Kurajoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo joesta Suomessa. Kura on myös joki Kaukasiassa.
Kurajoki
Kurajoen alajuoksua Perttelissä
Kurajoen alajuoksua Perttelissä
Laskupaikka Uskelanjoki, Pertteli
Maat Suomi
Alkulähteen korkeus 75 m
Valuma-alue 72,5 km²

Kurajoki on Uskelanjoen sivujoki Perttelissä Salossa.[1]

Joki saa alkunsa Kurajoen kulmakunnalla Perttelin pohjoisosassa ja virtaa siellä ensin lounaaseen Perttelin Tattulan, Kaivolan ja Kaukolan kylien ja sitten aiemmin Uskelaan kuuluneitten Lopen ja Veitakkalan kylien alueilla, kunnes kääntyy kaakkoon ja palaa uudelleen Perttelin puolelle Kaukolan ja Tattulan kylissä.[2][3][4]

Keskijuoksulla Perttelissä joessa on koskia, ja jokilaakson ylittää Salosta Somerolle johtava kantatie 52.[2] Kantatien 52 alitettuaan joki virtaa mutkitellen halki Perttelin keskustaajaman uusien asuinalueiden itään ja kääntyy Perttelin Tattulan kylän luona etelään jättäen länsipuolelleen Perttelin kirkon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.[2][5] Perttelin kirkon luona, ennen yhtymistään Uskelanjokeen Kurajoen syvässä laaksossa kulkeva, laajojen peltojen ympäröimä uoma on myös osa Uskelan- ja Halikonjokien laaksojen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.[5]

Vähän ennen jokisuuta Kurajokeen yhtyy koillisesta Perttelin Vihmalon kylän luota alkunsa saava Haavikeoja, joka niin ikään virtaa peltojen halki syvässä laaksossa. Sen suun luona joen ylittää Perttelistä Kiikalaan johtava yhdystie 2403, jonka eteläpuolella, vastapäätä Perttelin kirkkoa joki yhtyy Uskelanjoen pääuomaan.[2]

Joen valuma-alueen pinta-ala on 72,5 km² ja sen valuma-alue on täysin järvetön.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.1.2009.
  2. a b c d Kurajoki Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 9.7.2011.
  3. Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. 2021 12 Pertteli. Maanmittauslaitos, 1999.
  4. Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2009.
  5. a b Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 54. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.