Antiokhos I Soter

Wikipedia
Ohjattu sivulta Antiokhos I
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antiokhos I Soter
Antiokhos
Antiokhoksen kolikko
Kuningas
281 eaa.261 eaa.
Edeltäjä Seleukos I
Seuraaja Antiokhos II
Tiedot
Syntynyt noin 323 eaa.
Babylon
Kuollut 261 eaa.
Puoliso Stratonike

Antiokhos I Soter (noin 323 eaa.261 eaa.[1] ) oli Persian kuningas. Hän hallitsi 281 eaa.261 eaa. Hänen isänsä oli Seleukos I ja hänen äitinsä persialaissyntyinen Apama.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiokhoksen vanhemmat menivät naimisiin Aleksanteri Suuren järjestämissä häissä Susassa. Monet makedonialaiset upseerit saivat Susassa persialaisen vaimon. Muista poiketen Seleukoksen ja Apaman liitto kuitenkin kesti. Muut makedonialaiset luopuivat persialaisista vaimoistaan pian Aleksanterin kuoleman jälkeen. Antiokhos syntyi noin vuonna 323 eaa. Noin samoihin aikoihin Aleksanterin kuoleman kanssa. Epäilemättä Antiokhos pakeni isänsä kanssa Egyptiin vuonna 315 eaa. ja eli siellä siihen asti, kun Seleukos pääsi palaamaan Babyloniin noin vuonna 311 eaa. Ipsoksen taistelussa Antiokhos johti isänsä ratsuväkeä, joka oli etupäässä persialaista. Antiokhos kunnostautui taistelussa ja hänen ansiostaan Demetrioksen joukot joutuivat erilleen Antigonoksen joukoista. Paljon muuta Antiokhoksen nuoruudesta ei tiedetäkään.

Hallitsijakumppani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiokhos mainitaan seuraavan kerran lähteissä vuoden 294/293 eaa. kriisin aikana. Seleukos oli liittoutunut Demetrioksen kanssa ja nainut tämän tyttären Stratoniken. Seleukoksen ja Demetrioksen liitto hajosi ja samaan aikaan Seleukos erosi Stratonikestä. Tämän jälkeen Antiokhos meni naimisiin äitipuolensa Stratoniken kanssa. Samalla Seleukos nimitti poikansa hallitsijakumppanikseen ja itäisten maakuntien hallitsijaksi. Ilmeisesti Antiokhoksen ja Stratoniken liitto oli onnistunut. Antiokhos oli tuolloin noin 30-vuotias, ja on epäilty että hänellä olisi ollut aikaisempi vaimo Nysa.

Antiokhos hallitsi ilmeisesti Babyloniaa ja Persiaa samalla kun hänen isänsä keskittyi läntisempiin alueisiin. Antiokhoksen toimista ei tiedetä paljoakaan, mutta hän perusti ilmeisesti uudelleen Mervin kaupungin ja nimesi sen uudelleen Antiokeiaksi. Antiokhos valvoi ehkä myös Demodamasta, jonka tiedetään toimineen Iaksartes-joella. Antiokhos vaikutti kuitenkin myös lännessä. Hänen tiedetään tehneen uhrauksen Apollonille vuonna 288 eaa. Didymassa. Miletokselle Antiokhos lahjoitti stoan. Kiitollinen kaupunki pystytti Antiokhokselle patsaan Didymaan. Jos isän ja pojan välillä oli vihamielisyyttä niin tämä hiipui ajan myötä.

Kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiokosta ei mainita kriisissä, joka johti Seleukoksen ja Lysimakhoksen väliseen sotaan ja Korupedionin taisteluun jossa Lysimakhos kaatui. Ennen sotaa Antiokhos sai isältään vastuulleen "Aasian" vuonna 281 eaa. Seleukos hyökkäsi tämän jälkeen Eurooppaan, mutta Ptolemaios Keraunos, Egyptin hallitsijan Ptolemaios I:n poika, murhasi hänet Traakiassa. Antiokhos selviytyi isänsä murhan jälkeisestä kriisistä hyvin. Pergamonin hallitsija Filetairos auttoi Antiokhosta saamaan takaisin isänsä tuhkat. Ptolemaios Keraunos tyytyi viemään osan Lysimakhoksen armeijasta Makedoniaan, eikä ryhtynyt taistelemaan Antiokhosta vastaan Vähän-Aasian herruudesta.

Antiokhos ajautui kuitenkin pian sotaan Bithyniaa ja Antigonos Gonatasta vastaan. Antigonos ja Antiokhos tekivät kuitenkin yhteistyötä kelttejä vastaan. Kummatkin lähettivät joukkoja Thermopylain puolustukseen. Antiokhos soti myös Ptolemaiosta vastaan, mutta tästä sodasta ei tiedetä paljon. Antiokhos menetti Ptolemaiokselle Miletoksen noin vuonna 279 eaa. Suurempi uhka olivat keltit, jotka nyt hyökkäsivät Vähään-Aasiaan Bithynian hallitsijan Zipoiteen yllyttämänä. Sota kelttejä vastaan kesti vuosia, mutta lopulta Antiokhos kukisti heidät taistelussa, osittain sotanorsujensa ansiosta. Keltit asettuivat asumaan alueelle joka ajan myötä sai nimen Galatia. Antiokhos haavoittui ehkä taistelussa kelttejä vastaan. Kelttejä vastaan saamastaan voitosta Antiokhos sai lisänimen soter ("pelastaja").

Antiokhos solmi liiton Makedonian hallitsijan Antigonos Gonataan kanssa ja antoi tälle vaimoksi sisarpuolensa Filan. Antiokhos antoi tyttärensä Apaman Kyrenaikan hallitsijalle Magasille, joka yritti saavuttaa itsenäisyyttä Ptolemaiosten Egyptistä. Kummatkin avioliitot olivat suunnattu Ptolemaios II:a vastaan. Tämä johtikin 270-luvulla, niin sanottuun Ensimmäisen Syyrialaissodan. Tämä sota loppui noin 272 eaa.

Antiokhos teki pojastaan Seleukoksesta hallitsijakumppaninsa. Jostain syystä Antiokhos antoi teloittaa Seleukoksen noin vuonna 267 eaa. ja nimitti toisen poikansa Antiokhos II:n kanssahallitsijakseen.

Vuonna 262 eaa. Antiokhos yritti kukistaa Pergamonin kuningaskunnan, mutta hän kärsi tappion Sardesin lähellä. Samana vuonna Antiokhos antoi teloittaa poikansa Seleukoksen jota hän syytti kapinasta. Kun Antiokhos kuoli vuonna 261 eaa. hänen poikansa Antiokhos II nousi valtaistuimelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John D. Grainger: A Seleukid Prosopography and Gazetteer, s. 54. BRILL, 1997. ISBN 9789004107991. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakala, Matti; Virtanen, Tarja: Koululaisen uusi tietosanakirja ja lisätietojen pikkujättiläinen, s. 807. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-05827-0.
Edeltäjä:
Seleukos I
Persian kuningas
Seleukidien hallitsijasuku
Seuraaja:
Antiokhos II
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.