Korkeakulttuuri

Wikipedia

Korkeakulttuuri eli sivilisaatio (lat. civilis, kansalais-) tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys. Sivilisaatioksi voidaan kutsua yhtä valtiota, useiden valtioiden tai kansojen muodostamaa kulttuuripiiriä tai kokonaisen lajin, kuten ihmiskunnan, luomaa kulttuuria.

Usein sivilisaatio katsotaan kulttuurin kehitysvaiheeksi, jota edeltää yksinkertainen heimoyhteiskunta. Kun tällainen yhteiskunta kasvaa ja organisoituu, siitä tulee sivilisaatio eli korkeakulttuuri, jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide sekä vahva armeija.

Ensimmäisen sivilisaation katsotaan syntyneen noin 3500–3000 eaa. varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa. Sivilisaation synnyn katsotaan johtuvan mm. voimakkaasta väestönkasvusta ja eri alueiden välisistä sodista, jotka vaativat keskitettyä johtoa. Voimakkaan väestönkasvun pani käyntiin jonkin varastoitavan viljalajin tuottoisa kasteluviljely. Amerikassa se oli maissi, Lähi-Idässä ohra ja vehnä, Kiinassa riisi.

Varhaisten sivilisaatioiden syntyalueet olivat monesti aavikoiden ympäröimiä jokilaaksoja, joissa valloitettujen kylien väestö ei voinut paeta valloittajaa, vaan sen oli alistuttava sodan jälkeen voimakkaamman kylän tai kaupungin valvontaan.^[1]

Varhaisimmat kirjoitetut asiakirjat ovat verokuitteja. Varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa mm. järjestäytynyt uskonto oli suuri mahti. Egyptin, Indusjoen laakson, Kiinan, Perun ja Keski-Amerikan alueilla tapahtui vastaava sivilisaation synty kuin Egyptissä. Näitä varhaisia sivilisaatioita on sanottu myös korkeakulttuureiksi tai varhaisvaltioiksi.

[muokkaa] Sivilisaation tuntomerkkejä

Kiinteä asumismuoto
- Suuria asutuskeskuksia
Kirjoitustaito
- Kuvakirjoitus, tavukirjoitus tms.
Valtiomainen hallinto
- Veronkeruu
- Järjestäytynyt uskonto
- Organisoitu puolustus