Metropolis (elokuva)
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Fritz Lang |
| Käsikirjoittaja | Thea von Harbou Fritz Lang |
| Tuottaja | Erich Pommer |
| Säveltäjä | Gottfried Huppertz |
| Pääosat | Alfred Abel Brigitte Helm Gustav Fröhlich Rudolf Klein-Rogge |
|
|
|
| Valmistusmaa | Saksa |
| Ensi-ilta |  10. tammikuuta 1927 21. maaliskuuta 1927 |
| Kesto | 210 min (ensi-ilta) |
| Budjetti | noin 5 miljoonaa reichsmarkia [1] |
|
|
|
| IMDb | |
| Elonet | |
| Allmovie | |
Metropolis on itävaltalaisen Fritz Langin ohjaama mykkäelokuva. Se kuvattiin Weimarin Saksassa Babelsbergin studioilla vuonna 1927. Metropolis on useissa äänestyksissä arvioitu yhdeksi maailman parhaista elokuvista. Vuonna 2011 NASA nimesi sen yhdeksi parhaimmista koskaan tehdyistä tieteiselokuvista.[2] Elokuva kuului myös Adolf Hitlerin ja Joseph Goebbelsin suosikkeihin[3].
Lang ja hänen vaimonsa Thea von Harbou kirjoittivat käsikirjoituksen vuonna 1924. Elokuva sijoittuu futuristiseen dystopiaan, ja kuten sen aikalainen Panssarilaiva Potemkin, se heijastaa aikansa poliittista kapitalismin ja kommunismin vastakkainasettelua. Noin viisi miljoonaa Reichsmarkia maksanut Metropolis on kaikkien aikojen kallein mykkäelokuva.[1][4] Se kuuluu Unescon maailman kulttuuriperintödokumenttien luetteloon.[5]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Versiot
Elokuvan 210-minuuttinen versio esitettiin ensimmäisen kerran Berliinissä 10. tammikuuta 1927 ja se sai yleisöltä tyydyttävän vastaanoton. Ennen ensi-iltaa elokuvan keskeisiä osia vielä leikattiin. Seuraavan vuonna buenosairesilainen levittäjä Adolfo Z. Wilson pani täysimittaisen Metropoliksen talteen[6].
Äänielokuvien läpimurron myötä vuoden 1927 lopulla elokuvateatterit päättivät lisätä esitysnopeudeksi 24 ruutua sekunnissa. Samalla kadotettiin elokuvan alkuperäinen rytmitys, joka mykkäelokuvissa oli 16 ruutua sekunnissa. Myöhempiä esityksiä varten elokuvaa leikattiin useasti, joten Metropoliksesta jäi elämään useita versioita. Näistä tunnetuin on yhdysvaltalainen, elokuvan maahantuojan Paramount Picturesin lyhentämä versio[7]. Elokuvasta karsitut kohtaukset olivat vuosikymmeniä kadoksissa. Kadonneet kohtaukset löytyivät vuonna 2008 museoarkistosta Argentiinan Buenos Airesista, ja alkuperäinen elokuva on olemassa nyt lähes täydellisenä. Löydön myötä monet elokuvan kohtaukset tulivat ymmärrettäviksi.[5]
Elokuvan entistetty versio on valmistunut, ja se esitettiin Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa 2010.[6]
[muokkaa] Juoni
Elokuva sijoittuu vuoteen 2026, valtavien art deco -tyylisten pilvenpiirtäjien hallitsemaan Metropoliksen kaupunkivaltioon. Yhteiskunta on jakaantunut kahteen luokkaan, korkealla maanpinnan yläpuolella ylellisyydessä asuviin suunnittelijoihin ja maan alla raataviin työläisiin. Kaupunkia johtavan Johann 'Joh' Fredersenin (Alfred Abel) poika Freder (Gustav Fröhlich) ihastuu työläisten asiaa ajavaan kauniiseen Mariaan (Brigitte Helm) ja seuraa tätä kaupungin alempiin kerroksiin.
Alamaailman konesaleissa Freder näkee suunnattoman suuren M-koneen, jonka räjähdys tappaa suuren joukon työläisiä. Freder kuvittelee koneen Moolokina, jonka alttarille onnettomat työläiset uhrataan. Hän rientää kertomaan tapahtuneesta isälleen. Johann Fredersen syyttää apulaistaan Josaphatia siitä, että tämä ei ole ehtinyt ensin kertoa onnettomuudesta. Sitten pääkonemestari Grot ilmoittaa löytäneensä surmansa saaneiden työläisten taskuista salaperäisiä piirroksia, jotka muistuttavat karttoja. Fredersen syyttää jälleen apulaistaan Josaphatia siitä, että tämä ei ole pystynyt pitämään esimiestään ajan tasalla. Hän antaa potkut Josaphatille, joka aikoo epätoivoissaan tehdä itsemurhan. Freder saa kuitenkin Josaphatin muuttamaan mielensä ja pyytää tätä mukaan auttamaan työläisiä.
Freder vaihtaa vaatteita erään työläisen kanssa ja ottaa hänen paikkansa konesalissa. Hän uuvuttaa itsensä konesalissa ja näkee hourenäyssä itsensä ristiinnaulittuna tehtaan kellotauluun. Samaan aikaan Frederseniä vaivaavat mystiset paperit, ja hän päättää näyttää niitä tiedemies Rotwangille, vanhalle yhteistyökumppanilleen. He ovat aikoinaan olleet ystäviä, mutta rakkaus samaan naiseen rikkoi heidän välinsä. Rotwangin rakastettu Hel hylkäsi hänet ja meni naimisiin rikkaamman Fredersenin kanssa. Hel kuoli synnytykseen, ja Rotwang palvoo häntä yhä. Rotwang näyttää Fredersenille rakentamansa koneihmisen, jolle hän aikoo antaa Helin ulkomuodon. Fredersen kavahtaa robottia.
Nähtyään paperit Rotwang sanoo niiden olevan muinaisten katakombien karttoja. Miehet laskeutuvat syvällä alakaupungin alla oleviin katakombeihin ja löytävät paikan, josta he näkevät työläisten kirkkoon. Siellä Maria saarnaa työläisille Baabelin tornista ja sanoo, että heidän on odotettava Välittäjää, sydäntä, joka toimii siteenä pään (suunnittelijat) ja käsien (työläiset) välillä. Frederer on valepuvussa kuulijoiden joukossa ja kertoo saarnan jälkeen Marialle uskovansa, että hän on Välittäjä. Nuoret sopivat tapaavansa seuraavana päivänä yläkaupungin katedraalissa.
Piilossa Fredersen käskee Rotwangia antamaan koneihmiselle Marian ulkomuodon ja aiheuttamaan sekasortoa työläisten keskuudessa. Rotwang suostuu, mutta aikoo salassa käyttää koneihmistä kostaakseen Fredersenille. Seuraavana päivänä Rotwang sieppaa Marian ja vie tämän taloonsa. Kun Maria ei saavu kohtaamiseen, Freder lähtee etsimään tyttöä. Freder kuulee sattumalta Marian avunhuudot Rotwangin talosta. Hän yrittää sisään ja onnistuu lopulta, mutta jää loukkuun perässään sulkeutuvien ovien taakse. Rotwang antaa laboratorionsa laitteiden avulla Marian ulkonäön koneihmiselle. Sen jälkeen Rotwang käskee sitä tuhoamaan Metropoliksen ja tappamaan Frederin. Frederin vankilan ovet avautuvat, ja Freder kohtaa Rotwangin. Hän kysyy missä Maria on, ja Rotwang kertoo, että tyttö on Frederin isän luona.
Frederson käskee toimistossaan vale-Mariaa lokaamaan oikean Marian nimen. Freder ryntää sisään, näkee heidät yhdessä ja menee sekaisin. Hän vajoaa kuumehoureisiin ja näkee painajaisunessa katedraalin kuolemaa esittävän patsaan heräävän eloon ja alkavan niittää ihmisiä.
Rotwang esittelee Fredersonille koneihmisen kykyjä pukemalla sen eroottiseksi tanssijaksi. Se villitsee miehet Metropoliksen huvielämän keskuksessa Yoshiwarassa. Sitten koneihminen menee työläisten kaupunkiin Marian hahmossa ja yllyttää heidät kapinaan. Hurjistunut väkijoukko hajottaa kaupungin keskusvoimalan, mikä aiheuttaa tulvan, jossa työläisten maanalainen kaupunki tuhoutuu. Työläisten lapset ovat vähällä hukkua, mutta Freder, Josaphat ja Rotwangin luota pakoon päässyt oikea Maria pelastavat lapset kuolemalta.
Huomatessaan tulvan ja luullessaan surmanneensa omat lapsensa työläiset kääntyvät Mariaksi uskomaansa koneihmistä vastaan. He syyttävät Mariaa noidaksi ja vaativat hänen kuolemaansa. Grotin johdolla työläiset hyökkäävät yläkaupunkiin ja alkavat jahdata oikeaa Mariaa. Yoshiwarassa he törmäävät kuitenkin vale-Mariaan eli koneihmiseen, ja sekasorron aikana oikea Maria pääsee pakenemaan. Työläiset polttavat koneihmisen roviolla ja näkevät yllätyksekseen, että se onkin robotti, eikä ihminen.
Sillä aikaa Rotwang sieppaa Marian toistamiseen. Rotwang on menettänyt järkensä lopullisesti ja uskoo, että Maria on Hel. Rotwang raahaa Marian katedraaliin. Väkijoukon huomio kiinnittyy heihin, kun kauhistunut Maria soittaa kirkonkelloa. Freder juoksee heidän peräänsä. Rotwang ja Freder kamppailevat, ja Rotwang syöksyy alas kattotasanteelta. Elokuva päättyy sovintoon, kun Freder astuu välittäjän rooliin Marian avustuksella, ja saa vastahakoiset Grotin ja Fredersenin kättelemään.
[muokkaa] Rooleissa
| Alfred Abel | ... Joh Fredersen, Metropoliksen johtaja |
| Gustav Fröhlich | ... Freder, Fredersenin poika |
| Brigitte Helm | ... Maria, opettajatar/koneihminen |
| Rudolf Klein-Rogge | ... Rotwang, tiedemies |
| Theodor Loos | ... Josaphat, Fredersenin apulainen |
| Heinrich George | ... Grot, pääkonemestari |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Memory of the World Register – Nomination Form: Germany – “METROPOLIS”-Sicherungsstück Nr. 1: Negative of the restored and reconstructed version 2001 (Sivun 4/10 ensimmäisen kappaleen loppuosa) 2006. German Nomination Committee for the Memory of the World Programme. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Nasa listasi kaikkien aikojen surkeimmat scifielokuvat YLE. 2.1.2011. YLE.fi Viitattu 2.1.2011. (suomeksi)
- ↑ One of these films was Metropolis (1927), which brought Lang to the attention of Adolf Hitler. After the Nazis took power in Germany, Joseph Goebbels offered Lang the position of supervisor of German film production; both Goebbels and Hitler admired his work and were willing to overlook the fact that Lang's mother was Jewish. Viite: Schmitt, D. A. (toim.): Lang, Fritz (Vol. 103): Introduction. (Kritiikki) 1998. eNotes.com: Gale Group, Inc.. Viitattu 7.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Hahn, Ronald M. / Jansen, Volker: Die 100 besten Kultfilme. Heyne Filmbibliothek, München 1998, ISBN 3-453-86073-X, S. 396 (German); while various other figures have been quoted, production cost was most likely between 3 and 5 million RM
- ↑ a b Fritz Langin Metropolis-elokuvan kohtauksia löytyi. Helsingin Sanomat, 7.7.2008, s. C1.
- ↑ a b Sci-fin edelläkävijä Metropolis-filmi koottiin uuteen uskoon 30.10.2009. Yle.fi. Viitattu 1.11.2009.
- ↑ Missing scenes from Fritz Lang's Metropolis turn up after 80 years
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mykkäelokuvasivusto
- The official site of the new restoration
- Metropolis Unescon Maailmanperintöluettelossa
