppi on kuusta ja koivua kasvava mustikkatyypin tuorekangasmetsä, sen sijaan jäkälää kasvavat kuivat kankaat kasvavat vain karuilla ja kallioisilla seuduilla. Toiseksi yleinen metsätyyppi on tuoreen kankaan kaltainen, mutta rehevämpi lehtomainen tuorekangasmetsä. Sen aluskasvillisuutta luonnehtivat mustikan lisäksi käenkaali, sudenmarja ja hiireporras, sekä paikoin valkovuokko. Reheviä lehtoja kasvaa näiden kahden vallitsevan metsätyypin seassa siellä täällä mosaiikkimaisesti, ja niissä tavataan yleisesti eteläisiä lehtolajeja, kuten sinivuokkoa. Vantaalla lehtojen kirjo on valtava, vaihdellen kosteista varjoisista kuusivaltaisista kotkansiipilehdoista, sinivuokkoa ja pähkinäpensasta kasvaviin kuiviin lehtoihin ja ja jalopuulehtoihin. Keväisin toukokuun ensimmäisillä viikoilla lähes kaikissa lehdoissa, ja lehtomaisissa metsissä kukkivat valkovuokot hyvin silmiinpistävästi, mikä on ominainen piirre Lounais- ja Etelä-Suomen metsäkasvillisuudelle. Vantaalla sijaitsee Suomen oloissa hyvin laaja tammilehto (Tammisto).

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelualueita Vantaalla on 26, yhteensä 251,5 hehtaaria (1,0 % kaupungin pinta-alasta).

Ilmasto

Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena. Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin noin −6 astetta. Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeassa tahdissa, ja keskilämpötilat ovat nollassa maaliskuun viimeisinä päivinä ja jo +5 asteessa viikkoa ennen vappua. Nopeinta lämpeneminen on huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa, ja +10 asteen keskilämpötilaraja saavutetaan jo toukokuun puolivälissä. Keväät ovat sadannaltaan huomattavasti syksyjä niukempia. Toukokuun puolesta välistä heinäkuun puoleenväliin lämpötilojen kohoaminen on kevään nopeaa lämpenemistä hitaampaa. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin noin +17,7 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on noin +16 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on noin +14,5 astetta. Keskimäärin kesän lämpimin vuorokausi ajoittuu heinäkuun viimeiselle kolmannekselle. Kesän aikana, toukokuun lopun ja elokuun lopun välisenä kolme kuukautta kestävänä ajanjakson hellepäiviä kertyy Vantaalla keskimäärin 17 kappaletta, ja näistä keskimäärin ýli puolet pelkästään heinäkuussa. Satunnaisina vuosina hellettä voi esiintyä jopa syyskuussa. Kesän ukkoskausi on Vantaalla hyvin lyhyt ja vaihteleva, ja se alkaa juhannuksen tienoilla, ja loppuu elokuun puolessa välissä, huipun ollessa heinäkuun viimeisellä viikolla. Lämpötilojen aleneminen syksyisin on huomattavasti kevään nousua hitaampaa. Päivälämpötilat laskevat pakkasen puolelle yleensä vasta joulukuussa, ja keskilämpötilakin vasta marraskuun ollessa pitkällä. Syksyisin ja alkutalvesta Vantaan yli liikkuu useita Atlantilta itään matkaavia myrskymatalapaineita. Sijainti rannikon tuntumassa Golfvirran vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopusta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10–15 ja niitä esiintyy toukokuun lopusta elokuun puoleenväliin.

Vantaalla muun Etelä-Suomen tavoin syksyt ovat sateisia ja synkkiä, mutta keväät kuivia ja valoisia. Helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa sataa vettä keskimäärin vain 3–4 senttimetriä kussakin. Kesä–heinäkuussa koetaan selvä harppaus sateisempaan suuntaan, ja elo-, syys-, loka- ja marraskuussa sataa 7–8 senttimetriä kuukaudessa. Samaan aikaan on myös pilvisintä. Harppaus kuivempaan ja aurinkoisempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaalla sataa vuodessa keskimäärin 66,2 senttimetriä vettä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,4 −2,7 1,5 8,7 15,8 19,6 22,5 20,5 14,8 8,6 2,6 −0,7 ka. 9,1 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,1 −8,9 −5,4 −0,2 4,8 9,5 12,6 11,3 6,9 2,7 −2,1 −6 ka. 1,4 Vrk:n keskilämpötila (°C) −5 −5,7 −1,9 4,1 10,4 14,6 17,7 15,8 10,7 5,6 0,4 −3,2 ka. 5,3 Sademäärä (mm) 54 37 37 32 39 61 66 79 64 82 73 58 Σ 682 Sadepäivät (d) 23 20 17 12 12 14 13 15 16 18 21 24 Σ 205 L ä m p ö t i l a −2,4 −8,1 −2,7 −8,9 1,5 −5,4 8,7 −0,2 15,8 4,8 19,6 9,5 22,5 12,6 20,5 11,3 14,8 6,9 8,6 2,7 2,6 −2,1 −0,7 −6 S a d a n t a 54 37 37 32 39 61 66 79 64 82 73 58 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Helsinki-Vantaan lentoaseman säätiedot vuodelta 2006:

• vuoden keskilämpötila 6,1 °C
• lämpimin päivä: 8. heinäkuuta, 30,6 °C
• lämpimin kuukausi: heinäkuu, 19,1 °C
• kylmin päivä: 5. helmikuuta, −25,0 °C
• kylmin kuukausi: helmikuu, −9,2 °C
• vuoden sademäärä: 557 mm

Historia

Pääartikkeli: Vantaan historia

Vantaan nimien historia ja alkuperä

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki, tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors (Helsingin­koski), on antanut nimensä myös Helsingille (ruots. Helsingfors). Joen yläjuoksun varrella, erityisesti nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat samaa jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan. Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.

Vuonna 1865, kun kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaisesti perustettiin maalaiskunnat, siihenastisen Helsingin pitäjän nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta. Kun se yli sata vuotta myöhemmin aiottiin muuttaa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Vantaa tuli kauppalaksi vuoden 1972 ja kaupungiksi vuoden 1974 alussa.

Väestö

Koko väestö

17-kerroksinen Kielotorni Tikkurilassa on Vantaan korkein tornitalo.

Vantaalla asui 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 247 443 ihmistä. Vantaalaisista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vuonna 2000 Vantaan väestöstä (176 386) oli syntyperäisiä vantaalaisia noin 46 600 (26,4 %) ja vuoden 2006 alussa (187 511) lähes 50 700 (27,1 %). Helsingissä syntyneiden osuus on jo vuosia pysynyt 21,1 prosentissa, ja Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti. Noin 8 % on ulkomaalaistaustaisia

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempaa, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa. Puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Toisaalta vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kokoomuksesta tuli Vantaan suurin puolue. Vantaalla asuvia kansanedustajia on tätä nykyä eduskunnassa kuusi (eduskuntavaalit 2011). Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaan väestöstä on 51,2 % naisia. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Asuntojen hinnat eivät ole nousseet 2000-luvun alussa niin paljon kuin etelämpänä Helsingissä. Koulutusaste on nousussa, mutta on yhä alhainen suhteessa naapurikuntiin. Kuntakonsernianalyysin mukaan Vantaan kehityksen kannalta olisi tärkeää, että se pääsisi hyötymään entistä enemmän Suomen nopeasti kohoavasta koulutusasteesta, eli kaupungin olisi tärkeää houkutella entistä enemmän korkeakoulutettua väestöä kaupunkiin.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %).

Koulutusaste (15 vuotta täyttäneet vantaalaiset):

Koulutusaste	Prosenttia
Enintään perusaste	38 %
Keskiaste	35 %
Korkea-aste	27 %

Vantaan väestönkehitys

Vuosi	Asukasluku
1805¹	4 840
1865²	6 974
1880²	7 819
1890²	8 865
1900²	11 110
1910²	18 321
1920²	22 368
1930²	23 558
1940²	31 511
1950	14 976
1960	41 906
1970	72 215
1980	129 918
1990	152 272
2000	176 386
2010	200 029
2020³	215 547
2030³	231 740
¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue ² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia) ³ ennuste

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vantaan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			132 050
1985			143 844
1990			154 933
1995			166 480
2000			178 471
2005			187 281
2010			200 055
Lähde: Tilastokeskus.

Ulkomaiden kansalaiset Vantaalla vuonna 2004

Kansallisuus	Määrä
Venäjä	1 521
Viro	1 287
Somalia	859
Serbia ja Montenegro	531
Vietnam	299
Turkki	276
Irak	261
Ruotsi	178
Thaimaa	176
Intia	146
Yhdistynyt kuningaskunta	120
Muut	2 837
Yhteensä	7 751

Väkiluvun muutos vuodesta 1900

Vuodet	Väkiluvun muutos
1900–1910	+7 211
1910–1920	+4 047
1920–1930	+1 190
1930–1940	+7 953
1940–1950	−16 535
1950–1960	+26 930
1960–1970	+30 309
1970–1980	+57 703
1980–1990	+22 354
1990–2000	+24 114
2000–2010	+23 643

Taajamat

Pääartikkeli: Helsingin keskustaajama

Vuoden 2011 lopussa Vantaalla oli 203 001 asukasta, joista 199 236 asui taajamissa, 714 haja-asutusalueilla ja 3 051 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vantaan taajama-aste on 99,6 prosenttia. Vantaan taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:

• Helsingin keskustaajama (198 341 asukasta)
• Jokimaa-Västra (308 asukasta)
• Riipilä (559 asukasta)
• Söderkulla (28 asukasta)

Näistä taajamista Helsingin keskustaajama ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 159 211 asukasta ja sen pinta-ala on 631,11 neliökilometriä. Jokimaa-Västran ja Riipilän taajamat sijaitsevat kokonaan Vantaan alueella. Söderkullan taajama sijaitsee pääosin Sipoossa ja osin myös Helsingin puolella.

Äidinkieli

Vantaa on ollut enemmistöltään suomenkielinen 1900-luvun alun jälkeen. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt vuosikymmeniä suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen myötä osuus väestöstä on ollut jatkuvasti laskusuuntainen. Vuonna 1960 vantaalaisista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä ja vuonna 1980 viisi prosenttia. Vuonna 2012 ruotsinkielisten osuus vantaalaisista oli 2,8 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin ulkokielisten osuus (10,8 %). Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,0 % ja Espoossa 8,0 % (v. 2011). Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, sillä kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, mikäli kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) suuruus on vähintään 8 % tai vähintään 3 000 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista.

Vuoden 2012 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 106 eri kieltä. Yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat 2000-luvun ajan olleet venäjä, viro ja somali. Vuonna 2008 Vantaalla asui 16 377 henkilöä, jotka eivät puhuneet kotimaisia kieliä. Lukumääräisesti eniten kasvaneet ulkokielet ovat venäjä ja viro, joiden osuuden kasvun jatkuminen vuosien 2007–2012 välisellä tasolla tarkoittaisi niiden syrjäyttävän ruotsin kielen toiseksi ja kolmanneksi puhutuimpana äidinkielenä vuosien 2014–2015 paikkeilla.

Väestö äidinkielen mukaan vuonna 2012

Äidinkieli	Lukumäärä
Suomi	175 209
Ruotsi	5 777
Venäjä	4 932
Viro	3 835
Somali	1 761
Albania	1 367
Vietnam	953
Arabia	922
Englanti	810
Kurdi	776
Turkki	694
Kiina	518
Thai	510
Persia	315
Pandzabi	260
Espanja	255
Tagalog	209
Muu	2 517
Tuntematon	381

Uskonto

Vuoden 2012 alussa Vantaan 203 001 asukkaasta 66,8 % (135 647) kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,5 % (3 067) ortodoksiseen kirkkoon ja 1,9 % (3 738) muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan; 29,8 % (60 522) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Vantaalla luterilaista kirkkoa edustavat Vantaan seurakunnat. Vantaan seurakuntayhtymään kuuluu kaikkiaan seitsemän seurakuntaa: Korson seurakunta, Rekolan seurakunta, Hakunilan seurakunta, Tikkurilan seurakunta, Hämeenkylän seurakunta, Vanda svenska församling ja Vantaankosken seurakunta.

Vantaalla toimivia helluntaiseurakuntia ovat Korson helluntaiseurakunta, Vantaan Minttukirkko, Myyrmäen helluntaiseurakunta, Tikkurilan helluntaiseurakunta ja Vantaan Kotikirkko.

Suomen Vapaakirkon Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle Askistoon uuden Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan.

Ortodoksinen kirkko sijaitsee Tikkurilan urheilupuiston vieressä Tikkurilassa.

Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Tikkurilassa.

Palvelut

Vantaan kartta 1.1.2009

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen: Myyrmäki (50 607 asukasta), Kivistö (7 628 asukasta), Aviapolis (15 042 asukasta), Koivukylä (24 587 asukasta), Korso (28 575 asukasta), Tikkurila (36 892 asukasta) sekä Hakunila (28 748 asukasta).

Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaishoidosta ja yleensä vanhusten hoidosta.

Vantaalla on yhteensä 50 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua. Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen. Niiden lisäksi Vantaalla on etälukio ja kaksi aikuislukiota. Ammattioppilaitoksia on kaksi: Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaiden kauppaoppilaitos Mercuria. Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan aikuisopisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja steinerkoulu.

Vantaan kaupunginkirjastolla on 518 117 kirjaa (31.12.2005) ja 12 toimipistettä, joista pääkirjasto on Tikkurilassa. Kaupungilla on viisi uimahallia, neljä urheiluhallia, kaksi kuntosalia, kuusi tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 19 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Talous

Kauppakeskus Jumbo on Vantaan Pakkalassa sijaitseva pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus.

Vantaan kaupungin talous

Vantaan kaupungin talous on viime aikoina ollut huonossa kunnossa ja Vantaa onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja, mikä on näkynyt muun muassa kiinteistöverossa ja kunnallisverossa verrattuna naapurikaupunkeihin. On hyvä kuitenkin huomata, että yli puolet koko kaupungin veloista koostuu kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (VAV Asunnot Oy). Vantaa alkoi velkaantua 2000-luvun alussa osaksi valtion tuen (valtionosuus) pienentymisen takia. Lapsiperheiden suuren määrän takia Vantaan sosiaalimenot ovat naapurikuntiaan paljon suurempia. Tästä huolimatta Vantaan kaupunki ei ole alkanut vähentää työntekijöidensä määrää. Kaupunginjohtajan Juhani Paajasen mukaan näyttää siltä, että pahin on ohi. Hänen mukaansa menot on saatu pysymään kurissa ja kaupungin tulot – sekä verot että valtionosuudet – ovat kasvussa. Toisaalta kaupunki on joutunut kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvulla. Myynnillä olisi kuitenkin voitu vähentää velkaantumista.

Vaikka kunnassa on runsaasti hyvin koulutettua ja suurituloista väestöä maksamassa veroja, Vantaa siirtää suuren osan verotuloistaan köyhemmille kunnille verotulontasauslakiin liittyen, mikä selittää kunnan velkaantuneisuutta ja julkisten palveluiden kehnoutta.

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaa tarjosi vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan palkansaajille tarjoamista työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

• Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
• Kunta 16,1 % (14 368)
• Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
• Valtio 4,6 % (4 089)
• Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaatii Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin ”takapihaksi”. Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi viime vuosisadan, muun muassa vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Niin sanottu Sipoo-liitos katkaisi Vantaan viimeisenkin meriyhteyden.

Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla

• Atea Finland Oy, tietotekniikkatuotteet, -ratkaisut ja -palvelut
• Blue1, lentomatkustus
• Carnevale, Ohjelmatoimisto
• Cramo (ent. Rakentajain Konevuokraamo), rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
• Fazer, makeisten valmistusta Vantaalla (kotipaikka Helsingissä)
• Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
• Finnair, lentomatkustus ja -rahti (pääkenttä ja -konttori Helsinki-Vantaa, kotipaikka Helsinki)
• Ilmailuhallinto, kansallinen ilmailuviranomainen
• ISS Palvelut, siivous-, toimisto-, kiinteistön ylläpito-, ruokailu- ja turvallisuuspalvelukonserni ISS:n Suomen pääkonttori
• Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
• Laattapiste, kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen laatat, hanat ja muut tarvikkeet sekä asennuspalvelut
• Lite-On Mobile, elektroniikan komponenttien valmistus
• Marioff, tulipalojen sammutustekniikka
• Metsähallitus, valtion maa- ja vesialueiden hoito ja käyttö
• Metsäntutkimuslaitos, metsäntutkimus
• Myyrmäen Huolto Oy, kiinteistöhuolto -ja omistusasuntoalan yritys
• Nordqvist, Teenvalmistaja ja -maahantuoja.
• Okmetic, piikiekkojen valmistus
• Onninen Oy, sähkö-, LV-, ilmastointi- ja kylmäalan tuotteita sekä materiaaleja
• Paroc, eristevalmistaja
• Pekkaniska, nosturialan yritys
• Pöyry, konsultointi- ja suunnitteluyritys
• R-Kioski Oy, Kioskikauppa
• Suomen Rahapaja Oy, rahojen valmistus ja myynti
• Shell Oy Ab, öljykauppa (Suomen pääkonttori)
• Suunto, urheiluinstrumentit
• Tamro, tukkukauppa
• Tiimari Oyj, myymäläketju
• Tikkurila Oyj, maalien valmistus ja jakelu
• Uponor Oyj, talotekniikan lämmitys- ja putkijärjestelmien toimittaja
• Vaisala, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
• Vantaan Energia, Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
• Vantaan Sähkötyöt Oy Sähköasennustyöt
• Veikkaus, valtion rahapeliyhtiö
• VAV Asunnot Oy, Vuokra -ja osaomistusalanyritys

Liikenne

Lentokoneita elokuisena aamuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Tikkurilan rautatieasema on Vantaan rautatieasemista vilkkain.

Finnairin pääkonttori.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Vuonna 2011 sen matkustajamäärä oli 14,9 miljoonaa. Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Vantaa on pääkaupunkiseudun liikenteellinen keskus. Vantaan läpi kulkee monta moottoritietä, kuten Tuusulan-, Hämeenlinnan- ja Lahdenväylä. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata, joka päättyy Länsi-Vantaalla Vantaankoskelle. Rautatieasemia on yhdeksän ja niillä pysähtyvät lähijunat. Kaikki kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Tikkurilan ohittavat pysähtymättä ainoastaan Helsingin ja Järvenpään Saunakallion väliset G-lähijunat sekä eräät kirjaintunnuksettomat lähijunat. Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Lisäksi on rakenteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.

Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle meneviä pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela, Martinlaakso ja Keimolanportti, Tuusulanväylälle Tammisto sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille Vantaanportti ja Ilmakehä. Tuupakka Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. Lahden ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta Porvoon ja Kotkan suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Rautateiden meluongelmat ulottuvat lähinnä pääradan läheisyyteen.

Urheilu

Vantaalla on yleisurheilukenttiä ainakin Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Valtti-Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura. Jalkapallossa Myyrmäen ISS Stadionilla kotipelinsä isännöivä PK-35 Vantaa pelaa Ykkösessä. Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa, jotka vaikuttavat lähinnä juniorisarjoissa. Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Vantaa on Suomen menestynein potkunyrkkeilykaupunki, sillä ensimmäinen suomalainen potkunyrkkeilyn maailmanmestari on Vantaan Kamppailukeskusta luotsaava Pasi Rantala. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen ammattilaisten Euroopan mestari. Vantaan maraton on järjestetty vuodesta 1994 Tikkurilan urheilupuiston ympäristössä.

Joukkuelajeissa palloilussa Vantaalla on pääsarjatasolla vain kaksi joukkuetta, käsipallossa Atlas ja amerikkalaisessa jalkapallossa TAFT.^milloin? Molemmat ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan.

Urheiluseuroja

• Amerikkalainen jalkapallo: TAFT
• Jalkapallo: Allianssi Vantaa, PK-35 Vantaa, TiPS, AC Vantaa, VJS, KOPSE, KoiPS
• Jääkiekko: EVU, Kiekko-Vantaa
• Koripallo: Pussihukat, Rekolan Urheilijat
• Käsipallo: Atlas
• Lentopallo: Korson Kaiku, Korson Veto
• Salibandy: HaKi, Korson Kaiku, M-Team, SB Vantaa, Tikkurilan Tiikerit, VFT
• Uinti: Poseidon, Vantaan Vesikot
• Yleisurheilu: KU-58, Vantaan Salamat

Kulttuuri ja tapahtumia

Vantaa-palkinto

Vantaan kaupunginhallitus on myöntänyt vuodesta 1976 lähtien vuosittain viidentuhannen euron arvoisen Vantaa-palkinnon tunnustuksena taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Palkinto jaetaan vantaalaiselle henkilölle tai taiteilijaryhmälle kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa.

Viimeisimpiä palkinnonsaajia ovat 2005 Vantaan Lapsibaletti; 2004 laulaja ja opettaja Kosti Kotiranta; 2003 musiikin tohtori ja musiikkikasvattaja Päivi Kukkamäki; 2002 valokuva- ja mediataiteilija Harri Larjosto; 2001 kirjailija, FT Taru Väyrynen sekä 2000 elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja Kaija Juurikkala.

Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa. Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan säilyneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990. Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

Symbolit

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.

Tiedekeskus Heureka

Heurekan symboli, Anssi Asunnan teos Neljä kuutiota, on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.

Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”

Ankkarock

Scorpions Ankkarockissa vuonna 2003.

Ankkarock on jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestettävä rock-festivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja on järjestetty sen jälkeen vuosittain (paitsi 2011).

Vantaan musiikkijuhlat

Vantaan barokki -niminen festivaali järjestettiin kuutenatoista kesänä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 perustettiin Vantaan musiikkijuhlat, joka jatkaa Vantaan barokin perinnettä ainakin siinä mielessä, että sekin painottaa vanhaa musiikkia. Uuden festivaalin kattama ajanjakso on kuitenkin laajempi, ja taiteellisen johtaja Markku Luolajan-Mikkolan mukaan siellä keskitytään ennemmin periodisoittimiin kuin mihinkään tiettyyn aikakauteen.

Konserttitalo Martinus

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut konserttitalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 410 henkilölle, joista kuusi on invalidipaikkoja. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Markku Johanssonin johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.

Myyrmäkitalo

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä

• Melrose
• Passionworks
• Pintandwefall
• Wedding Crashers
• Vantaan Kamarikuoro

Matkailu

Tiedekeskus Heureka

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

• Backaksen kartano
• Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Pyhän Laurin kirkko (1460)
• Königstedtin kartano
• Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984)
• Seutulan kappeli
• Sotungin kylä
• Suomen ilmailumuseo
• Teatteri Vantaa
• Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
• Vantaan lentoasema (1952)
• Vantaan taidemuseo (Myyrmäkitalossa)
• Vantaankoski

Ystävyyskaupungit

Vantaan ystävyyskaupunkeja ovat:

•  Askim, Norja (1951)
•  Frankfurt (Oder), Saksa (1987)
•  Huddinge, Ruotsi (1951)
•  Jinan, Kiina (2001)
•  Kinešma, Venäjä (1969)
•  Lyngby-Taarbæk, Tanska (1951)
•  Matte Yehuda, Israel (1967)
•  Mladá Boleslav, Tšekki (1978)
•  Rastattin piirikunta, Saksa (1968)
•  Salgótarján, Unkari (1976)
•  Seyðisfjörður, Islanti (1980)
•  Słupsk, Puola (1987)

Tunnettuja vantaalaisia

Anna Abreu, muusikko Patrik Antonius, pokeriammattilainen Sampsa Astala, muusikko Antti Pihlström, jääkiekkoilija Ilari Filppula, jääkiekkoilija Valtteri Filppula, jääkiekkoilija Niina Herala, malli Jaakko Hintikka, Bostonin yliopiston professori Mika Häkkinen, kilpa-autoilija Martti Innanen, kansantaiteilija Sami Kapanen, jääkiekkoilija Tami Kiuru, mäkihyppääjä Suvi Koponen, huippumalli Mika Kottila, jalkapalloilija Janne Kärkkäinen, muusikko Taisto Mäki, kestävyysjuoksija Antti-Jussi Niemi, jääkiekkoilija

Anni Parkkila, laulaja, syntyi Vantaalla Leena Peisa, muusikko Ville Peltonen, jääkiekkoilija Markus Pöyhönen, pikajuoksija Jarkko Ruutu, jääkiekkoilija Mikko Ruutu, jääkiekkoilija Raul Ruutu, muusikko Tommi Santala, jääkiekkoilija Tuomo Ruutu, jääkiekkoilija Paavo Talvela, jääkäri ja liikemies Ville Tiisanoja, yleisurheilija Juho Tolppola, ammattinyrkkeilijä Eicca Toppinen, sellisti Aleksi Vähäpassi, Suomen ensimmäisen Talentin voittaja Ossi Väänänen, jääkiekkoilija

Kaupunginosat

Kaupunginosajako 1 Myyrmäen suuralue 10 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 17 Martinlaakso 18 Vantaanlaakso 20 Askisto 26 Petikko

Kaupunginosajako 2 Kivistön suuralue 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 30 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila

Kaupunginosajako 3 Aviapoliksen suuralue 40 Ylästö 41 Viinikkala 50 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä

Kaupunginosajako 4 Tikkurilan suuralue 60 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi 63 Viertola 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Kirkonkylä

Kaupunginosajako 5 Koivukylän suuralue 70 Koivukylä 71 Ilola 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu

Kaupunginosajako 6 Korson suuralue 80 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja

Kaupunginosajako 7 Hakunilan suuralue 90 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki

Katso myös

• Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain
• Vantaan nuorisovaltuusto

Aiheesta muualla

• Vantaan kaupungin kotisivut
• Helsingin seudun liikenne
• Vantaan sää

Kirjallisuus

• Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: Vantaan esihistoria (2008)

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)

1. Helsinki	674 500	7. Jyväskylä	147 746	13. Lappeenranta	72 988	19. Porvoo	51 289	25. Lohja	45 645
2. Espoo	314 024	8. Kuopio	124 021	14. Vaasa	68 956	20. Salo	51 100	26. Nurmijärvi	44 785
3. Tampere	255 050	9. Lahti	120 693	15. Hämeenlinna	68 319	21. Kotka	50 500	27. Tuusula	41 338
4. Vantaa	247 443	10. Pori	83 106	16. Seinäjoki	66 160	22. Kokkola	48 295	28. Kirkkonummi	41 154
5. Oulu	214 633	11. Kouvola	78 880	17. Rovaniemi	65 286	23. Hyvinkää	46 901	29. Rauma	38 832
6. Turku	201 863	12. Joensuu	78 062	18. Mikkeli	51 919	24. Järvenpää	46 490	30. Kerava	38 211