Vantaa

Vantaa Vanda
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°17′40″N, 25°02′25″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	092
Perustettu	1351, kaupungiksi 1974
Kokonaispinta-ala	240,35 km² 272:nneksi suurin 2022
– maa	238,38 km²
– sisävesi	1,97 km²
Väkiluku	247 443 4:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	1 038 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	17,2 %
– 15–64-v.	67,3 %
– yli 64-v.	15,5 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	70,9 %
– ruotsinkielisiä	2,2 %
– muut	26,9 %
Kunnallisvero	6,40 % 300:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	6,3 % (2007)
Vantaan kaupunginjohtaja	Juhani Paajanen
Vantaan kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
2004 - 2008  • SDP  • Kok.  • Vihr.  • Vas.  • Kesk.  • RKP  • KD  • Sit. (Pro Vantaa)	21 19 9 6 5 3 3 1
www.vantaa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vantaa (ruots. Vanda) on Etelä-Suomen läänissä Uudenmaan maakunnassa lähellä Suomenlahden rannikkoa sijaitseva, väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaalla oli 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 247 443 asukasta. Vantaan kaupunki perustettiin vuonna 1974, mutta sen edeltäjien, Helsingin maalaiskunnan ja Helsingin pitäjän, historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Varhaisin säilynyt asiakirjamaininta on vuodelta 1351, jota pidetään Vantaan synnyinvuotena. Kaupunki on kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Kaupungille ovat ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen päälentoasema. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Korso, Hakunila, Koivukylä, Martinlaakso, Seutula ja Myyrmäki. Vantaa on pääkaupunkiseudun kunta, jonka naapurikunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi. Vantaa-päivää juhlitaan 15. toukokuuta.

Maantiede

Alavaa rannikkoseutua

Keskeltä Vantaata voi löytää näinkin rauhallisia alueita. Länsi-Vantaa on hyvin hajarakennettua aluetta. Kuva on Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta ja sen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan  km², josta  km² on maata,  km² sisävesialueita ja loput  km² merivesialueita.. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa Porvarinlahdella, mutta vuoden 2009 alusta ranta-alue liitetään Helsinkiin, ellei Euroopan Unioniin tehty valitus muuta päätöstä. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella.

Vantaan itäisimmät asuntoalueet, Rajakylä ja Länsimäki, sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuntoalueisiin. Vaikka yleinen käsitys on, ettei Suomessa ole metrorataa muualla kuin Helsingissä, Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto kuitenkin sijaitsee osittain myös Vantaan puolella.

Vantaan maantiedettä

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.

Kasvillisuus

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi Tammistossa on melko laaja tammimetsä. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä ja jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti.

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelualueita Vantaalla on 26, yhteensä 251,5 hehtaaria (1,0 % kaupungin pinta-alasta).

Ilmasto

Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena. Sijainti rannikon tuntumassa Golfvirran vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet.

Helsinki-Vantaan lentoaseman säätiedot vuodelta 2004:

• vuoden keskilämpötila 5,4 °C
• lämpimin päivä: 8. elokuuta, 28,8 °C
• lämpimin kuukausi: heinäkuu, 16,7 °C
• kylmin päivä: 23. tammikuuta, −22,3 °C
• kylmin kuukausi: tammikuu, −7,1 °C
• vuoden sademäärä: 842 mm

Historia

Esihistoriallinen aika

Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa. peräisin olevia asumusten jäännöksiä. Alueella asuttiin aluksi vain keväästä syksyyn, ja asumukset sijaitsivat lämpimillä etelänsuuntaisilla hiekkarinteillä. Jääkauden aiheuttaman maan painumisen jäljiltä merkittävä osa Vantaasta oli merenlahtien peitossa, ja asukkaiden pääelinkeinona oli kalastaminen sekä hylkeiden pyynti. Kampakeramiikan ajalta olevia löydöksiä on harvinaisen paljon. Vantaan Jokiniemestä on löydetty Pohjois-Euroopan vanhin ihmistä esittävä figuuri. Tyypillisen kampakeramiikan aikana Suomeen tuotiin etelästä ja kaakosta suuria määriä piikiveä, josta tehtiin teriä ja kärkiä, sekä meripihkaa. Kampakeraamisen ajan ihmiset tunsivat myös jousen ja nuolet aseena.

Rautakauden lopussa ja keskiajan alussa alue oli harvakseltaan ja satunnaisesti asutettua Hämeen takamaata. 1000-luvun alussa aiemmin pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat vähitellen asettua pysyvästi Vantaanjoen varteen nykyisen Länsi-Vantaan alueelle.^lähde?

Ruotsin vallan aika

Helsingin pitäjän kirkko, pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Kirkko sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosassa, joka on vieläkin Vantaan ruotsinkielisimpiä alueita.

Ruotsin Hälsinglandista lähteneet siirtolaiset asettuivat 1100- tai viimeistään 1200-luvuilla asumaan rannikolle Keravanjoen varteen alueelle, jota he alkoivat kutsua Uudeksi maaksi. Jokien haarakohdan seudulla oli varmuudella pysyvää asutusta 1300-luvulla.

Turun ja Viipurin välinen sekä Hämeenlinnaan johtava maantie kulkivat alueen läpi synnyttäen jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, merkittävimpänä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Helsingaa (Helsinginjoki, nykyinen Vantaanjoki) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran toukokuussa 1351, kun Ruotsin silloinen kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakunnan Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa. Joki antoi nopeasti nimen koko alueelle, mistä on saanut aiheensa myös kaupungin vaakuna. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1370-90-luvuilla, ja pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Kirkkorakennus sijoitettiin hyvien kulkuyhteyksien solmukohtaan, Vantaanjoen ja Keravanjoen lähelle. Kirkollista keskusta halkoi myös tiestö: Suuri rantatie Turusta Viipuriin sekä Hämeentie Hämeen linnaan ja etelään rannikolle. Helsingin pitäjän ensimmäinen kirkkoherra mainitaan vuonna 1395. Helsingin pitäjän katsotaan vakiintuneen omaksi kirkko- ja hallintopitäjäkseen 1400-luvulla, ja varhaisin maininta alueella olevasta pyhälle Laurentiukselle omistetusta kirkosta on vuodelta 1401. Eräs paikallinen rälssisuku lahjoitti Helsingin pitäjän kirkolle yhden veromarkan suuruisen alueen Rekolasta. Nimi Helsinge (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Samana vuonna alueen kalastusoikeudet siirtyivät Turun hiippakunnalle, mikä edesautti kivisen kirkon rakentamista alkuperäisen puisen tilalle.

Vanhankaupunginkoski

Porvoo ei kyennyt huonon sijaintinsa takia kilpailemaan Tallinnan hansakauppiaiden kanssa, joten Kustaa Vaasa päätti perustaa Helsinginjoen suulle Helsingin pitäjän alueelle vuonna 1550 Helsingin kaupungin. Helsingin pitäjä oli jo 1530-luvulla ehtinyt kehittyä merkittäväksi Uudenmaan merikaupan keskukseksi. Vanhankaupungin Helsingistä ei kuitenkaan koskaan tullut kuninkaan elinaikana hänen toivomaansa keskusta.

Stolbovan rauhan jälkeiset Helsingin maapäivät 1617 myönsi Helsingille tapulikaupunkioikeudet ulkomaankauppaan. Puolaa ja Saksaa vastaan 1620-luvulla käydyt sodat aiheuttivat sen, että ratsuväen tukemiseksi Helsingin pitäjään rakennettiin useita suuria aateliskartanoita, muiden muassa Westerkulla ja Hakunila. Vanhankaupungin Helsinki päätettiin siirtää syksyllä vuonna 1640 nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Tällöin alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. Vuonna 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin, ja vuonna 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa ja Helsingin seurakunnan talouden tukemiseksi koko Helsingin kirkkopitäjä liitettiin anneksina vuonna 1652 Helsingin kaupunkiseurakuntaan.

Isonvihan aikaan vuonna 1713 venäläiset joukot valtasivat Helsingin pitäjän. Osa asukkaista pakeni emämaahan Ruotsiin tai läheisiin metsiin, osa taisteli miehittäjiä vastaan. Miehityksen pitkittyessä olot alkoivat pikkuhiljaa vakiintua ja syksyllä 1721 solmittiin Uudenkaupungin rauha. Tämän jälkeen koettiin vielä toinen lyhyempi miehitys, pikkuviha, vuosina 1742–43.

Olot alkoivat Helsingin pitäjässä parantua, kun se 1720-luvulla nousi yhdeksi Suomen varhaisteollisuuden tärkeimmistä keskuksista. Alueelle kohosi vesisahoja, jotka muodostivat aikakauden oloissa huomattavan vientiteollisuuskeskittymän. Tämä vienti suuntautui sekä Keski-Eurooppaan että vuosisadan jälkipuoliskolla myös kauas Välimerelle saakka. Merkittävä Helsingin pitäjän tuotteiden vientikohde oli aivan sen rannikon tuntumassa: vuonna 1748 alkaneen Viaporin linnoituksen rakentaminen vaati runsaasti sekä työvoimaa että maatalouden ja sen aikaisen rakennustarviketeollisuuden tuotteita kuten elintarvikkeita, rakennuspuuta, tiiliä ja kalkkia.

Venäjän vallan aika

Vantaan alueelta oli jo 1700-luvulla löydetty malmiesiintymiä, mutta vasta 1800-luvun alussa niitä alettiin hyödyntää perustamalla Wanda Bruk eli Vantaan Ruukki. Tämä raakamalmi ja sen työstäminen tekivät Helsingin pitäjästä muutamaksi vuosikymmeneksi Suomen merkittävimmän vuoriteollisuusalueen. Teollistumisen myötä Vantaan- ja Keravanjoet valjastettiin ja Vantaan- sekä Tikkurilankoskelle syntyi teollisuusyhdyskuntia. Vuosisadan alussa Vantaankoskella toimi maan merkittävimpiin kuulunut rautaruukki. Tikkurilankoskelle puolestaan perustettiin vernissatehdas, jonka pohjalta seudulle syntyi yhä nykyäänkin toiminnassa oleva Tikkurila Oy:n maalitehdas.

Helsingin pitäjän kehitykseen yhdeksi Suomen suurimmista kaupungeista vaikutti olennaisesti pääkaupungin siirto Turusta Helsinkiin. Vielä vuonna 1805 suuralueen hallintoyksiköistä Helsingin pitäjän asukasluku oli 4 840, Viaporin 4 606 ja Helsingin 4 337. Kuudenkymmenen vuoden kuluttua pitäjässä oli noin 7 000 asukasta, kun Helsingissä oli jo 23 000 asukasta. Vuotta 1865 pidetään Vantaan historiassa merkittävänä, koska silloin säädettiin Suomen kunnallishallinto ja Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

Suomen ensimmäinen rautatie, Helsingistä Hämeenlinnaan, avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Tikkurilaan rakennettu kivinen asemarakennus on nykyään ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt tiilinen asemarakennus. Aseman on suunnitellut Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt (1818–1869).

1900-luvusta nykypäivään

Kehä III lähellä Tuusulanväylän eli Suomen suurimman risteyksen, Kirkonkylän eritasoliittymää.

Malmin lentokenttä valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Lentokenttä otettiin käyttöön joulukuussa 1936. Sitä ennen Helsingin lentoasemana oli toiminut Santahaminassa sijainnut Santahaminan lentoasema. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsingin kaupunkiin. Samalla maalaiskunta menetti kaksi kolmasosaa asukkaistaan sekä suurimmat keskuksensa Malmin ja Pitäjänmäen. Maalaiskunta sai vuonna 1954 suuren osan Korson alueesta Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti Vuosaaren Helsingille.

Sotien jälkeen maalaiskunnan kasvu alkoi kiihtyä ja alueen halki rakennettiin useita merkittäviä teitä, joiden varsille alkoi kehittyä omakotivaltaista asutusta. Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus 1950-luvulla. Myöhemmin päärataan tukeutuivat kasvussaan myös Rekola, Korso ja Koivukylä. Länsi-Vantaan suurten lähiöiden synty 1960-70-luvuilla perustui kokonaan uuteen Länsi-Vantaan rataan. Helsingin olympialaisia varten perustetun Seutulan (nykyinen Helsinki-Vantaan) lentoaseman rakentaminen 1950-luvun alussa ohjasi myös keskeisesti Vantaan rakennetta. Se jakoi kunnan kahtia ja toi ympäristöönsä runsaasti liikennettä sekä teollisuutta. Lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan, ja nykyään Vantaa tunnetaankin ulkomailla ilmailukaupunkina.

Toisen maailmansodan takia Vantaalle oli syntynyt jo 1940-luvulla uusia taajamia, joita asuttivat pääasiassa siirtoväki ja rintamamiehet sekä väljempää asutusta halunneet helsinkiläiset. 1950-luvulla syntyivät ensimmäiset kerrostaloryhmät Tikkurilaan, Satomäkeen ja Vaaralaan, minkä jälkeen maaltamuutto vauhditti kerrostalorakentamista. Asukasluku kasvoi ennätysvuonna 1970 yli 10 000:lla.

Liikenneväyliä levennettiin 1960- ja 1970-luvuilla ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin Kehä III niitä yhdistämään. Martinlaakson radan käyttöönotto mahdollisti Vantaan lounaisosan kehittymisen ja Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Myös pääradan varrelle syntyi 1960–1980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Pääväylien ulkopuolelle jääneet osat, kuten Seutula lännessä ja Sotunki idässä, jäivät pääosin rakentamattomiksi ja maatalousvaltaisiksi. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki. Vuonna 2001 juhlittiin Vantaan 650-vuotisjuhlia.

Myyrmannin kauppakeskuksessa Länsi-Vantaalla sattui 11. lokakuuta 2002 räjähdys. Martti Ahtisaaren johtamat Acehin rauhanneuvottelut käytiin alkuvuodesta 2005 Vantaalla Königstedtin kartanossa.

Kunnanjohtajat

Helsingin maalaiskunnan ja Vantaan kaupungin kunnanjohtajat ovat:

Kaupunginjohtaja	Syntyi-kuoli	Toimikausi
Lauri Korpinen	1896–1975	1957–1961
Lauri Lairala	1926–	1961–1989
Pirjo Ala-Kapee	1944–	1989–1997
Erkki Rantala	1946–	1997–2003
Juhani Paajanen	1947–	2003–

Vantaan nimien historia ja alkuperä

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki - tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors - Helsinginkoski) - on antanut nimensä myös Helsingille (ruots. Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun pitäjäjärjestelmä lakkautettiin.

Vantaan alue on vanhaa hämäläistä aluetta. Samaista Helsingin jokea hämäläiset kutsuivat joen alkulähteillä (nykyisen Riihimäen alueella) Vantaanjoeksi, alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan. Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.

Kun Helsingin maalaiskuntaa oltiin vuonna 1972 muuttamassa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala, Vantaanjoen mukaan. Kaksi vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki.

Väestö

Koko väestö

Kielotorni Tikkurilassa on Vantaan korkein rakennus.

Vantaalla asui elokuun lopussa 2007 191 651 ihmistä. 200 000 asukkaan rajan arvioidaan menevän rikki vuoden 2012 aikana. Vantaalaisista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vuonna 2000 Vantaan väestöstä (176 386) oli syntyperäisiä vantaalaisia noin 46 600 (26,4 %) ja vuoden 2006 alussa (187 511) lähes 50 700 (27,1 %). Helsingissä syntyneiden osuus on jo vuosia pysynyt 21,1 prosentissa, ja Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti.

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempaa, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa. Puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Toisaalta vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kokoomuksesta tuli Vantaan suurin puolue. Vantaalla asuvia kansanedustajia on tätä nykyä eduskunnassa kolme: Kimmo Kiljunen (SDP), Jaakko Laakso (Vasemmistoliitto) ja Tapani Mäkinen (Kokoomus). Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaan väestöstä on 51,2 % naisia. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Asuntojen hinnat eivät ole nousseet 2000-luvun alussa niin paljon kuin etelämpänä Helsingissä. Koulutusaste on nousussa, mutta on yhä alhainen suhteessa naapurikuntiin. Kuntakonsernianalyysin mukaan Vantaan kehityksen kannalta olisi tärkeää, että se pääsisi hyötymään entistä enemmän Suomen nopeasti kohoavasta koulutusasteesta, eli kaupungin olisi tärkeää houkutella entistä enemmän korkeakoulutettua väestöä kaupunkiin.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia .

Koulutusaste (15 vuotta täyttäneet vantaalaiset):

Koulutusaste	Prosenttia
Enintään perusaste	38 %
Keskiaste	35 %
Korkea-aste	27 %

Ruotsinkieliset

Suomenruotsalaisten osuus on jo vuosia laskenut hitaasti mutta selvästi. Vuonna 1960 vantaalaisista noin 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia. Vuoden 2006 alussa vantaalaisista 3,1 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muunkielisiä (6,4 %). Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on virallisesti kaksikielinen, jos kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä. Prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista.

Ulkokieliset

Vuoden 2006 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 89:ää eri kieltä. Toistaiseksi ruotsin kielen asema on ollut vahvempi kuin muiden kielten, sillä ruotsi on koko ajan ollut yleisin äidinkieli suomen jälkeen. Seuraavaksi yleisimmät äidinkielet ovat 2000-luvun ajan olleet venäjä, somali ja viro.

Vantaan väestönkehitys Vuosi Asukasluku 1805¹ 4 840 1865² 6 974 1880² 7 819 1890² 8 865 1900² 11 110 1910² 18 321 1920² 22 368 1930² 23 558 1940² 31 511 1950 14 976 1960 41 906 1970 72 215 1980 129 918 1990 152 272 2000 176 386 2010³ 195 112 2020³ 215 547 2030³ 231 740 ¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue ² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia) ³ ennuste

Ulkomaiden kansalaiset Vantaalla vuonna 2004 Kansallisuus Määrä Venäjä 1 521 Viro 1 287 Somalia 859 Serbia ja Montenegro 531 Vietnam 299 Turkki 276 Irak 261 Ruotsi 178 Thaimaa 176 Intia 146 Yhdistynyt kuningaskunta 120 Muut 2 837 Yhteensä 7 751

Väkiluvun muutos vuodesta 1900

Vuodet	Väkiluvun muutos
1900–1910	+ 7 211
1910–1920	+ 4 047
1920–1930	+ 1 190
1930–1940	+ 7 953
1940–1950	- 16 535
1950–1960	+ 26 930
1960–1970	+ 30 309
1970–1980	+ 57 703
1980–1990	+ 22 354
1990–2000	+ 24 114
2000–2007	+ 13 360

Uskonto

Vuoden 2006 alussa Vantaan 187 281 asukkaasta 74,6 % (139 805) kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,3 % (2 434) ortodoksiseen kirkkoon ja 1,6 % (2 939) muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan; 22,5 % (42 103) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Vantaalla luterilaista kirkkoa edustavat Vantaan seurakunnat.

Ortodoksinen kirkko sijaitsee Tikkurilan urheilupuiston vieressä Tikkurilassa. Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, on Martinlaaksossa Länsi-Vantaalla.

Palvelut

Tiedosto:Vantaa-kartta.png

Vantaan kartta

Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta).

Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista ja Katriina pitkäaikaisesta hoidosta.

Vantaalla on yhteensä 50 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua, sekä ala- että yläkouluja. Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen, niiden lisäksi on etälukio ja kaksi aikuislukiota. Ammattioppilaitoksia on kaksi: Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaiden kauppaoppilaitos. Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat EVTEK ja Laurea. Evtekillä on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan aikuisopisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja steinerkoulu.

Vantaan kaupunginkirjastolla on 518 117 kirjaa (31.12.2005) ja 12 toimipistettä, joista pääkirjasto on Tikkurilassa. Kaupungilla on viisi uimahallia, neljä urheiluhallia, kaksi kuntosalia, kuusi tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 19 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Liikenne

Lentokone Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Tikkurilan rautatieasema.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema, sen matkustajamäärä oli 11,1 miljoonaa vuonna 2005. Helsinki-Vantaa on valittu kokoluokassaan maailman tai Euroopan parhaaksi lentokentäksi vuosina 1999, 2000 ja 2004. Vuosina 2001–2003 Helsinki-Vantaa ei ollut mukana arvostelussa. Helsinki-Vantaa on myös arvioitu Euroopan täsmällisimmäksi lentoasemaksi. Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Vantaa on pääkaupunkiseudun liikenteellinen keskus. Vantaan läpi kulkee monta moottoritietä, kuten Tuusulan-, Hämeenlinnan- ja Lahdenväylä. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Länsi-Vantaalla Vantaankoskelle. Rautatieasemia on yhdeksän ja niillä pysähtyvät lähijunat. Kaikki kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa, työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.

Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä, Porvoonväylä ja Itäväylä. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin ja Espooseen meneviä pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaa kärsii lentokoneiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Rautateiden meluhaitat ulottuvat lähinnä pääradan läheisyyteen.

Urheilu

Vantaalla on yleisurheilukenttiä ainakin Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Mestiksessä pelaava Tikkurilan Valtti-Areenalla harjoitteleva ja kilpaileva Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura. Moni huippujääkiekkoilija, kuten Ville Peltonen, Tuomo Ruutu, Jarkko Ruutu ja Valtteri Filppula, on lähtöisin Kiekko-Vantaan juniorisarjoista. Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa, jotka vaikuttavat lähinnä juniorisarjoissa. Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat ja lentopalloa Korson Veto. Vantaa on Suomen menestynein potkunyrkkeilykaupunki, sillä ensimmäinen suomalainen potkunyrkkeilyn maailmanmestari on Vantaan kamppailukeskusta luotsaava Pasi Rantala. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen ammattilaisten Euroopan mestari.

Kulttuuri

Ankkarock

Scorpions Ankkarockissa vuonna 2003.

Ankkarock on jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestettävä rock-festivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina. Ensimmäisen vuoden esiintyjiä olivat mm. Clifters, Freud Marx Engels & Jung ja Miljoonasade. Vuonna 2006 Ankkarockissa oli pääesiintyjänä suomalainen metal-yhtye Children of Bodom. Muita esiintyjiä olivat mm. Ministry, The Ark, Egotrippi, Teräsbetoni, Hanoi Rocks, Amorphis, Tik Tak, Flogging Molly ja The Rasmus. Yleisöä kävi viikonlopun aikana vuonna 2006 lähes 40 000 henkeä, mikä on maksullisen Ankkarockin ennätys.

Konserttitalo Martinus

Martinlaaksossa oleva vuonna 1987 valmistunut konserttitalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 410 henkilölle, joista kuusi on invapaikkoja. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Markku Johanssonin johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.

Myyrmäkitalo

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

Tiedekeskus Heureka

Heurekan symboli – Anssi Asunnan teos Neljä kuutiota – on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.

Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen "Olen keksinyt sen!"

Vantaa-palkinto

Vantaan kaupunginhallitus on myöntänyt vuodesta 1976 lähtien vuosittain viidentuhannen euron arvoisen Vantaa-palkinnon tunnustuksena taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Palkinto jaetaan vantaalaiselle henkilölle tai taiteilijaryhmälle kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa.

Viimeisimpiä palkinnonsaajia ovat: 2005 Vantaan Lapsibaletti; 2004 laulaja ja opettaja Kosti Kotiranta; 2003 musiikin tohtori ja musiikkikasvattaja Päivi Kukkamäki; 2002 valokuva- ja mediataiteilija Harri Larjosto; 2001 kirjailija, FT Taru Väyrynen ja 2000 elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja Kaija Juurikkala.

Vantaan Barokki

Vantaan Barokki on vanhan musiikin festivaali ja kesän suurin barokkimusiikkitapahtuma. Vantaan Barokki -festivaalin yhteydessä jaetaan myös 5 000 €:n palkinto vanhan musiikin saralla kunnostautuneelle henkilölle tai ryhmälle. Festivaalin pääyhteistyökumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Vantaan Energia. Vantaan Barokki -festivaalin konserttipaikkoja ovat Pyhän Laurin kirkko, Jokisali Tikkurilassa, Konserttitalo Martinus ja Myyrmäen kirkko. Vantaan Barokki järjestää myös muun muassa barokkilaulun sekä nokkahuilun ja barokkiviulun soiton mestarikursseja.

Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa. Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan säilyneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990. Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

Symbolit

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.

Talous

Kauppakeskus Jumbo on Vantaan Pakkalassa sijaitseva pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus

Vantaan kaupungin talous

Vantaan kaupungin talous on viime aikoina ollut huonossa kunnossa ja Vantaa onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja (tämä on näkynyt mm. kiinteistöverossa ja kunnallisverossa verrattuna naapurikaupunkeihin). On hyvä kuitenkin huomata, että yli puolet koko kaupungin veloista koostuu kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (VAV Asunnot Oy). Vantaa alkoi velkaantua 2000-luvun alussa osaksi valtion tuen (valtionosuus) pienentymisen takia. Lapsiperheiden suuren määrän takia Vantaan sosiaalimenot ovat naapurikuntiaan paljon suurempia. Tästä huolimatta Vantaan kaupunki ei ole alkanut vähentää työntekijöidensä määrää. Kaupunginjohtajan Juhani Paajasen mukaan näyttää siltä, että pahin on ohi. Hänen mukaansa menot on saatu pysymään kurissa ja kaupungin tulot – sekä verot että valtionosuudet – ovat kasvussa. Toisaalta kaupunki on joutunut kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvulla. Myynnillä olisi kuitenkin voitu vähentää velkaantumista.

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaa tarjosi vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan palkansaajille tarjoamista työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

• Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
• Kunta 16,1 % (14 368)
• Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
• Valtio 4,6 % (4 089)
• Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden, ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaatii Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin "takapihaksi". Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi viime vuosisadan, mm. vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Käsittelyn alla oleva Sipoo-liitos katkaisisi Vantaan viimeisenkin meriyhteyden.

Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla

• Air Finland, lentomatkustus
• Alko, alkoholijuomien valmistus ja jakelu
• Blue1, lentomatkustus
• Cramo (ent. Rakentajain Konevuokraamo), rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
• DNA Oy, teleoperaattori
• Fazer, makeisten valmistus
• Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
• Finnair, lentomatkustus ja -rahti
• Finnkino, elokuvien esittäminen
• Ilmailuhallinto, kansallinen ilmailuviranomainen
• kauppakeskukset Jumbo ja Myyrmanni
• Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
• Marioff, tulipalojen sammutustekniikka
• Okmetic, piikiekkojen valmistus
• Onninen Oy, sähkö-, LV-, ilmastointi- ja kylmäalan tuotteita sekä materiaaleja
• Paroc, maailman johtavia eristevalmistajia
• Pekkaniska, nosturialan yritys
• Perlos, elektroniikan komponenttien valmistus
• Pöyry, maailman suurimpia konsultointi- ja suunnitteluyrityksiä energian, metsäteollisuuden ja infrastruktuurien toimialueilla
• Rahapaja Oy, rahojen valmistus ja myynti
• Shell Oy Ab, öljykauppa (Suomen pääkonttori)
• Suunto, urheiluinstrumentit
• Tamro, tukkukauppa
• Tiimari Oyj, myymäläketju
• Tikkurila Oy, maalien valmistus ja jakelu
• Uponor Oyj, talotekniikan lämmitys- ja putkijärjestelmien toimittaja
• Vaisala, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
• Vantaan Energia, Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
• Veikkaus, valtion rahapeliyhtiö

Matkailu

Tiedekeskus Heureka

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

• Backaksen kartano ja puutarhakeskus sekä Viherpaja
• Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Pyhän Laurin kirkko (1460)
• kauppakeskukset Jumbo ja Myyrmanni.
• Königstedtin kartano
• Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984)
• Seutulan kappeli
• Sotungin kylä
• Suomen ilmailumuseo
• Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
• Vantaan lentoasema (1952)
• Vantaan taidemuseo (Myyrmäkitalossa)
• Vantaankoski
• VM Karting Center.

Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003). Hakunilassa on järjestetty vuodesta 2004 lähtien rock-festivaali Myötätuulirock.

Ystävyyskaupungit

Vantaan ystävyyskaupunkeja ovat:

•  Askim, Norja (1951)
•  Frankfurt (Oder), Saksa (1987)
•  Huddinge, Ruotsi (1951)
•  Jinan, Kiina (27. elokuuta 2001)
•  Kinešma, Venäjä (1969)
•  Lyngby-Taarbæk, Tanska (1951)
•  Matte Yehuda, Israel (1967)
•  Mladá Boleslav, Tšekki (1978)
•  Nuuk, Grönlanti (1965)
•  Rastattin piirikunta, Saksa (1968)
•  Salgótarján, Unkari (1976)
•  Seyðisfjörður, Islanti (1980)
•  Słupsk, Puola (1987)

Kuuluisia vantaalaisia

Vantaalla syntyneitä

• Anna Abreu, muusikko
• Patrik Antonius, pokeriammattilainen
• Sampsa Astala, muusikko
• Ilari Filppula, jääkiekkoilija
• Valtteri Filppula, jääkiekkoilija
• Niina Herala, malli
• Jaakko Hintikka, Bostonin yliopiston professori
• Mika Häkkinen, kilpa-autoilija
• Sami Kapanen, jääkiekkoilija
• Tami Kiuru, mäkihyppääjä
• Mika Kottila, jalkapalloilija
• Janne Kärkkäinen, muusikko
• Taisto Mäki, kestävyysjuoksija
• Tapani Mäkinen, kansanedustaja (Kokoomus)
• Antti-Jussi Niemi, jääkiekkoilija
• Leena Peisa, muusikko
• Ville Peltonen, jääkiekkoilija
• Markus Pöyhönen, pikajuoksija
• Jarkko Ruutu, jääkiekkoilija
• Mikko Ruutu, jääkiekkoilija
• Raul Ruutu, muusikko
• Tuomo Ruutu, jääkiekkoilija
• Paavo Talvela, jääkäri ja liikemies
• Ville Tiisanoja, yleisurheilija
• Juho Tolppola, ammattinyrkkeilijä
• Eicca Toppinen, sellisti
• Aleksi Vähäpassi, Suomen Talentin voittaja
• Ossi Väänänen, jääkiekkoilija

Muualta muuttaneita

• Hannu Aravirta, jääkiekkovalmentaja (Savonlinna)
• Maarit Hurmerinta, muusikko (Helsinki)
• Kimmo Kiljunen, kansanedustaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Ruokolahti)
• Sasha Mäkilä, kapellimestari (Kerava)
• Jaakko Laakso, kansanedustaja (Vasemmistoliitto, Turku)
• Ville Lång, sulkapalloilija (Lahti)
• Virve "Vicky" Rosti, muusikko

Aiheesta muualla

• Vantaan kaupungin kotisivut
• Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
• Vantaan sää
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Vantaan kaupungissa