Luettelo Suomen nisäkkäistä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suomen nisäkkäät)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista. Lajit on ryhmitelty lahkoittain ja heimoittain. Myös alalajit on mainittu, jos niitä on tavattu useampi kuin yksi. Mukaan ei ole otettu esihistoriallisia eikä luovutettujen alueiden lajeja, eikä sellaisia tarhakarkulaisia, jotka eivät ole muodostaneet Suomeen pysyvää kantaa. Metsästyslain määrittelemistä riistaeläimistä rämemajava eli nutria (Myocastor coypus), pesukarhu eli supi (Procyon lotor) ja japaninhirvi eli japaninpeura (Cervus nippon) sekä rauhoittamattomista eläimistä villiintynyt kissa (Felis catus) eivät sisälly tähän luetteloon. Soopelin (Martes zibellina) arvellaan eläneen Suomessa vielä 1600-luvulla, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa. Lajiston viimeisimmät tulokkaat ovat lampisiippa (2002), kääpiölepakko (2006) ja etelänlepakko (2008).

  • (I) Istutettu – istutettu tai tarhauksesta villiytynyt vieraslaji
  • (S) Satunnainen harhailija
  • (H) Hävinnyt – laji joko luokitellaan Suomesta hävinneeksi, tai viimeisimmästä varmasta pesimishavainnosta on kulunut useita vuosia
Siili ei kuulu alkuperäislajistoon, vaan on tuotu maahan 1800-luvulla.
  • Siili (Erinaceus europaeus)   (I)
Vesipäästäinen on maailman pienin vedessä elävä nisäkäs. Sen sylki on myrkyllistä.

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjanlepakko on ainoa lentävä nisäkäs, joka elää napapiirin pohjoispuolella.

Siipat (Vespertilionidae)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääkaupunkiseudun kaniinikanta on saanut alkunsa lemmikkieläimistä.
Metsämyyrä on hyvinä myyrävuosina Suomen runsaslukuisin nisäkäs, mutta muulloin metsäpäästäinen on sitä yleisempi.
Viimeisin varmistettu havainto suomalaisesta tammihiirestä tehtiin vuonna 1989 Teuvalla.
Majavat voivat elää jopa yli 20-vuotiaiksi. Kuvassa norjalainen euroopanmajava.
Minkki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, kuten myös kanadanmajava, piisami ja valkohäntäpeura.
Kultasakaali on tavattu Kainuulla jo vuonna 2018.
Karhu on Suomen ja Venäjän kansalliseläin.
Hirvi on sekä Euroopan suurin hirvieläin että Suomen suurin maanisäkäs.
Ankarat talvet ovat rajoittaneet villisian leviämistä Suomeen.
Pullokuonodelfiinejä on Särkänniemen delfinaarion lisäksi nähty silloin tällöin myös Suomenlahdella.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]