Hiidentie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiidentietä Uskelan Isokylän emäkirkon luona.
Hiidentien vanhan sillan jäänteitä Kurajoen varressa Perttelissä nähtynä nykyiseltä Kaivolantieltä.

Hiidentie on Salosta Uskelan ja Perttelin kautta Somerolle johtava historiallinen tie, jota on pidetty keskiaikaisperäisenä tai mahdollisesti jopa rautakautisena. Yhdessä Somerolta Tammelan ja Rengon kautta Hämeenlinnaan jatkuvan Hämeen Härkätien kanssa sen on katsottu yhdistäneen Uskelanjokilaaksoa ja Vanajan Hämettä liikenteellisesti ja kaupallisesti jo rautakaudella.[1][2]

Tien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulultaan tie on noudattanut pääosan matkastaan Uskelanjoen luoteisrantaa, kunnes Perttelin Haalin luona se on ylittänyt joen lähellä kohtaa, jossa Uskelanjoen sivujoet Rekijoki ja Terttilänjoki yhtyvät Uskelanjoeksi ja seurannut tämän jälkeen Terttilänjoen etelärantaa Kiikalan Rekijoella, mutta Kiikalan Kärkelästä alkaen Terttilänjoen pohjoisrantaa erkaantuen joesta vasta Someron Terttilän jälkeen.[2][3] Pääpiirteissään tien vanha linjaus on säilynyt nykyaikaan, joskin pieniä muutoksia on aikojen kuluessa tapahtunut.[1][3][4]

Alkuperäisimmässä asussaan säilynyt osuus tiestä Salon ja Perttelin välillä nykyisellä Vanhalla Perttelintiellä on jäänyt lähes kokonaan syrjään nykyisistä pääteistä lukuun ottamatta valtatietä 1, joka ylittää tien välittömästi Uskelan Pappilan pohjoispuolella. Tämä osuus tiestä on sorapäällysteinen. Perttelin taajamaan saavuttaessa tie muuttuu päällystetyksi ja sen nimenä on Mikolantie. Perttelin kirkon jälkeen tie seurailee yhdystietä 2403, joka ylittää Uskelanjoen sivujoen Kurajoen lähes samassa paikassa kuin historiallinen tie. Tämän jälkeen tie noudattelee nykyisten Vähähiidentien ja sen jälkeen Rekijoentien kulkua Perttelin Haalille ja Kiikalan Rekijoelle, missä se yhtyy uudelleen nykyiseen yhdystiehen 2403 ja seuraa sitä ja Somerolla sen jatkeena olevaa yhdystietä 2410 Someron Terttilän Rainummelle. Siellä historiallinen tielinjaus erkanee nykyisestä tieverkosta mutta yhtyy siihen jälleen Someron Pälikönkulmalla hiukan ennen Someron kirkkoa, missä nykyiset Uuden-Hirvelän tie ja Hirveläntie vielä kappaleen matkaa likimain noudattelevat sen kulkua.[2][3][5][4]

Tienvarren kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien varrelle jääviä merkittäviä kohteita ovat muiden muassa Uskelan Isokylän emäkirkko, Uskelan pappila Uskelassa sekä vanhaan viljamakasiiniin perustettu Perttelin kotiseutumuseo ja keskiaikainen, harmaakivinen Perttelin kirkko Perttelissä.[1][6]

Tienvarren vanhoja kyliä ovat olleet Uskelassa Mäenala, Veitakkala ja Lope. Perttelin kylistä tien varteen ovat sijoittuneet Kaukola, Kaivola, Vihmalo, Nokkahiisi, Vähähiisi, Pitkäkoski ja Haali. Kiikalassa tienvarren kyliä ovat olleet Rekijoki, Kärkelä ja Hirvelä. Somerolla tie on kulkenut Lautelan ja Terttilän kylien kautta.[2][3][7]

Kartanoista tien varrelle ovat sijoittuneet Veitakkalan kartano Uskelassa ja Haalin kartano Perttelissä.[2][3][7]

Maisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Hiidentien välillä Salo–Pertteli sekä Perttelin kirkkoympäristön yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, ja Uskelanjokilaakson keskijuoksulle asti tien alkuosa on myös osa Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.[1]

Arvokkaita perinnemaisemakohteita on tien alkuosan varrella Veitakkalassa, missä tien läheisyydessä on myös rautakautisia asuinpaikkoja. Vähänhiidentien varteen jää joen länsipuolella maakunnallisesti arvokkaaksi arvioitu Niemelän niitty ja joen itäpuolella valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioitu Ylijoen laidun. Lähellä Haalia on Rekijoentien varrella maakunnallisesti arvokas Syväojan laidun, jolla tieltä hyvin näkyvänä on myös maisemallista arvoa.[4] Se on osa laajempaa, perinnebiotoopeiltaan arvokasta Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta, jonka poikki tie kulkee vielä myös Haalin pohjoispuolella ennen Rekijoen kylää.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. a b c d e Masonen, Jaakko: Hämeen Härkätie. synty ja varhaisvaiheet, s. 87-88, 283-289. Tiemuseon julkaisuja 4. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, 1989. ISBN 951-861-448-2.
  3. a b c d e Lounaispaikka Lounaispaikka. Viitattu 8.7.2012.
  4. a b c Kalpa & Ikonen 2005: 6-7.
  5. Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 8.7.2012.
  6. Museot Perttelin kotiseutuyhdistys. Viitattu 18.8.2018.
  7. a b Alanen, Timo & Saulo Kepsu: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, s. 98-99, 117, 135. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 505. Helsinki: SKS, 1989. ISBN 951-717-568-X.
  8. Rekijokilaakso Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.