Perlos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Perlos
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1953
Lakkautettu 2008 (yhdistetty Lite-Oniin)
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Toimiala tekninen muovi, komponentit
Liikevaihto 670 miljoonaa euroa (2007)
Henkilöstö 8 800 (2007)
Omistaja G.W.Sohlberg

Perlos Oyj oli suomalainen yhtiö, joka valmisti teknisiä muoviosia, komponentteja telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuudelle. Yhtiöllä oli tuotantoa usealla paikkakunnalla Suomessa, mm. Joensuussa, Kontiolahdessa, Nurmijärvellä ja Ylöjärvellä. Tuotanto Suomessa päättyi vuosien 20052007 aikana.

Perloksella oli ennen omistusmuutoksia yli 15 000 osakkeenomistajaa. Suurimmat osakkeenomistajat olivat Oy G. W. Sohlberg Ab (29,14 %), Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (2,80 %) Evli-Select sijoitusrahasto (1,39 %) ja Veikko Laine Oy (0,82 %). [1]

Vuonna 2008 taiwanilainen elektroniikkayhtiö Lite-On osti yhtiön. Sen toiminta sulautettiin emoyhtiöön.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perlos Oy sai alkunsa kolmen insinöörin – Carl-Johan Timgren, Kyösti Viljakainen ja Niilo Tiainen – ryhtyessä vuonna 1952 kokeilemaan pienten teknisten muoviosien tekoa täysautomaattisilla ruiskuvalukoneilla. Ensimmäinen kone rakennettiin itse Helsingin Yrjönkadun kellariverstaassa. Seuraavana vuonna yritys siirtyi Pitäjänmäelle 40 neliömetrin puuparakkiin, johon mahdutettiin puolen tusinaa ruiskuvalukonetta. Vuonna 1958 vuokrattiin uudet toimitilat Herttoniemestä, jossa päätuotteena olivat putkiloiden eli "tuubien" muovitulpat, joita toimitettiin putkilovalmistajille kuten Lyijytyö ja Hermetik, sittemmin Printal ja G. W. Sohlberg. Teknisiä muoviosia Perlos valmisti vuodesta 1955 alkaen muun muassa Helvarille ja silloiselle Valtion Sähköpajalle, josta myöhemmin tuli Televa ja Telenokia.[2]

Vuonna 1961 Perlos rakensi omat toimitilat Pitäjänmäelle, mutta jatkuva laajennustarve pakotti hankkimaan lisätilaa 1964 Nurmijärveltä. 1960-luku oli nopean kasvun aikaa: vuonna 1960 Perlos työllisti 17 henkilöä ja vuonna 1973 jo 240. 1970-luvun alussa yrityksellä oli käytössään yli sata konetta, joista puolet oli yhä itse suunniteltuja ja valmistettuja täysautomaattisia ruiskupuristuskoneita. Eri tuotteiden tekoon tarvittavia muotteja oli tuohon mennessä valmistettu jo 2000. Vuonna 1975 valmistui tehdas Joensuuhun.[2] Perloksen italialaiset muottijyrsinkoneet ohjelmoitiin kutakin tehtävää varten satelliittiteitse Honeywellillä Yhdysvalloissa. 1970-luvun keskivaiheilla Perlos teki osia muun muassa toimistolaitteisiin, viihde-elektroniikkaan, kosmetiikkapakkauksiin, LVI-tuotteisiin ja kalastusvälineisiin.[3].

1980-luvun lopussa G. W. Sohlbergin omistukseen siirtyneellä GWS Perloksella oli tehtaat Nurmijärven ja Joensuun lisäksi myös Kontiolahdella ja Englannissa. Liikevaihto oli 175 miljoonaa markkaa, ja päätuotteina kestomuoviset tarkkuusosat, puhdastilatuotteet, liittimet ja meisto-osat elektroniikkateollisuudelle. Yhtiö oli ryhtynyt myös myymään laiteosaamistaan toimittamalla automaatiolaitteita ja ruiskuvalumuotteja muille muoviyrityksille.[2]

Kännykänkuoret ja kansainvälistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset matkapuhelinosat Perlos valmisti Mobira Oy:lle, joka oli siirtynyt Nokian omistukseen vuonna 1982. Vuonna 1995 Perlos perusti tehtaan Ylöjärvelle, ja samoihin aikoihin toimintaa laajennettiin eri puolille maapalloa. Ylöjärven tehtaalla alettiin valmistaa matkapuhelinten muoviosia ja tehdä osakokoonpanoja. Vuonna 1999 Perlos listautui Helsingin pörssiin.[4]

2000-luvun alussa Perlos avasi tehtaita ainakin Unkariin, Kiinaan, Hongkongiin ja Brasiliaan. Vuonna 2006 aloitti tehdas Meksikossa sekä jälleen uusi tehdas Kiinassa. Keväällä 2006 Perlos ilmoitti siirtävänsä tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten ja markkinoiden perässä Kiinaan ja aloittavansa Suomessa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi ja tuotannon alasajamiseksi. Neuvottelujen tuloksena yhtiö ilmoitti vajaan 600 henkilön vähennyksestä, Nurmijärven tehtaan sulkemisesta ja matkapuhelinten muovi- ja metalliosien valmistuksen keskittämisestä Suomessa Joensuun ja Kontiolahden tehtaille. Vuoden 2006 lopussa Perlos työllisti Suomessa yhteensä 1600 henkilöä.[4]

Tammikuussa 2007 Perlos ilmoitti aikovansa lopettaa tuotannon Suomessa. Yhtiö aloitti yt-neuvottelut, joissa se tavoitteli jopa 1200 työntekijän vähennystä. Yt-neuvottelujen piiriin kuului 1400 henkilöä, valtaosin Joensuussa ja Kontiolahdessa. Maaliskuussa 2007 yt-neuvottelut päättyivät. Perlos ilmoitti lopullisesti, että tuotannollinen toiminta Suomessa päättyy ja että henkilöstön vähennystarve on noin 1200 henkilöä.[5]

Keväällä 2007 Perlos ilmoitti myyneensä eräitä Joensuussa ja Kontiolahdessa harjoittamiaan liiketoimintoja kotimaisille yrityksille. Kokoonpanoautomaatioliiketoiminnasta myytiin osia jyväskyläläiselle Finnsampo-konserniin kuuluvalle Mecania Oy:lle, erikoistuote- ja liitinliiketoiminnan osti outokumpulainen Valukumpu Oy ja ruiskuvalumuottiliiketoiminnan joensuulainen Gritech Oy.[6]

Syksyllä 2007 Perlos lakkautti tuotannollisen toimintansa Suomessa kokonaan.[4] Sen jälkeen sillä oli tuotantoa edelleen Unkarissa, Intiassa ja Kiinassa Pekingissä ja Guangzhoussa. Lisäksi yhtiöllä oli antennien tuotekehityskeskus Ruotsissa ja Singaporessa ja myyntiyhtiöt Taiwanissa ja Japanissa. Yhtiön palveluksessa oli 8800 henkeä ja sillä oli liikevaihtoa 670 miljoonaa euroa.[7]

Elokuussa 2007 ilmoitettiin, että taiwanilainen elektroniikkayhtiö Lite-On teki tarjouksen yhtiöstä, ja vuonna Lite-On sai omistusoikeuden kaikkiin Perloksen osakkeisiin.[8] Seurauksena OMX Helsinki poisti yhtiön osakkeen ja optiot pörssilistalta 17. maaliskuuta 2008 alkaen.[9] Näin syntyneen tytäryhtiön nimeksi vaihdettiin myöhemmin Lite-On Mobile. Nimenvaihdos toteutettiin vuosina 2008- 2011.[10]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyrki Vesikansa: Parakin perältä pörssiyhtiöksi. Perloksen historia 1953–2003. Nurmijärvi: Perlos, 2003. ISBN 952-91-5580-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2006. http://www.perlos.fi [vanhentunut linkki]
  2. a b c Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 154–159. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
  3. Riski, Leo: Perlos Oy ohjelmoidaan USA:sta. Helsingin Sanomat, 2.3.1976, s. 20.
  4. a b c Kaukopuro, Hanna: Joustava suomalainen työntekijä, jähmeä suomalainen työvoima. Millaisia identiteettejä työntekijälle rakennettiin Perloksen ja UPM:n irtisanomisuutisoinnissa vuosina 2005–2006?, s. 15–16. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, 2008. Tutkielman verkkoversio (viitattu 5.10.2012).
  5. Perloksen toimitusjohtaja eroaa Ilta-Sanomat. 26.2.2008. Viitattu 17.2.2017.
  6. Sanna Alajoki: Perloksen jälkeen – Uutta muovia. Kemia-lehti, , nro 2/2010, s. 6–8. Kempulssi Oy (Suomen Kemian Seura ja Kemianteollisuus ry). Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 17.2.2017.
  7. Lite-On löysi Perloksesta takaoven Nokiaan Tekniikka ja Talous. 16.8.2007. Viitattu 17.2.2017.
  8. Lite-On buys Perlos for EUR 277m Evertiq. 2007. Viitattu 17.2.2017.
  9. Delisting from THE OMX NORDIC Exchange Helsinki: Perlos Corporation Nasgaq. 14.8.2008. Viitattu 17.2.2017.
  10. Company Name Change from Perlos to Lite-On Mobile has started Lite-On Mobile. 21.12.2010. Viitattu 17.2.2017.