Ministry

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ministry

Ministry esiintymässä vuonna 2008.
Ministry esiintymässä vuonna 2008.
Tiedot
Toiminnassa 1981–2008, 2011–2013
Tyylilaji industrial rock, industrial metal, alternative metal
Kotipaikka Chicago, Illinois, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Al Jourgensen
Casey Orr
Aaron Rossi
John Bechdel
Sin Quirin

Entiset jäsenet

John Davis
Stephen George
Robert Roberts
Marty Sorenson
Shay Jones
Brad Hallen
Paul Barker
Bill Rieflin
Chris Connelly
Nivek Ogre
Mike Scaccia
Howie Beno
Michael Balch
Louis Svitek
Duane Buford
Zlatko Hukic
Rey Washam
Waylon Ford
Max Brody
Mark Baker
John Monte
Paul Raven
Tommy Victor
Tony Campos

Levy-yhtiö

Arista Records
Sire Records
Warner Bros. Records
Sanctuary Records
13th Planet Records
Megaforce Records

Kotisivut

Ministry oli yhdysvaltalainen vuosina 1981–2008 ja 2011–2013 toiminut industrial metal -yhtye. Synthpop-yhtyeenä aloittanut Ministry vaihtoi tyylilajinsa industrial metalliin 1980-luvun loppupuolella. Yhtye nousi laajemman yleisön tietoisuuteen vuonna 1991 singlellään Jesus Built My Hotrod.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministryn johtohahmo Al Jourgensen perusti yhtyeen Chicagossa vuonna 1981. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuului Jourgensenin lisäksi Stephen George (rummut). Alkuaikoina yhtyeen tyyli oli lähinnä uuden aallon syntikkapoppia, joka eroaa merkittävästi sen myöhemmästä tyylistä. Yhtyeen debyyttialbumi, With Sympathy, myi hitaasti, mutta ylsi kuitenkin Billboard Top 100 -listalle.

Vuonna 1985 Ministry vaihtoi levy-yhtiötä ja julkaisi seuraavan vuonna toisen albuminsa nimeltä Twitch. Se myi kohtalaisen hyvin. Tyyli oli edelleen elektronista musiikkia, mutta oli muuttunut aavistuksen raskaampaan suuntaan.

Twitchin jälkeen Ministryn tyyli muuttui radikaalisti, kun he alkoivat soittaa myös sähkökitaralla. Näihin aikoihin Jourgensen myös hankki yhtyeeseen The Blackouts -yhtyeen basistin, Paul Barkerin. Seuraava albumi The Land of Rape and Honey julkaistiin lokakuussa 1988. Albumi menestyi ja sitä pidetään merkkiteoksena industrial metallin saralla.

Seuraava albumi The Mind is a Terrible Thing to Taste ilmestyi jo vuonna 1989. Ministryn tyyli oli muuttunut edelleen aggressiivisempaan suuntaan. Levy myi kultaa Yhdysvalloissa.

Vuonna 1991 yhtye julkaisi singlen Jesus Built My Hotrod. Siitä tuli yhtyeen siihen asti suurin hitti ja sen musiikkivideo pyöri paljon MTV:llä. Vuonna 1992 julkaistu albumi Psalm 69: The Way to Succeed and the Way to Suck Eggs on yhtyeen myydyin ja sen suurimpia hittejä olivat edellä mainitun singlen lisäksi N.W.O, Just One Fix ja Psalm 69.

Seuraava albumi, Filth Pig julkaistiin vuonna 1996. Se menestyi heikommin kuin edeltäjänsä. Ministryn tyyli oli muuttunut hitaammaksi ja raskaammaksi ja siinä oli piirteitä doom metalista.

Vuosi 1999 oli Ministrylle vaikea, kun heidän entinen kitaristinsa William Tucker teki itsemurhan asunnossaan. He omistivat samana vuonna ilmestyneen albumin nimeltä Dark Side of the Spoon Tuckerille. Vuoden 1999 albumin jälkeen yhtye jätti levy-yhtiönsä Warner Brosin ja julkaisi best of -levyn Greatest Fits ja live-albumin Sphinctour.

Noin vuoden 2001 tienoilla Jourgensen lähes menetti kätensä myrkyllisen hämähäkin purtua häntä.[1] Lääkäreiden amputoitua hänen varpaansa Jourgensen kertoi ymmärtäneensä, että hänen heroiiniriippuvuutensa voisi vaarantaa hänen toimeentulonsa ja keskittyi taas musiikkiin. Vuonna 2003 julkaistiin Animositisomina. Se oli ensimmäinen studioalbumi uudella levy-yhtiöllä, Sanctuary Recordsilla. Albumin kappale The Light Pours Out Of Me oli alun perin Magazine-yhtyeen kappale. Jo vuoden kuluttua edellisestä Ministryn yhdeksäs studioalbumi, Houses of the Molé ilmestyi. Useat levyn kappaleista ovat Bush-vastaisia. Samana vuonna julkaistiin Early Trax, joka sisälsi julkaisemattomia kappaleita vuosilta 1981-1984, sekä niistä tehtyjä remixejä. Vuoden sisällä Ministry julkaisi myös kokoelma-albumin sekä eräänlaisen sivuprojektikokoelman, jossa oli kappaleita sellaisilta nimiltä kuten Pailhead ja Acid Horse.

Ministryn pudottua pois suurempien levy-yhtiöiden listoilta Jourgensen perusti vaimonsa kanssa levy-yhtiön 13th Planet Records, joka on sittemmin julkaissut lähinnä Jourgensenin yhtyeiden musiikkia. Se julkaisi Ministryn kymmenennen studioalbumin Rio Grande Blood toukokuussa 2006. Albumin sanoitukset, kuten myös edellisellä albumilla, käsittelevät paljon politiikkaa ja ovat Bush-vastaisia.

Ministryn viimeiseksi studioalbumiksi oli tarkoitus jäädä The Last Sucker. Se oli myös viimeinen osa ”anti-Bush”-trilogiaa. Yhtyeen jäähyväiskiertue käynnistyi Pohjois-Amerikassa maaliskuussa 2008. Viimeisen keikkansa se soitti Dublinissa kesäkuussa, jonka jälkeen yhtye hajosi. Vuonna 2009 julkaistiin cover-albumi Cover Up nimellä Ministry & Co-Conspirators. Myös livealbumi jäähyväiskiertueelta julkaistiin, nimellä Adios… Puta Madres.

7. elokuuta 2011 kerrottiin, että yhtye tekee comebackin ja että se esiintyy muun muassa Wacken Open Air -metallifestivaaleilla kesällä 2012.[2] Myöhemmin Ministry kertoi sivuillaan julkaisevansa uuden studioalbumin, Relapsen, keväällä 2012.

Ministryn kitaristi Mike Scaccia kuoli 23. joulukuuta 2012 sydänkohtaukseen. Tämän seurauksena Jourgensen ilmoitti syyskuussa 2013 julkaistavan From Beer to Eternity -albumin yhtyeen viimeiseksi[3].

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • With Sympathy (1983)
  • Twitch (1986)
  • The Land of Rape and Honey (1988)
  • The Mind is a Terrible Thing to Taste (1989)
  • Psalm 69: The Way to Succeed and the Way to Suck Eggs (1992)
  • Filth Pig (1996)
  • Dark Side of the Spoon (1999)
  • Animositisomina (2003)
  • Houses of the Molé (2004)
  • Rio Grande Blood (2006)
  • The Last Sucker (2007)
  • Relapse (2012)
  • From Beer to Eternity (2013)

Muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Twelve Inch Singles (1981-1984) (kokoelma) (1987)
  • In Case You Didn't Feel Like Showing Up (livealbumi) (1990)
  • Greatest Fits (kokoelma) (2001)
  • Spinchtour (livealbumi, nauhoitettu jo 1996) (2002)
  • Early Trax (kokoelma) (2004)
  • Side Trax (kokoelma, sivuprojektien kappaleita) (2004)
  • Rantology (kokoelma) (2005)
  • Rio Grande Dub (remix-albumi) (2007)
  • Cover Up! (cover-albumi) (nimellä Ministry & the Co-Conspirators) (2008)
  • Adios... Puta Madres (livealbumi) (2009)
  • Mixxxes of the Molé (remix-albumi) (2009)
  • Undercover (covereita ja omaa tuotantoa) (nimellä Ministry & the Co-Conspirators) (2010)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]