Vainion Liikenne
J. Vainion Liikenne Oy eli Vainion Liikenne on Salossa kotipaikkaansa pitävä linja-autoyhtiö.
| J. Vainion Liikenne Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1930 |
| Toimitusjohtaja | Taito Vainio |
| Puheenjohtaja | Kai Johansson |
| Kotipaikka | Salo |
| Toiminta-alue | Varsinais-Suomi ja Uusimaa |
| Toimiala | Linjaliikenne, Tilausliikenne, Rahtiliikenne |
| Henkilöstö | 110 |
| Kotisivu | |
Yhtiön liikennealue sijoittuu Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueelle ja sillä on varikot myös Lohjalla ja Helsingissä.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö perustettiin vuonna 1930, kun Jooseppi Vainio aloitti liikennöinnin omalla autollaan linjalla Kuusjoki–Salo–Turku. Yhtiön päätoimipaikka oli aluksi Kuusjoen Raatalassa, josta se siirrettiin Saloon vuonna 1962 valmistuneisiin uusiin tiloihin. Yhtiön viralliseksi kotipaikaksi tuli Salo vuonna 1966.[1]
Jooseppi Vainio kuoli sairauteen vuonna 1953 vain 53-vuotiaana. Vuoden 1954 alussa yritys muutettiin osakeyhtiöksi, ja tällöin linja-autoja oli 12. [2] Vuonna 1957 toimitusjohtajaksi tuli Jooseppi Vainion poika Juhani Vainio, joka toimi tehtävässä yli 40 vuotta.[3] Vuonna 1970 yhtiöllä oli 24 autoa.[4]
Myöhemmin yhtiö on laajentanut toiminta-alueensa laajalle alueelle Lounais- ja Etelä-Suomessa. Yhtiön tilausliikenne toimii koko muun Suomen ja myös Euroopan alueella. Laajentuminen on tapahtunut pitkälti yritysostojen kautta. Ensimmäinen suuri yrityskauppa oli Särkisalon Linja Oy:n osto marraskuussa 1974. Kauppaan kuului 21 autoa, ja samalla 45 työntekijää siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Ostettu yritys sulautettiin ostajayhtiöön seuraavana vuonna.[5]
Vainion Liikenne aloitti ensimmäisen pikavuoronsa välillä Salo–Helsinki vuonna 1962, ja vuonna 1966 pikavuoro pidennettiin ulottuvaksi Turkuun.[6] Vuonna 1991 Vainion Liikenne lähti mukaan Linja-autoliiton käynnistämään ExpressBus-järjestelmään.[7] Vuonna 1995 Vainion Liikenteellä oli 64 linja-autoa ja siinä työskenteli 124 henkilöä.[8]
Vuonna 1997 Vainion Liikenne perusti oman matkatoimiston, Matka-Vainio Oy:n. Se myytiin kuitenkin jo vuonna 2001 Matkapojat Oy:lle, joka oli aloittanut toimintansa Vammalassa 1970-luvun lopulla ja pyrki saamaan jalansijaa myös Salon seudulla.[9] Toimitusjohtaja Juhani Vainio sai liikenneneuvoksen arvonimen vuonna 1998.[10]
1990-luvun lopulla Vainion Liikenne osti Matka-Autot Oy:n linjaliikenteen; sitä ennen yhtiö oli ostanut jo monia Salon seudulla liikennöineitä yhtiöitä. Matka-Autot Oy:n osto merkitsi Vainion Liikenteelle toiminta-alueen tuntuvaa laajentumista aina Uuteenkaupunkiin, Raumalle ja Brändöhön saakka, ja yhtiö perusti uuden tukikohdan Kaarinaan. Vainion Liikenne sai kaupassa myös paikallislinjoja Turun ja Kaarinan välillä, minkä vuoksi yhtiö liittyi Turun Linja-autoilijain Osakeyhtiön (TLO) osakkaaksi.[11]
Vainion Liikenteen tytäryhtiöihin kuuluvat Saaristotie Oy ja Trafora Oy[12]
Yritys nykyisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään yhtiön kalustoon kuuluu noin 65 linja-autoa ja yritys työllistää noin 110 henkilöä. Vuonna 2024 tehtiin liiketoimintakauppa, jossa Koiviston Autolle siirtyi Vainion Liikenteen liiketoimia. Kaupan mukana Koiviston Autolle siirtyi 74 työntekijää, 42 linja-autoa ja Kaarinan varikko. Vainion Liikenteelle jäi Salon kaupungin Paikku-liikenne, Turku-Helsinki/Vantaa -lentokenttäliikenne, markkinaehtoinen Lohja-Helsinki -liikenne ja tilausliikenne.
Vainion Liikenteeseen sulautettuja yrityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Särkisalon Linja Oy, Särkisalo 1975
- Laineen Liikenne Oy, Salo 1978
- Salon Liikenne Oy, Salo 1982
- Haapasalon Linja Oy, Kisko 1988
- Kb Berglunds Trafik – Berglundin Liikenne Ky, Karjaa (osittain) 1991
- Ab Skärgårdsvägen – Saaristotie Oy, Parainen 1998
- Matka-Autot Oy, Turku 1999[13]
Vanhoja Vainion liikenteen autoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kaarle Haapasalo nojailee uuden Reon puskuriin Turun Puutorilla vuonna 1928. -
Vieno Salminen istuu uuden Reo-linja-auton puskurilla vuonna 1934 Turun Shellin pihalla. -
Niilo Alhomaa istuu uuden Chervolet T-3486:n lokasuojalla. -
Jooseppi Vainio täyttää häkäpönttöä 1940-luvulla. -
Sisu-linja-autoja vuonna 1948. -
Niilo Alhomaa Bulldog-mallisen Volvon kanssa vuonna 1950. -
Bedford- ja Volvo-linja-autot vuonna 1948, joihin oli kiinnitetty SF-kilvet ulkomaan tilausajojen takia. -
Vuoden 1951 Sisu ja vuoden 1948 Volvo vuonna 1957 uuden Raatalan tallin korjaamon edessä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alifrosti, s. 101–102.
- ↑ Kari Alifrosti: Vainion Liikenne Oy 1930–2005, s. 81–84. Salo: Vainion Liikenne Oy, 2005.
- ↑ Alifrosti, s. 95.
- ↑ Alifrosti, s. 113.
- ↑ Alifrosti, s. 117–119.
- ↑ Alifrosti, s. 97.
- ↑ Alifrosti, s. 144.
- ↑ Alifrosti, s. 165.
- ↑ Alifrosti, s. 149–152.
- ↑ Bussiammattilainen 2/1998, s. 8. Helsinki: Linja-autoliitto, 1998.
- ↑ Alifrosti, s. 176.
- ↑ Vainion Liikenteen historia Vainion Liikenne Oy. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 9.7.2014.
- ↑ Alifrosti, s. 192–200.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vainion Liikenteen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
