Ero sivun ”Salo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 488: Rivi 488:
Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, [[Salo HT]] ja [[Salon Kiekkohait]], jotka molemmat pelaavat miesten [[Jääkiekon II-divisioona|II-divisioonassa]]. HT:n naiset pelaavat [[Jääkiekon naisten SM-sarja|naisten SM-sarjassa]].
Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, [[Salo HT]] ja [[Salon Kiekkohait]], jotka molemmat pelaavat miesten [[Jääkiekon II-divisioona|II-divisioonassa]]. HT:n naiset pelaavat [[Jääkiekon naisten SM-sarja|naisten SM-sarjassa]].


Harvinaisempien lajien joukosta [[Salo Scorpions]] edustaa kaupunkia [[amerikkalaisen jalkapallon II-divisioona]]ssa ja [[Salo Juggernauts]] [[australialainen jalkapallo|australialaisessa jalkapallossa]]. Salon Toverit ovat kunnostautuneet mm. harppuunakalastuksessa.
Harvinaisempien lajien joukosta [[Salo Scorpions]] edustaa kaupunkia [[amerikkalaisen jalkapallon II-divisioona]]ssa ja [[Salo Juggernauts]] [[australialainen jalkapallo|australialaisessa jalkapallossa]]. Salon Toverit ovat kunnostautuneet mm. harppuunakalastuksessa. Lisäksi Pasi Suontausta voitti Suomen mestaruuden kesällä 2012.


[[Kuva:Salonkirjasto.JPG|right|thumb|200px|[[Salon kaupunginkirjasto]]]]
[[Kuva:Salonkirjasto.JPG|right|thumb|200px|[[Salon kaupunginkirjasto]]]]

Versio 30. lokakuuta 2012 kello 13.32

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Suomessa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Salo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°23′10″N, 23°07′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Kuntanumero 734
Perustettu  
– Salo 1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo 2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Uskela (1967)
Halikko (2009)
Kiikala (2009)
Kisko (2009)
Kuusjoki (2009)
Muurla (2009)
Perniö (2009)
Pertteli (2009)
Salo (2009)
Suomusjärvi (2009)
Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 2 061,84 km²
32:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 168,29 km²
40:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 987,47 km²
– sisävesi 74,37 km²
– meri 106,45 km²
Väkiluku 51 100
20:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 25,71 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,5 %
– ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 8,4 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko
Kaupunginvaltuusto 75 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • PS
 • VP
23
21
20
4
3
2
1
1
www.salo.fi
Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008

Salo on 55 000 asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salosta on Turkuun matkaa 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä. Salo sijaitsee meren rannalla, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- sekä länsipuolitse.

Salon naapurikunnat ovat Karjalohja, Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Nummi-Pusula, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero.

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja vuonna 1967 entinen emäpitäjä Uskela liitettiin Saloon. 31. joulukuuta 2008 siihenastinen Salon kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen[7].

Historiallisena edeltäjänä Salon kauppalalla ja kaupungilla oli keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta.[8][9] Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat myöhemmät Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.[10]

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla joen nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla.

Salo tunnetaan lähinnä elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia ja tietokoneiden näyttöjä. Nykyään Salo on tunnettu kännykkäteollisuudestaan, ja matkapuhelinyhtiö Nokia onkin ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Nokia kuitenkin päätti 14. kesäkuuta 2012 suurista henkilöstövähennyksistä Suomessa. Se lopettaa kokonaan Salon-tehtaansa, mikä merkitsee noin 850 työpaikan poistumista kaupungista.[11]

Historia

Kappeliseurakunnasta kauppalaksi ja kaupungiksi

Ensimmäiset asukkaat Salon alueelle tulivat jo suunnilleen 7 000 vuotta sitten. Silloin vain muutamat korkeimmat mäet olivat veden pinnan yläpuolella. Pronssi- ja rautakauden asutuksista kertovat lukuisat hautaröykkiöt.[12] Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappelina.

Keskeisen kauppareittien varrella olevan sijaintinsa vuoksi Salo kasvoi kauppapaikkana. Halikonlahti oli yleinen purjehdusväylä, ja Salonjokea pitkin pääsi purjehtimaan Saloon saakka. Lisäksi Kuninkaantien ja Hiidentien risteyskohta oli pitäjässä. 1300-luvulla rakennettiin Salon tori, silta ja krouvi. Krouvin ympärille kehittyi asutusta, jossa 1680-luvulla asunut seppä Laurin katsotaan olevan Salon kylän ensimmäinen asukas.[12] Salon kehittymistä edesauttoi Halikonjoen mataloituminen, minkä seurauksena perinteinen markkinapaikka siirtyi Salonjoen varrelle. Tämän jälkeen halikkolaisten tuella on Salossa ollut pitkä markkinaperinne salolaisten ajoittaisesta vastustuksesta huolimattakin.[13]

Salosta tuli kauppala vuonna 1887. Samana vuonna sitä kohtasi suuri palo, joka hävitti suuren osan kauppalan keskustaa. Lisäksi Salonjoki alkoi madaltua kelvottomaksi laivaliikenteelle. Kauppala kuitenkin toipui nopeasti palosta, ja rautatien valmistuminen kiihdytti kasvua ja korvasi laivaliikenteen tavaran kuljetuksessa.[12]

Aluksi Salon kauppala oli Ikaalisten tavoin ns. epäitsenäinen kauppala, mutta vuonna 1891 siitä tuli itsenäinen kunta. Vähitellen sen alue, joka alkujaan oli vain noin 74 hehtaarin laajuinen, alkoi käydä ahtaaksi, ja sen rajoille Uskelan ja Halikon puolelle muodostui laajoja ”esikauppala”-alueita. Vuonna 1932 nämä ympäröivät taajaan asutut alueet liitettiin Saloon. Liitoksessa kauppalan pinta-ala kasvoi 1 803 hehtaariin ja väkiluku nousi 1 800 hengestä yli 6 000:een.[14] Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja loputkin Uskelasta liitettiin siihen vuonna 1967. Salon ja Uskelan luterilaiset seurakunnat olivat yhdistyneet Salo-Uskelan seurakunnaksi jo 1948.

Vuonna 1928 Salossa aloitti Nordell & Koskinen avoin yhtiö, joka aloitti saman vuoden syksyllä radiovastaanottimien valmistuksen. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1945 Salora Oy:ksi laajentaen myöhemmin tuotantoaan mustavalko- ja väritelevisioihin sekä stereoihin. Saloran valtavan kasvun myötä Salorassa aloitettiin radiopuhelimien valmistus 1960-luvun alussa, joka johti myöhemmin Nokian ja Saloran yhdessä perustamaan Mobira Oy:öön, jonka perua Salon matkapuhelintuotanto on. Vuonna 1973 yhtiö perusti komponenttien valmistukseen erikoistuneen Salcomp Oy:n, joka nykyään suunnittelee ja valmistaa matkapuhelimien latureita. Saloran toiminnan perintönä Salossa on valmistettu myös tietokonemonitoreita, mutta niiden valmistus lopetettiin vuonna 2000.

Kuntaliitoksen jälkeinen Salo

Pääartikkeli: Salon seudun kuntaliitos 2009

Nykyinen Salon kaupunki syntyi, kun entinen Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa lakkautettiin ja yhdistettiin vuoden 2009 alusta uudeksi Salon kaupungiksi. Tämä Suomen suurin kuntaliitos kasvatti Salon kaupungin väkiluvuksi 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Salon kaupunginvaltuusto sekä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta kuntajakoselvittäjän selvitystyön perusteella.[15] Uusi Salo otti käyttöön entisen Halikon kunnan vaakunan. Siinä esiintyvät Salon seudulla luontaisena kasvava tammi ja alueella vaikuttaneen Horn-suvun tunnus, sarvi.[16].

Nykyisen Salon alueen vanhimpia keskiaikaisia kirkkopitäjiä ovat olleet Uskela, joka alkujaan käsitti myös myöhemmät Salon, Muurlan, Perttelin, ja Kiikalan sekä osia nykyisestä Somerosta; Halikko, joka alkujaan käsitti myös siihen sittemmin uudelleen liitetyn Angelniemen; sekä Perniö, johon vuodesta 1464 liitettiin sitä ennen Kemiöön kuulunut ja myöhemmin Perniöstä itsenäistynyt Särkisalo. Alueen muista aiemmista kunnista ja seurakunnista Kisko, johon alkujaan kuului myös sittemmin itsenäistynyt Suomusjärvi, oli 1500-luvulle asti osa uusmaalaista Pohjaan pitäjää. Uskelaan kuuluneista myöhemmistä kunnista ja seurakunnista ja aiemmista kappeliseurakunnista ja saarnahuonekunnista Perttelin kappeliseurakunta käsitti 1400-luvulla myöhemmät Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan sekä eteläisimmät kylät nykyisestä Somerosta, ja Salon kappeliseurakunta myös myöhemmän Muurlan. Näistä Etelä-Someron kylät siirrettiin Someroon 1400-luvun lopulla ja Kiikala itsenäistyi kirkollisesti 1600-luvulla. Perttelistä tuli Uskelaan nähden itsenäinen seurakunta ja kunta 1860-luvulla, ja jo sitä ennen varsinainen Uskelan emäseurakunta, jonka huonokuntoinen puukirkko oli tuhoutunut maanvyörymässä vuonna 1824, oli lakkautettu ja aiemmasta Salon kappeliseurakunnasta oli tullut uusi Uskelan emäseurakunta. Tämän jälkeen vielä kummankin puolen 1800- ja 1900-luvun taitetta itsenäistyivät Perttelistä ensin kunnallisesti ja sitten seurakunnallisesti Kuusjoki; Uskelasta Muurla ja Salon kauppala; Perniöstä Särkisalo; sekä Halikosta Angelniemi. Näistä 1960-luvun aikana Angelniemi liitettiin Halikkoon ja vanha emäpitäjä Uskela muutamaa vuotta aiemmin kaupungiksi tulleeseen Saloon.

Maantiede

Salon torin edustaa Salonjoen varrella yöllä. Taustalla Uskelan kirkko.

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla, josta se levittäytyy pitkälle sisämaahan. Kaupungin keskustaajama sijaitsee Salonjoen varrella mäkien eri puolilta ympäröimänä ns. ”kattilan pohjalla”. Salo jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan. Rannikko on rikkonaista kalliomäkistä maastoa, jossa merestä nousee useita kallioisia saaria. Länsi- ja pohjoisosat ovat tyypillistä varsinaissuomalaista maisemaa laajoine savipeltoineen, joiden keskellä on metsäisiä kalliosaarekkeita ja syväuomaisia jokia. Itä-Salo on selännevyöhykettä, jolle ovat tyypillisiä kapeat laaksot, lukuisat järvet, metsäselänteet ja harjut.[17]

Rannikkoalue

Salossa on lukuisia saaria ja etenkin Särkisalossa rannikko on pirstaleinen, ja siellä on useilla erikokoisilla saarilla vakituista asutusta. Halikonlahdella on pieniä saaria, jotka ovat pääasiassa kesämökkikäytössä. Viurilanlahdessa on pengertiellä mantereeseen yhdistetty Vuohensaari, joka on kaupungin leirintä- ja virkistysalue. Saloon kuuluu Kemiön saaren pohjoiskärki, josta on lossiyhteys mantereelle. Joissa ja järvissä on myös useita pieniä asumattomia saaria.

Vesistöt

Salossa on miltei 200 km² vesialaa, josta suurin osa on merta. Niitä ovat Halikonlahti sekä Särkisaloa ympäröivät merialueet. Tärkeimpiä sisämaan vesistöjä ovat Halikonlahteen Salon edustalla laskevat Uskelanjoen vesistö ja Halikonjoen vesistö sekä Perniössä mereen laskeva Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö, joiden vesistöalueisiin pääosa nykyisestä Salon alueesta kuuluu. Pieni rannikkovesistö muodostuu lisäksi Halikossa sijaitsevan Purilanjoen vesistöstä. Salon länsiosassa pääasiassa aiempien Halikon ja Kuusjoen alueilta vetensä saavan Halikonjoen vesistön suurin joki on Halikonjoki, jonka sivujokia ovat Kuusjoelta alkunsa saava Kuusjoki ja vähäisempi Vaskionjoki. Järviä vesistössä vähän, suurin on pieni, laskujoeton Nummijärvi Kuusjoella. Salon keskiosassa pääasiassa aiempien Uskelan, Perttelin ja Kiikalan alueilta vesiä tuovan Uskelanjoen vesistön suurin joki on Uskelanjoki eli Salonjoki. Sen latvahaaroja ovat Kiikalan Rekijoen kylän luona yhtyvät Rekijoki, Terttilänjoki ja Hitolanjoki. Pienempiä sivujokia ovat Kurajoki Perttelissä ja Vähäjoki Salon keskustan tuntumassa. Järviä on vesistöalueen Salon puolelle jäävässä osassa vähän. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö sen sijaan on runsasjärvisempi. Sen vesistöalue Salon itäosassa kattaa pääosin Perniön, Kiskon, Muurlan ja Suomusjärven sekä eteläosia Kiikalasta ja Perttelistä. Vesistön suurimpia jokia ovat vähän ennen jokisuuta Perniössä yhtyvät Kiskonjoki ja Perniönjoki. Vesistöalueen järvistä suurimpia ovat Iso-Kisko, Hirsijärvi, Kirkkojärvi, Määrjärvi ja Enäjärvi.[18]

Kaupunginosat

 

  1. Hermanni
  2. Horn
  3. Armfelt
  4. Meriniitty
  5. Kauniainen
  6. Ollikkala
  7. Moisio
  8. Palometsä
  9. Enola
  10. Mököinen
  
  1. Anisi
  2. Lukkarinmäki
  3. Alhaisi
  4. Ylhäisi
  5. Kaukvuori
  6. Kärkkä
  7. Paukkula
  8. Pajula
  9. Rappula
  10. Pahkavuori
  
  1. Vuohensaari
  2. Anjala
  3. Tupuri
  4. Aarnionperä
  5. Sirkkula
  6. Rauvola
  7. Isokylä
  8. Viitannummi
  9. Metsäjaanu
  10. Viitanlaakso

Kylät

Pääartikkeli: Luettelo Salon kylistä

Salon seudulla kussakin pitäjässä suoritettiin 1700-luvun lopulla isojako, jossa yhdestä tai useammasta kylästä muodostuvien jakokuntien maat jaettiin kylien ja kunkin kylän talojen kesken ja samalla nykyaikaan asti säilyneet maarekisterikylät saivat rajansa. Tämän vuoksi varsinkin vanhimman asutuksen alueella kuten Halikossa tai Uskelassa, missä jakokunnat usein koostuivat monista kylistä, saman kylän alueet saattavat olla rikkonaisia, pieniä ja erillään toisistaaan. Myöhemmin asutetuilla jokien latvoilla jakokunnissa sen sijaan on vähemmän kyliä ja kylien alueet saattavat olla yhtenäisempiä.

Isojaon seurauksena tilalliset usein siirsivät talonsa yhteiseltä kylätontilta omien maidensa keskelle, mikä rikkoi perinteisiä kylärakenteita.[19] Kylät ovat sittemmin kasvaneet ja kehittyneet, ja useat kylät ja taajamat ovat useiden virallisten kylien yhteenkasvaneita alueita. Salon seudun kuntaliitoksessa Salon kaupungin kyläluku kasvoi 396:een. Muun muassa nimipäällekkäisyyksien takia muutaman kylän nimeä muutettiin liitoksen yhteydessä.[20]

Ilmasto

Salo sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Vuotuinen keskilämpötila on noin 5 °C ja sademäärä 660 mm. Kesät ovat tyypillisesti lämpimiä keskilämpötilan ollessa 17 °C. Talvet ovat melko leutoja, mutta alle - 20°C lämpötilatkaan eivät ole harvinaisia. Merenläheisen sijainnin takia pakkanen tuntuu usein purevammalta johtuen ilmankosteudesta ja tuulista. Terminen talvi alkaa keskimäärin 30. marraskuuta ja pysyvä lumipeite tulee usein vasta vuodenvaihteessa.

Lämpöennätys Salossa on 35 °C ja pakkasennätys - 34 °C.

'Ilmastotilasto paikkakunnalle ”Salo”
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,9 −5,7 −1,8 3,7 10,3 15,1 17,0 15,4 10,2 5,5 0,7 −3,0 ka. 5,2
Sademäärä (mm) 50 36 37 35 34 49 78 80 61 71 70 62 Σ 663
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
S
a
d
a
n
t
a 		50
36
37
35
34
49
78
80
61
71
70
62


Lähde: Salo, Kärkkä 1971-2000

Kunnalliset asiat

Päätöksenteko

Kaupunginvaltuusto

Salon kaupunginvaltuusto vuonna 2009 (75 valtuuttettua):

Vanha Salon kaupunki ja Halikko ovat olleet perinteisesti SDP:lle sekä Vihreille ja Vasemmistoliitolle vankkaa kannatusaluetta. Vaaleissa Salo on Raision ja Uudenkaupungin ohella ollut vaalipiirinsä vahvimpia paikkakuntia SDP:lle. Kokoomukselle vahvinta kannatusaluetta on ollut saaristoseutu ja Muurla.

Kaupunginjohtajat

Salon kauppalan- ja kaupunginjohtajat vuodesta 1931 lähtien.

Sitä ennen kauppalaa johti raastuvankokous, jonka ylin viranomainen oli järjestysmies. Herman Tuomaala toimi järjestysmiehenä 1912–1931.[12]

Kaupunginjohtaja Toimikausi
Herman Tuomaala 1931–1949
Viljo Mertano 1949–1964
Veikko Santero 1964–1986
Reijo Lindqvist 1986–1999
Matti Rasila 1999 – 31. tammikuuta 2009
Antti Rantakokko 1. helmikuuta 2009–

Uuden Salon lautakunnat 2009-

  • Kehittämis- ja elinkeinolautakunta
  • Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
  • Liikunta- ja nuorisolautakunta
  • Maaseutulautakunta
  • Opetuslautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Sosiaali- ja terveyslautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Keskusvaalilautakunta

Koulutus

Keskustan koulu

Peruskoulun luokat 1–6:[21]

  1. Alhaisten koulu
  2. Anjalan koulu
  3. Hajalan koulu
  4. Hakastaron koulu
  5. Hiiden koulu
  6. Hähkänän koulu
  7. Inkereen koulu
  8. Kaivolan koulu
  9. Karjaskylän koulu
  10. Keskustan koulu
  11. Kirkonkylän koulu
  
  1. Komisuon koulu
  2. Kuusjoen koulu
  3. Marian koulu
  4. Meri-Halikon koulu
  5. Meritalon koulu
  6. Mustamäen koulu
    + Halikko svenska skola
  7. Mussaaren koulu
  8. Muurlan koulu
  9. Märynummen koulu
  10. Nurkkilan koulu
  
  1. Ollikkalan koulu
  2. Pajulan koulu
  3. Rekijoen koulu
  4. Saurun koulu
  5. Sirkkulan koulu
  6. Suomusjärven koulu
  7. Särkisalon koulu
  8. Teijon koulu
  9. Toijan koulu
  10. Tupurin koulu
  11. Vaskion koulu

Peruskoulun 1–6-luokkalaisille on Salon kaupungilla kesävirkistyskeskus Klippula, joka sijaitsee Särkisalossa 40 km Salon keskustasta.[22]

Peruskoulun luokat 7–9:[23]

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

Erityiskoulut luokat 7–9:

Nokian toimipiste Salossa

Talous

Salon työpaikkaomavaraisuusaste on 105,6, eli kaupungissa on enemmän työtä kuin työvoimaa. Salo on Suomen suurin maatalouspitäjä, sillä kaupungin reuna-alueilla on noin 1 300 maatilaa, jotka viljelevät lähes 56 000 hehtaarin kokoista peltoalaa.[25]

Tilastot

Työllinen työvoima ja työpaikat 2005[26].
Ala Työll. työvoima Työpaikat
Maa- ja metsätalous 153 177
Teollisuus 4138 7531
Rakennustoiminta 634 625
Kauppa 1748 2420
Liikenne 596 973
Palvelut 4214 5264
Muut 156 158
Yhteensä 11639 17148

Suurimmat työnantajat

Suurimmat työnantajat Salossa vuonna 2009:[27]

  • Nokia
  • Salon kaupunki
  • Suur-Seudun Osuuskauppa
  • Hella Lightning
  • Antti-Teollisuus
  • Piiroinen
  • Leinovalu
  • Halikko Works
  • Wipro Infrastructure Engineering
  • Vainion Liikenne

Salossa suljettiin 2007 Sucros Oy:n omistama sokeritehdas siksi, että Euroopan unionin komissio oli pyrkinyt supistamaan sokerintuotantoa Euroopan unionissa, minkä vuoksi maakohtaisia sokerijuurikastuotantokiintiöitä supistettiin.

Liikenne

Salosta on hyvät kulkuyhteydet itään ja länteen. Valtatie 1 kulkee kaupungin halki kuin myös etelä-pohjoissuunnassa kulkeva kantatie 52. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Salon keskustan läpi. Salon rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliä liikennöivät kaukojunat, mutta paikallisjunaliikennettä ei nykyisin Saloon ole. Lähin lentoasema on Turussa, josta on rajoitetusti koti- ja ulkomaan lentoliikennettä. Pääasiassa Salosta kuitenkin käytetään Helsinki-Vantaan lentoasemaa.lähde? Salossa on lähinnä harrasteilmailun käytössä oleva Kiikalan lentokenttä.

Ystävyyskaupungit

Salossa on yhdistymisen myötä joukko ystävyyskaupunkeja ja kuntia [28]

   

Väestö

Salossa asuu 54 737 ihmistä, joista lähes 40 000 asuu taajamissa. Ulkomaalaisia Salossa asuu parisen tuhatta. Suomenruotsalaisia kaupungissa on vajaa 600. Suomen kunnista Salossa on neljänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 000.[29]

Merkittävin asutuskeskittymä on Salon keskustaajama, joka on kasvanut yhteen Halikon kirkonkylän kanssa. Muita taajamia ovat:

Halikon asemanseutu, Vaskio, Hajala, Kokkila-Vartsala, Märynummi, Perniön kirkonkylä, Perniön asemanseutu, Teijo, Mathildedahl, Finby-Förby, Kiskon kirkonkylä, Toija, Kuusjoen Kurkela, Rekijoki, Kiikalan keskusta, Kettula, Kitula, Muurlan keskusta, Inkere, Hähkänä, Hiisi, Kaivola

Uskonnolliset yhteisöt

Salossa toimii evankelisluterilainen Salon seurakunta[30]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[31], herännäisyys[32] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Salon Seudun Rauhanyhdistys[33].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Salon helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 noin 400 jäsentä[34], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Salon Vapaaseurakunta[35], Suomen Adventtikirkon Salon Adventtiseurakunta[36], Salon Henótês-seurakunta[37] sekä Salon Raamattu Puhuu -seurakunta[38]. Turun ortodoksisella seurakunnalla on rukoushuone Salossa.[39]

Muita uskontoja edustaa islamilainen Salon Islamilainen Yhdyskunta, jolla oli vuonna 2009 50 jäsentä.[40]

Kulttuuri

Imago

Maaliskuussa 2007 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Salolla oli kokoluokkansa (20 000–50 000) kunnista maan toiseksi paras imago. Kärkipaikkaa piti Siilinjärvi ja kolmanneksi sijoittui Raisio.[41]

Nähtävyydet

Taidemuseo Veturitalli

Vuoden 1887 palo tuhosi Salon vanhan puukeskustan lähes täydellisesti, mistä johtuen keskustasta puuttuu lähes kokonaan monille Suomen pikkukaupungeille, kuten Raumalle ja Porille tyypillinen vanha puukaupunginosa. 1900-luvulla useat vanhat rakennukset ovat myös saaneet väistyä siihen aikaan modernimpien liikerakennusten tieltä. Salon maaseudulta löytyy useita vanhoja ja hyvin säilyneitä suurtiloja ja kartanoita. Tunnetuimpia kartanoita ovat muun muassa Joensuu, Wiurila, Vuorentaka ja Teijo.

Salolaisia museoita ovat esimerkiksi Veturitallin taidemuseo, Meritalon museo ja Majalan taiteilijatalo.[42] Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU sisältää entisissä ympäryskunnissa olevia paikallismuseoita sekä Salon kaupungin elektroniikkakokoelmat.[43] Vanhin julkinen muistomerkki on vuonna 1937 paljastettu Salon palon muistolaatta, joka sijaitsee torin reunalla. Muita tunnettuja muistomerkkejä ovat seppä Laurin patsas Vilhonkadun päässä jokirannassa, Hirviveistos Sibeliuspuistossa ja Saloran perustajan Fjalar Nordellin muistomerkki.

Muinaisjäännösalueita Salossa ovat Viitan kruunut, Hakastaron linnavuori ja Isokylän rautakautinen alue.

Kirkkoja

Kaupungin alueella on useita vanhoja kirkkoja. Salon seurakunnan pääkirkko Uskelan kirkko on vuodelta 1832 ja se on tunnetun arkkitehdin Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Vanhimmat kirkot ovat 1400-luvulla rakennetut harmaakiviset Perniön, Halikon ja Perttelin kirkot. Angelniemen, Kuusjoen, Särkisalon, Kiskon, Suomusjärven, Kiikalan, Salon ja Muurlan kirkot ovat 1700- ja 1800-lukujen puisia kirkkorakennuksia.

Salossa on lisäksi useita pienempiä kirkkorakennuksia muun muassa Teijossa, Koskella, Vaskiolla ja Yliskylässä. Uskelan kirkon lähellä on myös entisen Salon kappelikirkon kellotapulista tehty muistomerkki. Isokylässä on maanvyöryssä tuhoutuneen Uskelan emäkirkon kellotapuli.

Urheilu

Urheilun saralla Salo on tunnettu erityisesti lentopallosta. Kaupungin mies- ja naisjoukkueet pelaavat SM-liigassa.

Salon Piivolley on voittanut miesten SM-liigassa peräti kolme peräkkäistä hopeamitalia 2004, 2005 ja 2006. Lisäksi miesten joukkue on voittanut Suomen Cupin kultaa 2003 sekä hopeaa 2004 ja 2006. Piivolleyssa pelaa muun muassa Suomen lentopallomaajoukkueen passari Antti Esko sekä menestyneimpiin suomalaisiin lentopalloilijoihin kuuluva Nisse Huttunen. Joukkue pelaa kotiottelunsa Salohallissa.

Salon Viesti oli naisten puolella SM-liigassa pelaava salolaisjoukkue. Joukkue on voittanut runkosarjan kerran ja saanut kolme hopeaa. Myös Suomen Cupista on kultaa tullut kahdesti, sekä hopeaa vuonna 2006. Lentopallopuoli erkani omaksi yhdistykseeen LP Viesti Salo joka jatkoi SM-liigassa pelaamista.

Salossa on myös kolme muuta urheiluseuraa; SalPa, Salon Toverit ja VilPas. Seuroilla on runsaasti toimintaa mm. koripallossa, jalkapallossa ja salibandyssä. SalPan edustusjoukkue jalkapallossa pelaa Kakkosessa ja Vilppaan koripallojoukkue Vilpas Vikings Korisliigassa.

Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, Salo HT ja Salon Kiekkohait, jotka molemmat pelaavat miesten II-divisioonassa. HT:n naiset pelaavat naisten SM-sarjassa.

Harvinaisempien lajien joukosta Salo Scorpions edustaa kaupunkia amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonassa ja Salo Juggernauts australialaisessa jalkapallossa. Salon Toverit ovat kunnostautuneet mm. harppuunakalastuksessa. Lisäksi Pasi Suontausta voitti Suomen mestaruuden kesällä 2012.

Salon kaupunginkirjasto

Kuvagalleria

  • Keskusta
    Keskusta
  • Salo yöllä
    Salo yöllä

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Salon kaupunki - Valtuuston jäsenet puolueittain Salon kaupunki. Viitattu 2.12.2010.
  7. ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  8. ↑ Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74-79. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0. Lähteeksi tiedolle on annettu Aulis Ojan tutkimuksia 1930–50-luvuilta.
  9. ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592-595. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  10. ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  11. ↑ Nokian lehdistötiedote 14.6.2012 (html) press.nokia.fi. 14.6.2012. Nokia Oyj. Viitattu 14.6.2012.
  12. ↑ a b c d Salon kaupungin kotisivut (Historia) Salon kaupunki. Viitattu 21.2.2008.
  13. ↑ Kallio, Väinö Johannes: Halikon historia. Forssa: Halikon seurakunta ja kunta, 1930.
  14. ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 105-110. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  15. ↑ "Salon kuntaliitos toteutunee 2009". Helsingin Sanomat, 11.6.2007. (luettu 12.6.2007)
  16. ↑ Suomen kunnallisvaakunat, s. 128. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
  17. ↑ Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 260. Turun maakuntamuseo, 2005.
  18. ↑ Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.9.2012.
  19. ↑ Juoni Ekonen, Terttu Matsinen: Forum - Suomi esihistoriasta autonomian aikaan, s. 128. Otava, 2005. ISBN 951-1-19337-6.
  20. ↑ Kylien nimien muuttaminen (pdf) salo2009.fi. Viitattu 14.8.2009.
  21. ↑ Salon alakoulujen kotisivuportaali Salon kaupunki. Viitattu 10.4.2009.
  22. ↑ Klippula
  23. ↑ Salon yläkoulujen kotisivuportaali Salon kaupunki. Viitattu 10.4.2009.
  24. ↑ Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Viitattu 1.12.2011.
  25. ↑ Jarkko Turpeinen: Uusi Salo suurin monessa. Salon Seudun Sanomat, 31.12.2008, s. 12.
  26. ↑ http://www.salo.fi/netcomm/Chunker/download.asp?id=2902&tb=11723 Salon kaupunki. Viitattu 24.2.2008.
  27. ↑ Salo 2009 (pdf) salo.fi. 11.3.2011. Salon kaupunki. Viitattu 13.6.2011.
  28. ↑ http://www.salo.fi/hallintojapaatoksenteko/hallintojatukipalvelut/kansainvalisetasiat/default.aspx
  29. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  30. ↑ Salon seurakunta Salon seurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  31. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  32. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  33. ↑ Salon Seudun Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.2.2012.
  34. ↑ Salon helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  35. ↑ Salon Vapaaseurakunta Salon Vapaaseurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  36. ↑ Salon Adventtiseurakunta Salon Adventtiseurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  37. ↑ SALON HENÓTÊS-SEURAKUNTA Henótês-seurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  38. ↑ Salon Raamattu Puhuu -srk Salon Raamattu Puhuu -srk. Viitattu 23.2.2012.
  39. ↑ Turun ortodoksisen seurakunnan pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.2.2012.
  40. ↑ Salon Islamilainen Yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  41. ↑ "Oulu, Siilinjärvi ja Sotkamo kokoluokkiensa imagoykkösiä". Taloustutkimus. (luettu 12.6.2007)
  42. ↑ Salon museot salontaidemuseo.fi. Viitattu 30.12.2009.
  43. ↑ Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU salo.fi. Viitattu 6.1.2010.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salo.
Salon kaupunginosat, kylät ja taajamat
Salon kaupunginosat

Aarnionperä • Alhaisi • Anisi • Anjala • Armfelt • Enola • Hermanni • Horn • Isokylä • Kaukvuori • Kauniainen • Kärkkä • Lukkarinmäki • Meriniitty • Metsäjaanu • Moisio • Mököinen • Ollikkala • Pahkavuori • Pajula • Palometsä • Paukkula • Rappula • Rauvola • Sirkkula • Tupuri • Viitanlaakso • Viitannummi • Vuohensaari • Ylhäisi

Angelniemen kylät

Ahtmaa (Kaksunge) • Angela • Asila • Esselpää • Angelniemen Isokylä • Kanamäki • Karviainen • Kokkila • Angelniemen Lehtiniitty • Angelniemen Marttila • Meri-Seppälä • Myllyperä • Paatelmaa (Båtsholm) • Peksala • Päärnäspää • Pöylä (Böylä) • Sapalahti (Kallmusnäs) • Tammenpää • Toppjoki • Angelniemen Torkkila • Tuiskula • Valttila

Halikon kylät

Halikon Ahtiala • Ali-Häävälä • Ammakko • Antola • Hajala • Hevonpää • Hirvikallio • Hulvela • Hyyperä • Halikon Häntälä • Ikelä • Immala • Jaakola • Joensuu • Juva • Kalkkila • Kaninkola • Kannisto • Kankare • Karvala • Kavantola • Ketola • Kierla • Kihinen • Kinnarpyöli • Halikon Kirjola • Konkola • Korvenpää • Kultola • Vaskion Kuttila • Kuumala • Kytö • Kärävuori • Vartsalan Laiterla • Laitola • Latala • Lempilä • Vaskion Lempilä • Lokkila • Halikon Meisala • Melkola • Metsäkonkola • Halikon Montola • Mustamäki • Mustisi • Märy • Mätikkö • Naapala • Nikkilä • Noukkila • Nurkkilanpyöli • Nummi • Paavola • Pailinna • Paimoinen • Pajula • Halikon Pappila • Perälä • Pihkavuori • Piintilä • Pitkäoja • Puotila • Putola • Riikola • Rikala • Vaskion Ruotsala • Ruska • Ruuhikoski • Saarimäki • Saha • Sauvonkylä • Seppälä • Suppala • Talola • Tavola • Toijala • Toivila • Tunila • Turila • Vartsala • Viikerlä • Viala • Halikon Villikkala • Viurila • Voitilanpyöli • Vuorentaka • Vässilä • Yli-Häävälä • Yttelä • Yöntilä

Kiikalan kylät

Hitola • Hirvelä • Johannislund • Kesälä • Kiikalan kylä • Komisuo • Kruusila • Kärkelä • Lasikylä • Kiikalan Pappila • Peltola • Pirilä • Rasvala • Rekijoki • Revä • Kiikalan Saari • Satakoski • Silva • Säräjärvi • Vanhakylä • Yltäkylä

Kiskon kylät

Aijala • Antskog • Bergvik • Haapaniemi • Hongisto • Honkapyöli • Jyly • Kiskon Kajala • Kaukuri • Kavasto • Kiskon kirkonkylä • Kiskon Kurkela • Lappinen • Leilä • Liponböle • Liuhto • Kiskon Marttila • Metsola • Orijärvi • Sammalo • Sillanpää • Sorttila • Svartelanböle • Tieksmäki • Toija • Viiari • Kiskon Vilikkala • Ylötkylä

Kuusjoen kylät

Hämäläinen • Impola • Kanunki • Kurkela • Kuusjoen Kuttila • Kuusjoenperä • Pappilankylä • Raatala • Tiskarla

Muurlan kylät

Hakola • Harjula • Ilola • Järvi • Kaivonpyöli • Kaukelmaa • Muurlan Kaukola • Kistola • Muurlan Koski • Muurlan kylä • Pullola • Pyöli • Ranta • Muurlan Ruotsala • Suoloppi • Vähä-Pullola • Äijälä

Perniön kylät

Aaljoki • Aimontappo • Aitolahti • Alaspää • Alimälkilä • Perniön Anjala • Perniön Arpalahti • Asteljoki • Eikkula • Ervasto • Ervelä • Foula • Germundsvidja • Haarla • Haaroinen • Heikkilä • Hinkkala • Hirvilahti • Huhti • Perniön Hämeenkylä • Isokuusto • Iso-Pakapyöli • Järvenkylä • Kakola • Kaukonpyöli • Kestrikki • Kieronperä • Kirakka • Kirjakkala • Kivelä • Knaapila • Koivisto • Kokkila • Kollarla • Kontola • Korttila • Perniön Koski • Kovamäki • Krootila • Kuhminen • Kumionpää • Kuusto • Kyynämäki • Kyynärä • Perniön Laiterla • Lanviikki • Lappi • Lapparla • Lassinpyöli • Latokartano • Laukka • Perniön Lehtiniittu • Leipyöli • Lemunkartano • Liiri • Lintilä • Lupaja • Makarla • Merihuhti • Metsäkylä • Metsänoja • Mussaari • Mutainen • Mäkisauru • Mälkilä • Nokoinen • Nurkkila • Osala • Paarskylä • Perniön Pappila • Penttilä • Pettälä • Pohjankartano • Pohjankylä • Preitti • Provani • Puontila • Puopyöli • Pyhäjoki • Päärinen • Perniön Saari • Skoila • Sormijärvi • Soukka • Strömma • Suksenpyöli • Suomenkylä • Suomenniitty • Sydänsauru • Talonpojanteijo • Teijo • Tilkkala • Perniön Torkkila • Tuohittu • Verkangas • Vihiniemi • Viipurinkartano • Vähä-Pakapyöli • Vähäkuusto • Vähälappi • Vähäpyöli • Väärlä • Yliskylä • Ylönkylä • Öyrilä

Perttelin kylät

Haali • Hähkänä • Inkere • Isohiisi • Kaivola • Perttelin Kajala • Perttelin Kaukola • Nokkahiisi • Patala • Pitkäkoski • Pöytiö • Romsila • Tattula • Toramäki • Valkjärvi • Vihmalo • Vinttilä • Vähähiisi

Suomusjärven kylät

Suomusjärven Ahtiala • Suomusjärven Arpalahti • Hintsala • Suomusjärven Häntälä • Härmälänböle • Kettula • Kitula • Koorla • Lahnajärvi • Laidike • Laperla • Lemula • Leppäkorpi • Rautsuo • Salittu • Salmi • Suomusjärven kylä • Taipale • Vareksenböle

Särkisalon kylät

Aisböle • Bastböle • Falkki (Falkberg) • Finnari (Finnarv) • Förby • Kraila (Gråböle) • Hakkala • Heikberg • Hästö • Kaukassalo (Kolsjö) • Kiviniemi (Stensnäs) • Kota • Särkisalon Montola (Mondola) • Muuri (Murom) • Niksaari (Niksor) • Norrby • Pensalo (Pensala) • Pettu • Seppälänmäki (Smedsby) • Siksalo (Siksala) • Suutarkylä • Särkisalon kirkonkylä (Finby kyrkoby) • Söderby • Taamarla (Domarby) • Tessvärr • Verkkoranta (Verkstrand)

Uskelan kylät

Aninen • Uskelan Anjala • Breidilä • Hakastaro • Hankala • Haukkala • Uskelan Hämeenkylä • Hämmäinen • Uskelan Isokylä • Karjaskylä • Kaukvuori • Kavila • Uskelan Kirjola • Kokkola • Kurjenpahna • Kärkkä • Loppi • Metsäjaanu • Moisio • Mäenala • Mököinen • Närvelä • Pahkavuori • Uskelan Pappila • Pappinen • Pettilä • Pukkilan kartano • Rauvola • Salon kylä • Tottola • Ulli • Veitakkala • Villilä

Taajamat

Hähkänä • Inkere • Kaivola • Kiikalan kirkonkylä • Kitula • Kuusjoen kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Märynummi • Perniön asemanseutu • Perniön kirkonkylä • Salon keskustaajama • Teijo • Toija • Vartsala • Vaskio

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Salo&oldid=12282266”