Vaskion kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaskion kirkko
Vaskion kirkko
Vaskion kirkko
Sijainti Puutaivaantie 21, Vaskio, Salo
Koordinaatit 60°29′12.4″N, 023°00′01.4″E
Seurakunta Salon seurakunta
Rakentamisvuosi 1908
Suunnittelija F. Strandell
Materiaali puu
Istumapaikkoja 230
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vaskion kirkko Halikossa Salossa on yksi Suomen harvoista yksityisen kannatusyhdistyksen omistamista kirkoista.

Vaskiolla oli ollut oma, kyläkuntalaisten rakentama saarnahuone 1700-luvun jälkipuoliskolta, mutta se oli käynyt huonokuntoiseksi. Vuonna 1906 perustettiin Vaskion rukoushuoneyhdistys, joka rakennutti vuonna 1908 uuden rukoushuoneen Kuttilan kansakoulun viereen. Kun Vaskiolla 1920-luvun lopulla virisi hanke seurakunnallisesta itsenäistymisestä, alettiin rukoushuonetta korjata kirkoksi ja sille hankittiin hautausmaata varten maa-alue. Itsenäistymishankkeen kariuduttua rukoushuone jäi kuitenkin entiselleen. Halikon papisto piti Vaskion rukoushuoneessa jumalanpalveluksia keskimäärin kerran kuussa, kuten se oli tehnyt aina 1700-luvulta alkaen.

Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen tuotua kulmakunnalle uusia asukkaita ja Halikon hautausmaan käytyä ahtaaksi, tuli Vaskion hautausmaan käyttöönotto ajankohtaiseksi. Hautausmaa vihittiin käyttöönsä syksyllä 1958. Sen rakentaminen oli synnyttänyt ajatuksen rukoushuoneen vihkimisestä kirkoksi. Kunnostustöiden jälkeen voitiin marianpäivänä vuonna 1959 viettää Vaskion kirkon vihkiäisiä. Samalla rukoushuoneyhdistys muutti nimensä Vaskion kirkon kannatusyhdistykseksi.

Kirkon vierelle rakennettiin kellotapuli vuonna 1967. Vuonna 1983 kannatusyhdistys osti kirkon vieressä olevan entisen alakoulurakennuksen ja kunnosti sen seurakuntakodiksi. Jumalanpalvelusten vietto noin kerran kuukaudessa on säännöllistä, ja muukin seurakunnallinen toiminta vireää.[1]

Kirkon pinta-ala on 160 m2 ja siellä on istumapaikat 230 ihmiselle. Kirkon alttaritaulu on A.Lindgrenin 1892 maalaama jäljennös L. von Hoffmannin teoksesta "Jeesus Getsemanessa".[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alifrosti Kari: Meidän kylän kirkko. Vaskion kirkko ja kannatusyhdistys 1908–2008. (Halikko 2008)
  2. Markku Haapio & Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 34. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-9064-28-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]