Oromot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oromot
Oromian lippu.
Oromian lippu.
Oromo people.jpg
Haile SelassieBalcha Safo
Ras MäkonnenTilahun Gessesse
Väkiluku 30 000 000[1]
Merkittävät asuinalueet
Etiopia 25 489 000 [2]
Kenia 818 000 [3]
Somalian lippu Somalia 256 300 [4]
Jemen 189 000
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 150 563
Saksan lippu Saksa 90 000
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 28 000
Djiboutin lippu Djibouti 25 644
Australian lippu Australia 12 000
Kanada 17 580 [5]
Egyptin lippu Egypti 3 100 [6]
Saudi-Arabia Saudi-Arabia 10 000
Kielet oromo
Uskonnot sunni-islam, ortodoksinen usko, protestantismi, perinteinen luonnonusko

Oromot (aik. myös gallat) ovat etninen ryhmä Etiopiassa ja Kenian pohjoisosissa. Heidän perinteiset asuinalueet eli niin sanottu Oromia on miltei yhtä suuri kuin Teksas ja oli aikoinaan itsenäinen valtio. Ormoja on arviolta 25 000 000 ja he muodostavat noin puolet Etiopian väestöstä. Ormot voidaan jakaa 200 eri alaryhmään, joista merkittävimmät ovat arusit, bararettat, boranat, itut, machat, randilit, tulamat, walegat ja wollot.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oromojen esi-isät elivät Etiopiassa jo 5 000 vuotta sitten. Etiopian ylängöiltä he levisivät pikkuhiljaa suureen osaan Koillis-Afrikkaa.[7]1563 oromot hallitsivat suurin piirtein yhtä kolmasosaa Etiopiasta. 1600-luvulla he alkoivat tehdä sotaretkiä etelään ja he levittäytyivät Keniaan. 1788 Ali-niminen heimopäällikkö perusti Begemerin kuningaskunnan Etiopian keski- ja koillisosiin. Muut oromopäälliköt perustivat omia kuningaskuntiaan 1800-luvun alussa. Vuonna 1853 Ras Ali Begemder meni naimisiin Begemderin kruununperijän kanssa ja hänestä tuli Etiopian keisari. Britit kuitenkin syöksivät hänet vallasta.

Oromojen sissijärjestön taistelijoita.

1880-luvulla Menelik II, Etiopian Shoan alueen amharahallitsija aloitti Oromian vähittäisen valloituksen. Hänestä tuli Etiopian keisari vuonna 1899 ja vuoteen 1900 mennessä hän oli valloittanut koko Oromian. Tuhannet oromot kuolivat Etiopian sisällissodassa 1960-luvulta vuoteen 1991. Oromot olivat yksi niistä Etiopian kansoista, jotka taistelivat itsenäisyyden puolesta. Kuitenkin vain Eritrea saavutti täyden itsenäisyyden.[8]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oromot ovat perinteisesti olleet lehmiä kasvattavia paimentolaisia. Monet etenkin etelässä asuvat harjoittavat edelleen liikkuvaa elämäntapaa.[8] Jotkut oromoryhmät pitävät lehmien lisäksi hevosia ja kameleita, sekä myös joskus harvoin sikoja. Lisäksi harjoitetaan kalastusta ja metsästystä. Oromojen ruokavalio koostuu maidosta, lihasta ja voista. Ylängöillä elävät oromot harjoittavat viljelystä ja viljelevät muun muassa kahvia.[9]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oromojen itsenäisyyden aikaan heillä oli demokraattinen hallintojärjestelmä, jota kutsuttiin nimellä gadaa. Johtajat valittiin aikuisten miesten äänillä, joilla oli eri arvoisia asemia gadaa-järjestelmässä. Näitä eri arvoja oli 11, joista kolme oli tarkoitettu alaikäisille pojille. Kuudes arvoluokka oli hallitsevassa asemassa. Sen jäsenet pitivät asemansa kahdeksan vuoden ajan. Sen jälkeen he olivat neuvonantajina seuraavan kolmen arvon ajan ja viimeisen arvoasteikon jälkeen he jäivät pois toiminnasta. Järjestelmä ei enää ole sinällään käytössä, mutta monet sen piirteet ovat säilyneet.[9]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat oromot ovat joko muslimeja tai kristittyjä. Jotkut oromot harjoittavat lisäksi perinteistä uskoa, jonka pääjumala on Waqaayo. Lisäksi uskonnossa on useita ayanas-nimellä tunnettuja pyhimyksiä. Uskonnolliset johtajat tunnetaan nimellä quallus. Heidän asemansa on periytyvä. Naispuolisia uskonnollisia johtajia kutsutaan nimellä qalittis. Osa muslimeista ja kristityistä oromoista harjoittaa uskontonsa sivussa perinteistä uskoa. Islamin suosio perustuu kristittyjen amharojen historialliseen valta-asemaan oromoihin nähden. Perinteinen usko on säilynyt etenkin oromojen alueiden eteläosissa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giles, Bridget: Peoples of East Africa. The Diagram Group, 1997. ISBN 0-8160-3484-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oromo people, Joshua Project
  2. Central Statistical Agency: Census 2007 (TABEL [sic] 5: Population size of Regions by Nations/Nationalities (ethnic group) and Place of Residence: 2007, s. 66) 2008.
  3. Ajuran, Garreh, Orma, Oromo-Boran, Oromo-Sakuye, Oromo-Gabbra, Rendille
  4. Oromo-Tulama, Oromo-Southern
  5. Statistics Canada – Ethnocultural Portrait of Canada Highlight Tables, 2006 Census
  6. Oromo-Tulama
  7. a b Giles 1997, s. 88
  8. a b Giles 1997, s. 89
  9. a b Giles 1997, s. 90
  10. Giles 1997, s. 91

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.