Malline:Valitut palat/2009

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden 2009 valitut palat.

Viikko 1[muokkaa wikitekstiä]

Wilhelm Steinitz (18. toukokuuta 1836 Praha12. elokuuta 1900 New York) oli itävaltalais-amerikkalainen shakinpelaaja ja shakin ensimmäinen maailmanmestari.

Steinitz tunnustettiin maailman johtavaksi pelaajaksi, kun hän oli voittanut Adolf Anderssenin 1866, mutta virallisen maailmanmestaruuden hän saavutti vasta voitettuaan Johannes Zukertortin 20 vuotta myöhemmin.

Steinitz kehitti runsaasti shakin asemallista ja strategista teoriaa. Hän puolusti voitollisesti mestaruustitteliään kahdesti Mihail Tšigorinia ja kerran Isidor Gunsbergia vastaan, mutta hävisi 1894 Emanuel Laskerille. Steinitzin ja Laskerin välille järjestettiin uusintaottelu, jonka Steinitz myös hävisi. Hän kuoli muutamaa vuotta myöhemmin New Yorkissa.

Viikko 2[muokkaa wikitekstiä]

Emanuel Lasker (24. joulukuuta 186811. tammikuuta 1941) oli saksalainen shakin suurmestari, matemaatikko ja filosofi. Hän oli shakin toinen maailmanmestari ja piti titteliä hallussaan yhtäjaksoisesti 27 vuotta, 18941921, mikä on edelleen ennätys.

Laskerista tuli shakin maailmanmestari voitettuaan Wilhelm Steinitzin ottelussa vuonna 1894. Hän puolusti mestaruuttaan onnistuneesti viisi kertaa: kerran Steinitzia vastaan vuonna 1896, Marshallia vastaan 1907, Tarraschia vastaan 1908 sekä kahdesti vuonna 1910 Schlechteriä ja Janowskia vastaan. Hän menetti mestaruutensa vuonna 1921 ottelussa Capablancaa vastaan, mutta jatkoi aktiivista pelaamista vielä yli vuosikymmenen ajan. Hän julkaisi useita shakkilehtiä ja -kirjoja sekä työskenteli matematiikan ja filosofian parissa.

Viikko 3[muokkaa wikitekstiä]

Meningomyeloseele (lat. meningomyelocele, lyh. MMC) kuuluu ihmisen yleisimpiin vakaviin synnynnäisiin epämuodostumiin. Nimitys tulee latinan sanoista sanoista meninx, joka tarkoittaa aivokalvoja, myelon, joka viittaa selkäytimeen, ja cele eli tyrä tai kohju. Epämuodostumasta käytetään myös nimityksiä selkäydintyrä, selkäydinkohju, selkärankahalkio ja spina bifida cystica.

Meningomyeloseele on vakavin spina bifida -tyyppisiin hermostoputken sulkeutumishäiriövammoihin kuuluvista vammoista. Vamma syntyy sikiölle yksilönkehityksen varhaisessa vaiheessa, ja siihen liittyy aina osittainen selkäytimen vaurioituminen. Vamma ilmenee ulkoisesti vastasyntyneellä lapsella selässä aivokalvojen kokonaan tai osittain peittämänä kohjuna. Vamman oireita pystytään jossain määrin lievittämään heti syntymän jälkeen tehdyllä kohjun kirurgisella leikkauksella. Yleisimmät vammasta aiheutuvat ongelmat ovat jonkinasteinen jalkojen halvaustila, tunnottomuus, suoliston ja virtsarakon toimintahäiriöt ja kognitiiviset toimintahäiriöt.

Viikko 4[muokkaa wikitekstiä]

Aleksandr Aleksandrovitš Alehin (ven. Александр Александрович Алехин, 19. lokakuuta 189224. maaliskuuta 1946) oli venäläissyntyinen shakin suurmestari ja neljäs maailmanmestari. 22-vuotiaana hän oli yksi maailman parhaista shakinpelaajista ja yksi niistä viidestä pelaajasta, joille keisari Nikolai II myönsi suurmestarin arvonimen. 1920-luvulla Alehin voitti useimmat niistä turnauksista, joihin osallistui. Vuonna 1927 hänestä tuli shakin neljäs maailmanmestari voitollaan José Raúl Capablancasta.


Viikko 5[muokkaa wikitekstiä]

Turkkilainen oli shakkia pelaava kone 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. Turkkilaista kuljetti usea omistaja näytöksissä pelaamassa vuodesta 1770 alkaen yli 84 vuotta. Tammikuussa 1857 sen kuitenkin todettiin olleen huijaus. Turkkilaisen rakensi ja esitteli vuonna 1770 Wolfgang von Kempelen (1734–1804) tarkoituksenaan tehdä vaikutus Itävallan arkkiherttuatar Maria Teresiaan.

Turkkilaista mainostettiin shakkia pelaavana automaattina. Se näytti pystyvän suorittamaan ratsun kierron eli liikuttamaan ratsua laudalla niin, että se käy jokaisessa ruudussa kerran ja vain kerran. Automaatti sai nimensä ulkonäöstään, turkkilaisen näköisestä nukesta. Tosiasiassa koneen sisällä oli pieni ihmispelaaja, joka pystyi liikuttamaan muun muassa Turkkilaisen käsiä ja näin tekemään siirrot peleissä. Taitavan pelaajan avulla Turkkilainen voitti Euroopan ja Amerikan kiertueillaan suurimman osan peleistään. Se tuhoutui lopulta Philadelphian museon palossa 5. heinäkuuta 1854.

Viikko 6[muokkaa wikitekstiä]

Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pieni nisäkäs, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia, vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti.

Muniva, myrkyllinen, räpyläjalkainen ja ulkomuodoltaan ankannokkaiseksi sekä majavahäntäiseksi kuvailtu nisäkäs on hämmentänyt eurooppalaisia eläintieteilijöitä, joista monet ensi kohtaamisella luulivat sitä hyvin suunnitelluksi huijaukseksi. Se on yksi harvoista myrkyllisistä nisäkkäistä: vesinokkaeläinuroksella on takajalassaan kannus, joka levittää ihmiselle kovaa kipua aiheuttavaa myrkkyä. Vesinokkaeläin on ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi tärkeä evoluutiobiologian tutkimuskohde ja Australian helposti tunnistettava ikonimainen symboli. Sitä on käytetty useiden kansallisten tapahtumien maskottina, ja se on painettu Australian 20 sentin kolikon kääntöpuolelle.

Viikko 7[muokkaa wikitekstiä]

Somalian historia käsittelee Afrikan sarven esikolonialistista aikaa, Somalian siirtomaa-aikaa sekä Somalian valtion ja somalien historiaa.

Afrikan sarven alkuperäisasukkaat olivat metsästäjä-keräilijöitä. Alkuperäisasukkaisiin kuuluvat muun muassa madhibaan-klaani. Myöhemmin alavia savanneja ovat asuttaneet itäkuušilaisiin kansoihin kuuluneet paimentolaiset, joihin kuuluvat muun muassa somalit, rendillet, afarit ja oromot. Afrikan valtiorajat noudattavat huonosti etnisten ryhmien jakoa. Paimentolaisina Somalian klaanit ovat vuodenaikojen mukaan liikkuneet alueelta toiselle ilman kiinteää asuinpaikkaa. Heidän asuinalueensa ovat vaihdelleet historian kuluessa luonnonolojen tai sotien seurauksena. Somalian lisäksi somaleja asuu paljon Djiboutissa, Ogadenin alueella Etiopiassa ja Tanajoen pohjoispuolella Keniassa, missä he ovat enemmistönä alueen väestöstä. Suuret somalialueet Somalian rajojen ulkopuolella herättivät ajatuksia Suur-Somaliasta, mutta tämä konflikteja aiheuttanut visio näyttää hylätyltä vuosikymmeniä jatkuneiden sisällissotien vuoksi.

Viikko 8[muokkaa wikitekstiä]

Jesuiittojen historia eli jesuiittaveljestön ympärille rakentuva historia ulottuu sen vuonna 1534 tapahtuneesta perustamisesta aina nykypäivään saakka. Katolisen kirkon sääntökuntana jesuiittojen historia liittyy läheisesti myös katolisen kirkon historiaan sekä paaviuden historiaan.

Yksi jesuiittojen sääntökunnan erityispiirteistä on, että sen jäsenet ovat suoraan paavin alaisia. Jesuiittojen historiassa tämä on esimerkiksi aiheuttanut joitain riitatilanteita paikallispiispojen ja jesuiittojen välille. Toisaalta paaville uskollinen jesuiittaveljeskunta oli vastauskonpuhdistuksen aikaan merkittävä voimavara katoliselle kirkolle, ja osittain juuri jesuiittojen voimakkaan lähetystoiminnan seurauksena kirkko säilytti valta-asemansa alueilla, joilla protestantismi uhkasi syrjäyttää perinteisen katolilaisuuden.

Viikko 9[muokkaa wikitekstiä]

Garri Kimovitš Kasparov (ven. Га́рри Ки́мович Каспа́ров, s. 13. huhtikuuta 1963 Baku), alk. Garri Weinstein (ven. Га́рри Вайнштейн, Garri Vainštein), on venäläinen shakin suurmestari, oppositiopoliitikko ja kirjailija. Hän oli shakin kolmastoista maailmanmestari (19852000).

Kasparovista tuli 1985 kautta aikain nuorin shakin maailmanmestari hänen voitettuaan maanmiehensä Anatoli Karpovin. Tämän jälkeen Kasparov puolusti FIDE:n titteliään kolme kertaa Karpovia vastaan menestysekkäästi, kunnes hän perusti vuonna 1993 kilpailevan shakkiliiton, Ammattilaisten shakkijärjestö PCA:n. Hän voitti MM-otteluissa Nigel Shortin ja Viswanathan Anandin säilyttäen ”klassisen” maailmanmestaruustittelinsä vuoteen 2000 asti, jolloin hän hävisi sen Vladimir Kramnikille. Hänet tunnetaan myös ensimmäisenä tietokoneelle ottelun hävinneenä maailmanmestarina, sillä hän hävisi Deep Bluelle vuonna 1997.

Viikko 10[muokkaa wikitekstiä]

Dark Floors – The Lordi Motion Picture (puhekielessä käytetty myös nimitystä ”Lordi-elokuva”) on suomalainen Lordi-yhtyeen hirviöhahmojen ympärille luotu kauhuelokuva, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille. Elokuva tuli ensi-iltaan Suomessa 8. helmikuuta 2008, Islannissa 29. helmikuuta 2008, Virossa 7. maaliskuuta 2008, Venäjällä 7. elokuuta 2008 ja Turkissa 8. elokuuta 2008. Elokuvan levittäjä Nordisk Film International Sales on myynyt Dark Floorsin levitysoikeudet yli 20 maahan. Kauhuelokuvaa on tarkoitus esittää Pohjoismaissa ja myöhemmin maailmanlaajuisesti.

Elokuvan tekijät ovat luonnehtineet Dark Floorsia perinnetietoiseksi, aidoksi kauhuelokuvaksi sekä psykologiseksi trilleriksi. Se on saanut vaikutteita etenkin 1980-luvun yhdysvaltalaisista kauhuelokuvista, mutta myös japanilaisesta tuotannosta.

Suuresta ennakkokohusta, 2,19 miljoonan euron tuotanto- ja kaikkiaan 4,3 miljoonan euron kokonaisbudjetistaan huolimatta elokuva sai Suomessa vain 19 900 katsojaa.

Viikko 11[muokkaa wikitekstiä]

Breisachin piiritys oli osa kolmikymmenvuotista sotaa. Piiritys kesti 18. elokuuta17. joulukuuta vuonna 1638, ja se päättyi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan varuskunnan antautumiseen Ranskan puolella sotineelle Bernhard Weimarille. Piiritys onnistui, vaikka keisarilliset tekivät useita yrityksiä vapauttaakseen Breisachin. Linnoituksen valtaaminen oli tärkeää protestanteille ja Ranskalle, koska näin keisarillisten huoltoväylänä toiminut espanjalainen tie katkaistiin ja Ranskalle avautui oma itä-länsi-suuntainen reitti Reinin yli Etelä-Saksaan.


Viikko 12[muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistus (myös reformaatio) on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia. Uskonpuhdistuksen taustalla oli jo kauan jatkunut paaviuden alennustila sekä levinnyt turmeltuneisuus kirkon piirissä.

Uskonpuhdistuksen aloittajana pidetään yleisesti saksalaista augustinolaismunkki Martti Lutheria, vaikkakin jo ennen häntä jotkin ”esiuskonpuhdistajat”, esimerkiksi John Wycliffe ja Jan Hus, olivat hyökänneet kirkon virallista oppia vastaan. Lutherin anekauppaa vastaan suuntautuneet 95 teesiä aloittivat levitessään laajan liikkeen, joka myöhemmin sai uusia muotoja. Uskonpuhdistukseen liittyi Lutherin lisäksi joukko muita teologeja, joiden näkemykset poikkesivat paljoltikin Lutherin ajatuksista. Niinpä katolisen kirkon jakaantuminen ei loppunut vain luterilaisten syntyyn, vaan synnytti myös anglikaanisen ja reformoidun kirkon sekä lukuisan joukon erilaisia vapaita suuntia.

Viikko 13[muokkaa wikitekstiä]

The Simpsons Movie on vuonna 2007 valmistunut yhdysvaltalainen elokuva, joka perustuu animaatiosarja Simpsoneihin. Sen ohjasi David Silverman ja elokuvassa ääninäyttelevät sarjasta tutut Dan Castellaneta, Julie Kavner, Nancy Cartwright, Yeardley Smith, Hank Azaria, Harry Shearer, Tress MacNeille ja Pamela Hayden. Gracie Films tuotti elokuvan 20th Century Foxille, ja animaation loivat Film Roman ja Rough Draft Studios. Elokuvan maailmanlaajuinen ensi-ilta oli 27. heinäkuuta 2007. Elokuvan tuottivat James L. Brooks, Matt Groening, Al Jean, Mike Scully ja Richard Sakai, ja käsikirjoituksen laatimiseen osallistui yksitoista televisiosarjan käsikirjoittajaa.

Elokuvan ensi-ilta oli Springfieldissä, Vermontin osavaltiossa. Mainoskampanjaan kuului esimerkiksi Burger King -hampurilaisravintoloiden ja 7-Eleven-kauppojen muuttaminen Simpsoneista tutuiksi Kwik-E-Marteiksi. Elokuvan lipputulot ylittivät 526 miljoonaa dollaria.

Viikko 14[muokkaa wikitekstiä]

Jacques-Yves Cousteau (11. kesäkuuta 1910 Saint-André-de-Cubzac, Ranska25. kesäkuuta 1997 Pariisi) oli ranskalainen merivoimien upseeri, tutkimusmatkailija, laitesukelluksen edelläkävijä ja tieteilijä, joka tutki merta ja kaikkia vesielämän muotoja.

Cousteau tuli erityisesti tunnetuksi pitkistä dokumenttielokuvistaan, joista hän sai kaksi Oscar-palkintoa, ja televisiosarjoistaan, joista Meren salaisuudet toi maailmanlaajuista mainetta. Cousteau ei kuitenkaan ollut pelkkä dokumentaristi, vaan hän tutki aluksellaan Calypsolla maailman meriä ja niihin liittyviä ilmiöitä. Cousteaun elokuvat herättivät kiinnostusta meriin ja näiden suojeluun, ja hänen keksintönsä vaikuttivat sukellusharrastuksen kehittymiseen. Cousteaun työtä jatkaa hänen perustamansa Cousteau Society.

Viikko 15[muokkaa wikitekstiä]

Dominikaanien historia merkitsee dominikaanien ympärille rakentuvaa historiaa aina järjestön perustamisesta nykyaikaan saakka. Koska dominikaanit ovat katolisen kirkon sääntökunta, liittyy dominikaanien historia vahvasti myös katolilaisuuden historiaan sekä paaviuden historiaan.

Dominikaanit perustettiin alkujaan saarnaajaveljestöksi, jonka tehtäväksi nousi taistella kerettiläisyytenä ja harhaoppina pitämiään ajatuksia ja henkilöitä vastaan. Siispä dominikaanit saivat laajat valtaoikeudet varsinkin kirkollisen inkvisition piirissä. Dominikaanien tuli käydä läpi laaja teologinen koulutus kyetäkseen saarnaamaan kerettiläisiä vastaan. Monet keskiajan merkittävimmistä oppineista kuuluivat veljeskuntaan, esimerkiksi Tuomas Akvinolainen ja Albertus Magnus.

Viikko 16[muokkaa wikitekstiä]

In Rainbows on englantilaisen rock-yhtye Radioheadin seitsemäs studioalbumi, joka julkaistiin 10. lokakuuta 2007. Sen pystyi lataamaan digitaalisesti yhtyeen kotisivuilta haluamallaan summalla. 3. joulukuuta 2007 albumista julkaistiin ”discbox”-versio, joka sisälsi toisen CD:n, kaksi vinyylilevyä, kansitaiteen ja sanoituslehtisen. Normaalina CD:nä albumi julkaistiin 31. joulukuuta 2007, ja sitä seurasi ensimmäinen single, ”Jigsaw Falling into Place”, 14. tammikuuta 2008.


Viikko 17[muokkaa wikitekstiä]

Juha Harri ”Junnu” Vainio eli Juha ”Watt” Vainio (10. toukokuuta 1938 Kotka29. lokakuuta 1990 Gryon, Sveitsi) oli suomalainen sanoittaja, laulaja ja säveltäjä. Hän ehti tehdä arviolta yli 2 000 sanoitusta tai sävellystä, ja häntä pidetäänkin viihdemusiikin monitoimimiehenä ja yhtenä Suomen tuotteliaimmista sanoittajista Reino Helismaan ja Vexi Salmen ohella. Siviiliammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja, vaikkei hän ehtinyt toimia opettajan virassa kovinkaan kauan.

Viikko 18[muokkaa wikitekstiä]

Kolmas makedonialaissota, joskus myös kolmas Makedonian sota, käytiin Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä vuosina 171168 eaa. Se oli nimensä mukaisesti kolmas Makedonian ja Rooman välisistä sodista. Makedonian kuningas Filippos V:n kuoleman jälkeen vuonna 179 eaa. valtaan oli noussut hänen poikansa Perseus, joka alkoi pian laajentamaan vaikutusvaltaansa kreikkalaisessa maailmassa. Perseuksen toimet nostivat kuitenkin roomalaisten epäilykset häntä kohtaan ja lopulta he julistivat sodan Makedonialle vuonna 171 eaa. Vaikka Perseus ei ollut sotilaallisesti kovinkaan lahjakas, hän onnistui torjumaan roomalaiset kolmen vuoden ajan. Konsuli Lucius Aemilius Paulluksen joukot löivät lopulta Perseuksen Pydnan taistelussa 22. kesäkuuta 168 eaa. Perseus vangittiin ja vietiin Roomaan ja Makedonian kuningaskunta lakkautettiin. Makedonia jaettiin neljään tasavaltaan, ja koko Kreikan niemimaa joutui Rooman vaikutusvallan alaisuuteen. Makedoniasta tehtiin lopulta Rooman provinssi 20 vuotta myöhemmin.


Viikko 19[muokkaa wikitekstiä]

Katolisen kirkon historia ulottuu liki kahden tuhannen vuoden taakse alkuseurakunnan aikoihin. Seuraavina vuosisatoina kristikunnassa käytännössä vallitsi jonkin asteinen jako idän ja lännen kristillisyyden välillä, mutta vasta 1054 kristityt jakaantuivat katolilaisiin ja idän ortodokseihin.

Katolinen kirkko on historiansa aikana ollut voimakas mahtitekijä varsinkin Euroopassa. Sen historiaan liittyy läheisesti myös paaviuden historia, ja voimakkaiden paavien johtamana kirkko on historiansa aikana osallistunut tai ollut aloittajana useissa merkittävissä tapahtumissa. Esimerkiksi ristiretket, inkvisitio ja uskonpuhdistus liittyvät läheisesti katoliseen kirkkoon.

Nykypäivänä katolinen kirkko on kristillisistä kirkkokunnista suurin. Sen yli miljardi kannattajaa muodostaa lähes seitsemäntoista prosenttia koko maailman väkiluvusta.

Viikko 20[muokkaa wikitekstiä]

Pydnan taistelu käytiin Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä 22. kesäkuuta 168 eaa. Taistelussa Lucius Aemilius Paulluksen johtama Rooman armeija voitti kuningas Perseuksen komentaman makedonialaisarmeijan. Sen tuloksena kolmas makedonialaissota päättyi, ja Makedonia sekä myöhemmin koko Kreikka päätyivät roomalaisten haltuun.

Perseus kärsi tappion Pydnassa lähinnä Rooman taktisen järjestelmän vuoksi. Osasyy oli myös taistelun hajanainen alku, jonka johdosta makedonialaiset eivät pystyneet ryhmittäytymään kunnolla taistelujärjestykseen. Se osoittikin, että roomalaisten manipuli-taktiikka oli parempi ja joustavampi kuin kömpelömpi falangi. Taistelua onkin sanottu klassiseksi esimerkiksi legioonan ja falangin kohtaamisesta.

Viikko 21[muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen ja Isojoen rajalla, Etelä-Pohjanmaalla. Kansallispuiston pinta-ala on 53 km², ja se on perustettu vuonna 1982. Lauhanvuori erottuu 231-metrisenä Pohjanmaan muuten tasaisesta maastosta. Lauhanvuoren kasvillisuus ja geologia ovat myös lähialueesta poikkeavia. Kansallispuistossa on lähdepuroja, lähteikköjä, allikkoisia soita, karuja mäntykankaita sekä muinaisia rantakivikoita eli kivijatoja. Kansallispuisto sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Puistoa hoitaa Metsähallitus.


Viikko 22[muokkaa wikitekstiä]

Hydaspesjoen taistelussa vuonna 326 eaa. Aleksanteri Suuri kukisti intialaisen kuningas Poroksen (myös Purushotthama) Hydaspeksen rannalla (nykyinen Jhelum) nykyisessä Pakistanissa.

Aleksanteri saapui Taksilaan vuoden 326 eaa. keväällä. Muut alueen hallitsijat alistuivat Aleksanterin valtaan, mutta Poros, joka hallitsi Hydaspes- ja Akesines-jokien välistä aluetta, ei suostunut antautumaan. Aleksanteri lähti armeijansa kanssa häntä vastaan. Poros odotti armeijansa kanssa Hydaspeksen toisella puolella, joten Aleksanterin suurin ongelma oli joen ylittäminen. Poroksella oli nimittäin paljon sotanorsuja, joita hevoset pelkäsivät. Lisäksi Hydaspes tulvi niin, että sen ylittäminen oli vaikeaa. Aleksanteri päätti käyttää sotajuonta ja sai Poroksen uskomaan, että hän aikoi odottaa syyskuuhun, jolloin joen ylittäminen olisi helpompaa. Ukkosmyrskyn suojassa Aleksanteri ylitti joen pienen valiojoukon kanssa kaukana leiristään, samalla kun osa joukoista hämäsi vihollista. Aamunkoitossa armeijat kohtasivat.

Viikko 23[muokkaa wikitekstiä]

Erich Hoepner, myös kirjoitusasussa Höpner (14. syyskuuta 1886 Frankfurt an der Oder, Brandenburg, Saksa8. elokuuta 1944 Plötzenseen vankila, Berliini, Saksa) oli saksalainen kenraalieversti toisen maailmansodan aikana.

Taitava panssarikenraali Hoepner lukeutui Adolf Hitlerin vastustajiin ja osallistui tämän salamurhaamiseen ja vallankaappaukseen tähdänneeseen heinäkuun 20. päivän salaliittoon. Hankkeen epäonnistuttua Hoepner teloitettiin Plötzenseen vankilassa. Sodan jälkeen Hoepneria arvostettiin yhtenä Hitleriä ja natsivaltaa vastaan nousseista vastarintaliikkeen jäsenistä, mutta sittemmin hänen motiivejaan on kritisoitu.

Viikko 24[muokkaa wikitekstiä]

Koskue on Jalasjärven eteläosassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kylä. Asukkaita kylässä on 850 (2007). Kylä muodostuu muutamasta pienikokoisesta kyläryhmittymästä ja kylän keskusta on muodostunut lyhyen ja kapean Koskutjärven ympärille. Keskustan eli Koskuen kirkonkylän lisäksi kylään kuuluvat Ala-Koskue, Yli-Koskue, Mustalammi ja Kallionkylä (myös Karjanmaa).


Viikko 25[muokkaa wikitekstiä]

Daakian sodat käytiin Rooman valtakunnan ja Daakian kuningaskunnan välillä vuosina 101102 ja 105106. Ensimmäisessä Daakian sodassa roomalaiset onnistuivat keisari Trajanuksen johdolla lyömään kuningas Decebaluksen johtamat daakialaiset ja solmimaan edullisen rauhansopimuksen. Toinen Daakian sota alkoi, kun Decebalus halusi kostaa ja hyökkäsi Rooman liittolaisten kimppuun, ja sen seurauksena roomalaiset valtasivat Daakian kokonaan ja liittivät sen Rooman provinssiksi. Alkuperäiset asukkaat karkotettiin ja maat annettiin roomalaisille siirtolaisille.


Viikko 26[muokkaa wikitekstiä]

  Clifford Lee Burton (10. helmikuuta 1962 Castro Valley, Kalifornia27. syyskuuta 1986 Ljungby, Ruotsi) oli yhdysvaltalaisessa thrash metal -yhtyeessä Metallicassa soittanut basisti. Cliff Burton ehti tehdä Metallican kanssa kolme studioalbumia.

Burton tunnettiin basistina melodisesta soittotyylistä, jossa korostuivat runsas särön ja efektien käyttö. Omien sanojensakin mukaan hän koki roolinsa Metallicassa ”soolobasistiksi”, joka ei pelkästään halunnut luoda kappaleiden rytmipohjia rumpujen tukena. Burtonin taidot säveltäjänä ja sovittajana vaikuttivat huomattavasti Metallican musiikkityyliin ja samalla koko thrash metalin syntyyn.

Viikko 27[muokkaa wikitekstiä]

Seleukos I Nikator (m.kreik. Σέλευκος Νικάτωρ, ”Voittaja”, noin 358 eaa.281 eaa.) oli makedonialainen sotilas, Aleksanteri Suuren upseeri ja yksi diadokeista. Seleukoksesta tuli lopulta Persian kuningas. Hän oli Seleukidien hallitsijasuvun perustaja.

Seleukos nimitettiin Babylonian satraapiksi Aleksanterin kuoltua 323 eaa. Antigonos I karkotti Seleukoksen Babylonista, mutta hän pääsi palaamaan Ptolemaioksen tuella vuonna 312 eaa. Seleukos valtasi muun muassa Persian ja Meedian. Hän solmi liiton intialaisen Chandragupta Mauryan kanssa. Seleukos kukisti Antigonoksen Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa. ja Lysimakhoksen Korupedionin taistelussa vuonna 281 eaa. Pian sen jälkeen Ptolemaios Keraunos murhasi hänet. Seleukoksen seuraaja oli hänen poikansa Antiokhos I.

Viikko 28[muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen kapina ja sitä seuranneet kostotoimet tapahtuivat Kauhajoella Suomen sodan aikaan 8.–12. heinäkuuta vuonna 1808. Kapinassa pohjalaiset talonpojat yrittivät ryöstää venäläisten huoltokuormaston, mutta he epäonnistuivat ja venäläiset kasakat hävittivät kostoksi Kauhajokea polttaen ja ryöstäen. Kostotoimet olivat poikkeuksellisia Suomen sodan aikana, joten tapahtuma on dokumentoitu tavallista paremmin. Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella, jossa he tappoivat ainakin 13 ihmistä syyskuun alkuun mennessä. Kotiseutuneuvos Liisa Ruismäen mukaan hävitys oli koko valtakunnan pahimpia ja järjestelmällisimpiä. Kasakat jäivät Kauhajoelle ja rankaisivat paikallisväestöä heinäkuun loppuun saakka. Kauhajoen asukkaat olivat paossa kaukaisissa piilopirteissä ja torpissa syyskuun alkuun.


Viikko 29[muokkaa wikitekstiä]

Lucius Domitius Aurelianus (9. syyskuuta 214 tai 215syyskuu tai lokakuu 275) oli Rooman keisari vuosina 270275. Aurelianus oli useiden muiden ajan keisareiden tavoin illyrialaista syntyperää ja kotoisin vaatimattomista oloista. Hän nousi keisari Claudius Gothicuksen suosioon ja toimi ratsuväen komentajana. Kun Claudius kuoli vuonna 270, Tonavan armeija huusi Aurelianuksen keisariksi. Kukistettuaan ensin kilpailijansa Quintilluksen, Aurelianuksesta tuli valtakunnan kiistaton hallitsija. Hän oli suosittu ja kyvykäs sotilaskeisari, joka onnistui yhdistämään hajonneen valtakunnan ja rauhoittamaan sitä vuosikausien sisällissotien ja kaaoksen jälkeen. Hän kukisti germaanit ja gootit useaan otteeseen ja pysäytti näiden hyökkäykset Rooman alueille. Hän myös uudisti Rooman hallintoa, otti Sol Invictus -jumalan Rooman pääjumalaksi ja rakennutti suojamuureja Italian kaupunkien ympärille, muun muassa Rooman kaupungin suojaksi kuuluisan Aurelianuksen muurin. Hänen omat sotilaansa murhasivat hänet Traakiassa vuonna 275.

Viikko 30[muokkaa wikitekstiä]

Quintus Curtius Rufus (k. 53) oli roomalainen historioitsija, joka kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla. Hänen arvellaan eläneen keisari Claudiuksen aikana. Hänen ainoa teoksensa, joka on edes osittain säilynyt nykypäivään asti, on kymmenen kirjaa käsittävä Aleksanteri Suuren elämäkerta Historiae Alexandri Magni Macedonis. Siitäkin kaksi ensimmäistä kirjaa ovat kadonneet eivätkä loput kahdeksan ole täydellisiä.

Viikko 31[muokkaa wikitekstiä]

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on Kauhajoen ja Karvian kunnissa, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa, Länsi-Suomen läänissä, Suomessa sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on 57 km², ja se on perustettu vuonna 1982. Puisto muodostuu hajallaan olevista suoalueista, joista suurin on 1 630 hehtaarin kokoinen Kauhanevan suo. Toinen suuri alue on osa Pohjankankaan harjujaksosta. Kansallispuisto soveltuu päiväretkikohteeksi, ja sitä hoitaa Metsähallitus.


Viikko 32[muokkaa wikitekstiä]

Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, joita syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta. Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä jopa kuukausia, kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa. Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi.


Viikko 33[muokkaa wikitekstiä]

Vadstena on kunta Itä-Götanmaan läänissä Ruotsissa. Kunta sijaitsee Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin rannalla. Kunnan asukasluku on 7 475 ja väestötiheys on 40,9 as/km². Vadstenan kokonaispinta-ala on 415,2 neliökilometriä, josta vettä on 232,7 km². Kunnan keskuspaikkakunta on Vadstenan taajama, jonka asukasluku on 5 612 (2005).

Vadstenan nähtävyyksiä ovat muun muassa Vadstenan linna, Vadstenan birgittalaisluostari, jonka abbedissana Pyhä Birgitta toimi, sekä luostarikirkko, sairaala ja Mårten Skinnaren talo. Vadstenan ja eteläisen naapurikunta Ödeshögin rajalla sijaitsee Omberg-niminen 264 metriä korkea horsti. Vadstenassa toimii yli 500 aktiivista yritystä.

Viikko 34[muokkaa wikitekstiä]

Aquincum oli roomalainen sotilaslinnoitus (castra) ja kaupunki, joka sijaitsi nykyisen Budapestin III osa-alueella Óbudassa. Alueella oli päälinnoituksen lisäksi alkuaan erilliset sotilas- ja siviilikaupungit, jotka myöhemmin sulautuivat yhteen, sekä useita pienempiä linnakkeita. Siellä oli myös kaksi amfiteatteria ja akvedukti. Aquincum oli tärkeä osa Tonavaa pitkin kulkenutta limestä eli Rooman rajan puolustusjärjestelmää, ja se oli vuodesta 106 myös Ala-Pannonian provinssin pääkaupunki. Aquincum joutui usein barbaarien hyökkäysten kohteeksi, ja lopulta hunnit valloittivat Aquincumin vuonna 409, minkä jälkeen se autioitui.


Viikko 35[muokkaa wikitekstiä]

Michał Kleofas Ogiński (liett. Mykolas Kleopas Oginskis, 25. syyskuuta 1765 Guzów, Puola-Liettua15. lokakuuta 1833 Firenze, Toscanan suurherttuakunta) oli puolalais-liettualainen kreivi, diplomaatti ja säveltäjä. Vaikka Ogiński itse suuntasi värikkään elämänsä pääpainon diplomatiaan ja politiikkaan, hänen musiikillinen perintönsä muodostui jälkipolville tunnetummaksi. Suhtautuminen Ogińskin musiikilliseen merkitykseen on ollut ristiriitaista, mutta eräät musiikintutkijat pitävät häntä yhtenä merkittävimmistä puolalaisista pianosäveltäjistä ajalta ennen Frédéric Chopinia. Hän nosti poloneesin hovitanssimusiikista salonkikelpoisempaan muotoon, vaikuttaen muun muassa juuri Chopinin tuotantoon. Ogińskin poloneesi Jäähyväiset isänmaalle on Puolan tunnetuimpia musiikkikappaleita. Häntä on pidetty myös Puolan kansallishymnin, Mazurek Dąbrowskiegon, mahdollisena säveltäjänä. Hänen muistelmansa muodostavat historiallisesti arvokkaan 1790-luvun ajankuvauksen.


Viikko 36[muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä käsittelee Aleksanteri Suureen liittyviä antiikin ajan lähteitä. Hänestä kirjoitettiin antiikin aikana enemmän kuin kenestäkään muusta tuon ajan henkilöstä, mutta aikalaislähteitä on säilynyt niukasti. Piirtokirjoitusta eli epigrafista aineistoa on vain kourallinen. Kolikoita eli numismaattista aineistoa löytyy runsaasti, mutta se on vaikeasti tulkittavaa.

Suurin osa lähteistä on kirjallisia, vaikka niistä ovat säilyneet vain roomalaiskaudella kirjoitetut. Lisäksi myöhemmissä teoksissa on yksittäisiä sitaatteja, jotka ovat usein sensaatiohakuisia. Suurin osa aikalaislähteistä, ilmeisesti hillityt ja vähemmän kiistanalaiset, ovat sulautuneet toisen sukupolven lähteisiin ilman mainintaa alkuperäisestä lähteestä. Alkuperäislähteiden säilyneet katkelmat on koottu Felix Jacobyn monumentaalisessa Fragmente der griechischen Historiker -teoksessa.

Viikko 37[muokkaa wikitekstiä]

Kiekkokalat (Symphysodon) on eteläamerikkalaisten kirjoahventen suku. Suvussa on kolme lajia ja kolme alalajia. Kiekkokaloja tavataan Amazonin vesistössä. Suvun tunnusmerkkejä ovat kalojen kiekkomainen muoto ja kyljen yhdeksän tummaa poikkijuovaa, jotka löytyvät suvun jokaiselta lajilta. Kiekkokalat elävät parvissa ja käyttävät ravinnokseen hyönteisten toukkia ja pieniä äyriäisiä.

Kiekkokaloja on pidetty akvaarioissa 70 vuoden ajan, ja niistä on kehitetty lukuisia värimuotoja. Nykyisin kiekkokala on yksi arvostetuimmista makeanveden akvaariokaloista. Kiekkokalat ovat rauhallisempia ja sopivat paremmin muiden kalojen seuraan kuin muut saman kokoiset kirjoahvenet. Toisaalta ne ovat herkkiä huonolle veden laadulle.

Viikko 38[muokkaa wikitekstiä]

HMS Ark Royal (viirinumero 91) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston lentotukialus toisen maailmansodan aikana. Alus upposi 14. marraskuuta 1941 saksalaisen sukellusveneen torpedoitua sen edellisenä päivänä.

Aluksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1934 ja sen tuli täyttää Washingtonin laivastosopimuksen rajoitukset. Se rakennettiin Cammell Laird and Company Limitedin telakalla Birkenheadissä. Palvelukseen oton 16. marraskuuta 1938 jälkeen HMS Ark Royal oli mukana sodan alun merkittävimmissä tapahtumissa merellä. Sen lentokoneet osallistuivat sodan ensimmäiseen sukellusveneen upottamiseen, ja yksi niistä ampui ensimmäisenä brittiläisenä lentokoneena saksalaisen lentokoneen alas toisessa maailmansodassa.

HMS Ark Royal osallistui palvelusuransa aikana taisteluun Norjasta, saksalaisen taistelulaiva Bismarckin metsästykseen Atlantilta sekä saattueiden suojaamiseen Välimerellä. Näiden taisteluiden aikana se selviytyi lukuisia kertoja saksalaisten suorittamista hyökkäyksistä saaden maineen onnekkaana aluksena.

Viikko 39[muokkaa wikitekstiä]

Friedrich Anton Christian ”Fritz” Lang (5. joulukuuta 1890 Wien, Itävalta-Unkari2. elokuuta 1976 Beverly Hills, Kalifornia), oli itävaltalaissyntyinen saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Lang oli huomattavimpia saksalaisen ekspressionismin edustajia ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia elokuvaohjaajia.

Lang aloitti työskentelyn elokuvien parissa jo 1910-luvulla ja ohjasi tunnetuimmat elokuvansa Saksassa 1920- ja 1930-luvuilla. Niihin kuuluvat muun muassa kaksiosainen Nibelungen laulu, Metropolis ja M – kaupunki etsii murhaajaa. Natsien noustua valtaan Lang muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi uraansa vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvaltojen tuotannon huippuhetkiä olivat Kiihko, Nainen ikkunassa ja Punainen katu.

Viikko 40[muokkaa wikitekstiä]

Houkutus (engl. Twilight) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Stephenie Meyerin kirjoittama kirjasarja. Sarja kertoo teini-ikäisestä Isabella ”Bella” Swanista, joka rakastuu Edward Cullen -nimiseen vampyyriin. Tyylilajiltaan Houkutus on sekoitus kauhua, fantasiaa ja romantiikkaa. Sarjan ensimmäinen osa Houkutus (engl. Twilight) ilmestyi vuonna 2005 ja neljäs osa Aamunkoi (engl. Breaking Dawn) vuonna 2008. Meyer on suunnitellut jatkavansa Houkutuksen tarinaa teoksessa Midnight Sun, joka kertoo ensimmäisen kirjan tarinan Edward-vampyyrin näkökulmasta. Hän on lisäksi kirjoittanut The Twilight Saga: The Official Guide -oppaan sarjan maailmaan, mutta sen julkaisupäivää ei vielä tiedetä. Houkutus-sarjan kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 42 miljoonaa kappaletta, ja se on nousemassa kaikkien aikojen parhaiten myyneiden kirjasarjojen joukkoon. Sitä on käännetty yli 37 kielelle.


Viikko 41[muokkaa wikitekstiä]

Kreeta (kreik. Κρήτη, Kríti) on itäisellä Välimerellä sijaitseva Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari sekä yksi Kreikan 13 periferiasta. Kreetan suurimmat kaupungit ovat Heraklion, Hania, Rethymnon, Agios Nikolaos, Ierapetra ja Sitia. Saari on itä–länsisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, 12–60 kilometrin levyinen, ja sen pinta-ala on 8 261 neliökilometriä. Koko periferian pinta-ala on 8 335 km². Asukkaita periferiassa oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 601 159. Kreetalla vallitsee leuto välimerenilmasto.

Kreetalla noin vuosina 2600–1400 eaa. kukoistanut minolainen kulttuuri oli Kreikan ensimmäinen ja Euroopan ensimmäinen merkittävä korkeakulttuuri. Minolaiskauden jälkeen mykeneläiset ja doorilaiset hallitsivat saarta. Sittemmin Kreeta oli osa Rooman valtakuntaa, Bysanttia, Venetsiaa ja Osmanien valtakuntaa, ennen kuin se 1900-luvun alussa tuli osaksi Kreikkaa.

Viikko 42[muokkaa wikitekstiä]

Seiken densetsu (jap. 聖剣伝説), joka tunnetaan myös nimellä Mana, on nykyisin Square Enixinä toimivan Squaren kehittämä konsoliroolipelisarja, jonka suunnittelusta on pitkälti vastannut sarjan luojana tunnettu Kōichi Ishii. Sarjan pelejä on julkaistu käsi- ja kotikonsoleille sekä matkapuhelimille. Pääosin toimintaroolipeleiksi luokitelluille Seiken densetsu -peleille ovat tyypillisiä reaaliaikaiset taistelut. Pelejä yhdistävät myös useassa osassa esiintyneet olennot ja taianomainen Mana-puu, jota sarjan tarinoissa yritetään puolustaa.

Pelisarja alkoi vuonna 1991, vaikka peruuntunut Seiken densetsu -nimikettä käyttävä peli oli ollut kehitteillä neljä vuotta aiemmin. Sarjan ensimmäinen osa kuului Final Fantasy -sarjan sivutarinoihin, ja peliä seuranneen Secret of Manan myötä Seiken densetsu kehittyi omaksi sarjakseen. Seiken densetsu -pelejä on kehuttu grafiikasta ja musiikista, ja esimerkiksi Secret of Mana on useasti valittu yhdeksi kaikkien aikojen parhaista peleistä.

Viikko 43[muokkaa wikitekstiä]

Herkkutatti (Boletus edulis, myös kivitatti ja hepotatti) on arvostettu ruokasieni, jota tavataan lähes kaikkialla pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja sekametsissä. Se on tanakka, kiinteä ja muodoltaan helposti tatiksi tunnistettava. Sen malto on kiinteää ja pähkinämäistä. Suurimmat herkkutatit painavat yli kilon.

Herkkutatti on lähisukulaistensa männyn- ja tammenherkkutatin tavoin maukas ja satoisa sieni, jota myydään Euroopassa vuosittain tuhansia tonneja. Suomessa herkkutatti on kauppasieni, jonka poimimiseen saa koulutusta ja jonka myyminen on joillekin kannattavaa liiketoimintaa.

Viikko 44[muokkaa wikitekstiä]

Kastelórizo (kreik. Καστελόριζο) tai Megísti (kreik. Μεγίστη) on Kreikan saari Välimeressä 3,7 kilometrin päässä Turkin rannikosta. Kastelórizo sijaitsee suunnilleen Kreikalle kuuluvan Rodoksen saaren ja Turkille kuuluvan Antalyan kaupungin puolivälissä. Saaren pinta-ala on yhdeksän neliökilometriä ja rantaviivaa sillä on 19 kilometriä. Kastelórizo on Megístin kunnan pääsaari.

Kastelórizolla oli asutusta jo neoliittisella kaudella, jonka jälkeen saarta hallitsivat vuoroin minolaiset, mykeneläiset, doorilaiset, persialaiset ja Rodos. Sittemmin saari on ollut hetken itsenäinen, ja siellä ovat pitäneet valtaa muun muassa roomalaiset, Johanniittain ritarikunta, mamelukit, Napolin kuningaskunta, osmanit, venetsialaiset, ranskalaiset, italialaiset ja britit, ennen kuin se vuonna 1948 liitettiin Kreikkaan.

Viikko 45[muokkaa wikitekstiä]

Pius XI, syntymänimeltään Ambrogio Damiano Achille Ratti, (31. toukokuuta 185710. helmikuuta 1939) toimi paavina 6. helmikuuta 1922 alkaen ja Vatikaanivaltion valtionpäämiehenä vuodesta 1929 aina kuolemaansa asti.

Pius XI oli Vatikaanin Annuario Pontificio -vuosikirjassa julkaistun epävirallisen, epäluotettavan ja perimätietoon perustuvan paaviluettelon mukaan 259. paavi. Hänen paavinkautensa eli pontifikaattinsa tärkeimpiin tapahtumiin kuului vuonna 1929 tapahtunut Lateraanisopimusten solmiminen fasistisen Italian johtajan Benito Mussolinin kanssa. Sopimusten seurauksena Vatikaanivaltio perustettiin. Pius XI:n pontifikaatin tärkeisiin asioihin kuului myös paavin suhtautuminen fasismiin ja natsismiin. Varsinkin pontifikaattinsa loppupuolella Pius XI vastusti kiivaasti sekä fasismia että myös natsismia ja kommunismia.

Viikko 46[muokkaa wikitekstiä]

Pallokalat (Tetraodontidae) on kalaheimo, johon kuuluu sekä koralliriutoilla, murtovedessä että makeassa vedessä eläviä lajeja. Vuonna 2004 heimosta tunnettiin 187 lajia, joista jotkut elävät makeassa tai murtovedessä, jotkut taas viettävät osan elämästään murto- ja osan merivedessä.

Pallokalat ovat saaneet nimensä siitä, että pelästyessään ne imevät itsensä täyteen vettä tai ilmaa ja pullistuvat palloiksi. Toinen pullistelevien kalojen heimo on siilikalat. Pallokalat ovat terävähampaisia petoja, jotka syövät muun muassa simpukoita, kotiloita ja muita kaloja. Pallokaloja voidaan pitää akvaariossa, mutta hoitajan tulee olla perehtynyt niiden hoitoon hyvin.

Viikko 47[muokkaa wikitekstiä]

Gregorius I (Gregorius Suuri) (n. 540 – 12. maaliskuuta 604) oli kirkonopettaja ja toimi paavina 3. syyskuuta 590 – 12. maaliskuuta 604. Paavina Gregorius oli Rooman kirkon aseman merkittävä rakentaja. Hän aloitti suuren käännytystoiminnan ja verotuksellaan varmisti kirkon taloudellisen riippumattomuuden. Hänen työtään oli myös kirkkoisä Augustinuksen ajatuksen ”kirkosta Jumalan valtakunnan edustajana maan päällä” vakiintuminen.

Martti Luther ja muut uskonpuhdistajat väittivät kirkon rappion ja pimeän keskiajan alkavan Gregoriuksesta. Tämä korosti erityisesti askeesia ja itsekidutusta, kehitti kiirastuliopin ja edisti pyhimysten kunnioitusta.

Viikko 48[muokkaa wikitekstiä]

Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 180919. huhtikuuta 1882) oli brittiläinen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.


Viikko 49[muokkaa wikitekstiä]

Harmonikka on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla ja palkeella varustetuille keveille, kannettaville vapaalehdykkäkielisille kosketinsoittimille. Se tunnetaan myös monilla lempinimillä, kuten haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli ja pirunkeuhko. Harmonikka kehittyi 1800-luvun puolivälin yksinkertaisesta ”rahvaan” soittimesta ensin monimuotoiseksi populaarimusiikin instrumentiksi ja lopulta vakavamman taidemusiikinkin parissa hyväksytyksi soittimeksi hieman yli sadassa vuodessa. Samalla soittimen suosio ja käyttö on levinnyt syntysijoiltaan Keski-Euroopasta, Italiasta ja Venäjältä maailmanlaajuiseksi.


Viikko 50[muokkaa wikitekstiä]

Titus Aurelius Fulvus Boionius Arrius Antoninus eli Antoninus Pius (19. syyskuuta 867. maaliskuuta 161) oli Rooman keisari vuosina 138161. Antoninus sai lisänimensä Pius (suom. velvollisuudentuntoinen) noustuaan valtaan vuonna 138. Hän kuului Nerva–Antoninusten hallitsijasukuun ja oli suosittu ja kunnioitettu keisari, joka tunnettiin lempeydestään ja oikeamielisyydestään. Hänen valtakauttaan on usein sanottu Rooman valtakunnan kultakaudeksi, jolloin talous kukoisti, poliittinen tilanne oli vakaa ja armeija vahva. Hän hallitsi pitempään kuin yksikään Rooman keisari Augustuksen jälkeen, ja hänen kautensa tunnetaan erityisen rauhallisena, joskaan ei sodattomana. Antoninus adoptoi Marcus Aureliuksen ja Lucius Veruksen vallanperijöikseen. Hän kuoli vuonna 161.

Viikko 51[muokkaa wikitekstiä]

Jättiläissimpukat (Tridacninae) on lämpimissä merissä elävä sydänsimpukoiden heimon alaheimo. Siihen kuuluu ainakin yhdeksän lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun. Ne elävät trooppisella indopasifisella merialueella. Seitsemää lajia pidetään joskus riutta-akvaariossa.

Jättiläissimpukat on varsin hyvin tunnettu ja tutkittu eläinryhmä: kiinnostusta niihin ovat edistäneet simpukoiden suuri koko ja joidenkin lajien loistavat värit, mahdollisuus löytää jättimäisiä helmiä, harvinainen symbioosi levien kanssa sekä viljelyn ja sukellusmatkailun tuoma taloudellinen merkitys.

Viikko 52[muokkaa wikitekstiä]

Villa Tugendhat on saksalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen suunnittelema asuinrakennus Brnossa Tšekissä. Talo valmistui 1930 Tugendhatin perheen asuinrakennukseksi. Sitä pidetään Mies van der Rohen merkittävimpiin kuuluvana rakennuksena ja yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkkipaaluna. Mies käytti rakennuksen suunnittelussa monia ideoitaan, joista on tullut varhaisen modernin arkkitehtuurin tunnusmerkkejä. Unesco tunnusti rakennuksen merkityksen vuonna 2001 listaamalla sen maailmanperintöluetteloonsa.

Tugendhatit asuivat rakennuksessa vain kahdeksan vuotta, sillä he joutuivat juutalaisina lähtemään kotimaastaan natsi-Saksan miehitettyä Tšekkoslovakian. Villa Tugendhat oli 1930-luvun jälkeen monessa käytössä, ja se ajautui hiljalleen rappiolle. Vuonna 1969 se kuitenkin liitettiin Tšekkoslovakian kulttuurikohteisiin, ja nykyään se on Brnon kaupunginmuseoon kuuluva museo.

Viikko 53[muokkaa wikitekstiä]

Symi (kreik. Σύμη, turk. Sömbeki) on Dodekanesian saaristoon kuuluva Kreikan saari Välimeressä. Saari sijaitsee Turkin rannikolla Rodoksesta 44 kilometriä luoteeseen. Saaren pinta-ala on 58,1 km², ja rantaviivaa sillä on 85 kilometriä. Asukkaita saarella oli vuoden 2001 väestölaskennassa 2 606. Saaren pääkaupunki on Symi.

Symiä ovat asuttaneet muun muassa kaarialaiset, doorilaiset ja lakedaimonialaiset. Sittemmin saarella ovat valtaa pitäneet muun muassa roomalaiset, Bysantin valtakunta, Rodos, Nikaian keisarikunta, Johanniittain ritarikunta, osmanit, italialaiset, saksalaiset ja britit, ennen kuin se vuonna 1948 liitettiin Kreikkaan.