Piikivi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piikiveä
Piikivenkappaleita
Piikivikenttä Rügenissä, Saksassa.

Piikivi eli limsiö on kalkkikiven keskelle muodostunut kvartsisaostuma. Piikivet olivat kivikaudella arvokkaita, koska niiden lohkopinnat ovat teräviä ja ne sopivat siten työkaluiksi.[1]

Piikiven iskusta karkaistun hiiliteräksen kanssa syntyy helposti kipinä, ja piikivenkappaletta käytettiin tuluksissa ja tuliaseiden piilukoissa 1850-luvulle asti.

Piikiven väri vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä metalleja kiviaineksessa on; yleisimpiä värejä ovat harmaanruskean eri sävyt, vihertävä ja ruosteenpunainen. Ne ovat tavallisesti keskeltä tummempia kuin pinnalta.

Suomen kivikautinen väestö hankki piikivensä ulkomailta: Venäjältä, Skandinavian eteläosista tai Keski-Euroopasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kvartsi: Piikivi Kiviopas. Vuolukivialan koulutushanke / Suomussalmen kunta. Viitattu 21.9.2008. Web archive 2010
  2. Kivikausi 8600 - 1300 ekr. Esihistorian opetuspaketti. Museovirasto. Web archive 2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.